Silmävammojen ja tulipalojen määrä väheni, ilotulitteiden tuotevirheitä ennätysmäärä

14.2.2017 Lehdistötiedote

 

Vuodenvaihteen juhlinnassa ilotulitteet aiheuttivat yhteensä 12 sairaalahoitoa vaatinutta silmävammaa. Määrä väheni merkittävästi edellisvuodesta, jolloin silmävammoja oli 29. Pelastuslaitoksille tuli yhteensä 102 ilotulitteisiin liittyvä hälytystehtävää, mikä oli noin 30 vähemmän kuin edellisvuonna. Viallisista ja vaarallisista ilotulitteista sen sijaan tuli Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon (Tukes) moninkertainen määrä ilmoituksia. Viisi ilotulitetta poistettiin myynnistä ja kerättiin pois kuluttajilta välipäivien aikana.

 

Silmävammojen määrä oli toiseksi matalin sen jälkeen, kun ilotulitteita koskeva nykyinen lainsäädäntö tuli voimaan tammikuussa 2010. Lainsäädännössä kiellettiin pienet roomalaiset kynttilät ja pikkuraketit, suojalasit tulivat sytyttäjälle pakolliseksi, tulitusaika lyheni eikä ilotulitteita saanut antaa alle 18-vuotiaille. Synkin lukema, 47 silmävammaa, tilastoitiin juuri ennen lakimuutosta vuodenvaihteessa 2009–2010.

 

Silmävammatiedot perustuvat Suomen Silmälääkäriyhdistyksen keräämiin lukuihin.

 

Vaikeita silmävammoja kaksi

Silmävammoista kaksi oli vaikeita, viisi keskivaikeita ja  viisi lieviä. Lisäksi yksi lievä silmävamma aiheutui tähtisadetikusta. Vammautuneista yhdeksän oli miehiä. Puolet vammautuneista oli alaikäisiä, joista vain kaksi oli itse ollut ampumassa ilotulitetta, muut neljä olivat ilotulitusten katsojia. Lain mukaan ilotulitteita ei saa luovuttaa alle 18-vuotiaille ja kaikkien ilotulitteita ampuvien pitää käyttää suojalaseja. Tukes suosittelee suojalaseja myös ilotulituksen katsojille. Tässä vuodenvaihteessa ilotulitukset aiheuttivat silmävamman viidelle katsojalle. Kaikista vammautuneista vain yksi käytti suojalaseja.

 

Viisi silmävammaa aiheutui raketista ja neljä padasta. Viidessä tapauksessa ilotulite räjähti sytytettäessä, kaksi vammaa syntyi väärään suuntaan lähteneestä tai pompanneesta ilotulitteesta, yksi ammuttiin kädestä. Kahden silmävamman syynä oli ilotulitteesta lähtenyt kipinä.

 

Tulipalojen taustalla usein ilkivalta

Ilotulitteet aiheuttivat viimevuotista vähemmän tehtäviä myös pelastuslaitoksille. Uudenvuoden aikoihin pelastuslaitoksille tuli 102 hälytystehtävää tulipaloista, joiden syttymissyyksi arvioitiin ilotulitteet. Vuosi aiemmin vastaavia tulipaloja oli 135. Tämän vuoden lukema on kuitenkin toiseksi suurin tällä vuosikymmenellä.

 

Rakennuspaloja oli viisi, kun niitä viime vuonna oli seitsemän. Aiempien vuosien tapaan suuri osa hälytyksistä johtui kierrätys- ja jäteastiapaloista, joista noin puolet arvioitiin tahallisesti aiheutetuiksi. Noin kolmanneksen syynä oli huolimattomuus tai varomattomuus, kun palo sai alkunsa esimerkiksi ampumistilanteessa väärin suunnattujen tai kytevinä roskiin heitettyjen ilotulitteiden takia.

 

Kaksi kolmasosaa hälytyksistä tuli ennen puoltayötä, kolmasosa puolenyön jälkeen. Palotilastojen valossa suomalaiset noudattavat melko hyvin ilotulitteiden sallittua ampumisaikaa, sillä vain yhdeksän hälytystä tuli laissa sallitun (klo 18-02) ilotulitusajan jälkeen, ja seitsemän ennen sallittua ilotulitusaikaa. Neljä hälytystehtävää kirjattiin eri päivänäkin kuin 31.12. tai 1.1.

Tulipaloja koskevat tiedot ovat pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilastosta (PRONTO). 

 

Viallisten ilotulitteiden määrä yllätti

Tukes sai tänä uutenavuotena ennätyksellisen paljon ilmoituksia vaarallisesti tai virheellisesti toimineista ilotulitteista. Ilmoituksia kirjattiin yhteensä 236, kun määrä yleensä on ollut joitakin kymmeniä.

Ilmoituksia saatiin useista kymmenistä tuotteista. Niistä yhdeksälle tehdään koeammuntoja ja lisätutkimuksia, ja vaarallisiksi osoittautuneet ilotulitteet tullaan poistamaan myynnistä.

 

Tukes valvoo myynnissä olevien ilotulitteiden turvallisuutta ja vaatimustenmukaisuutta ja myös myynnissä olevien henkilönsuojainten vaatimustenmukaisuutta. Tukes on jo useana vuonna kampanjoinut turvallisen ilotulittamisen puolesta.

 

Lisätietoja:

Ryhmäpäällikkö Kurt Kokko, Tukes (ilotulitteet), puh. 029 5052 128

etunimi.sukunimi@tukes.fi

Professori Tero Kivelä, Suomen Silmälääkäriyhdistys ry, HYKS Silmätautien klinikka (silmävammat), puh. 050 525 2723

etunimi.sukunimi@helsinki.fi

Suunnittelija Johannes Ketola, Pelastusopisto, (tulipalot), puh. 050 597 5258

etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi

 

 

Sairaalahoitoa vaatineiden silmävammojen kokonaismäärä vuodenvaihteessa vuosittain

2016–2017: 12

2015­‒2016: 29

2014‒2015: 17

2013‒2014: 11

2012−2013: 15

2011−2012: 19

2010−2011: 27

2009−2010: 47

2008−2009: 46

2007−2008: 44

2006−2007: 32

2005−2006: 22

2004−2005: 31

2003−2004: 32

2002−2003: 19

2001−2002: 36

2000−2001: 30

Lähde: Suomen Silmälääkäriyhdistys

 

27.12.−5.1. välisenä aikana syttyneet tulipalot, jotka aiheuttivat hälytyksen ja joiden syttymissyyksi on arvioitu ilotulitteet

2016–2017: 102

2015‒2016: 135

2014‒2015: 75

2013‒2014: 96

2012−2013: 44

2011−2012: 78

2010−2011: 69

2009−2010: 62

2008−2009: 236

2007−2008: 227

2006−2007: 155

2005−2006: 81

2004−2005: 84

2003−2004: 66

Lähde: Pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilasto (PRONTO).

 

 

ilotulitelainsaadanto_silmavammat_tulipalot

 

 

Linkkejä:

Kahdeksan tunnin hauskanpidon tähden (Verkkolehden blogikirjoitus)

Viallisista ilotulitteista tullut ennätysmäärä ilmoituksia (Tiedote 2.1.2017)

Suojalasit suojaavat tehokkaasti paitsi ilotulittajan myös katsojan silmiä (Tiedote 29.12.2016)

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) edistää tuotteiden, palveluiden ja teollisen toiminnan turvallisuutta ja luotettavuutta. Tavoitteenamme on vastuullinen, turvallinen ja kilpailukykyinen Suomi.

 

Haluamme olla suojan tuoja – turvallisten toimintatapojen edistäjä ja mahdollistaja.