Tarjouspyynnöt

Kysymykset Tukesin kielikoulutuksesta 

dnro 1858/02.03.02/2017

                                                                                                                                                 22.8.2017

 

Tarjoaja on velvollinen ottamaan huomioon alla olevat kysymykset ja niihin annetut vastaukset sekä käyttämään hyväkseen mahdollisia täsmennettyjä tietoja antaessaan tarjouksen.

 

Lisätietopyynnöt on käsitelty kysymyksittäin. Sama/samankaltainen kysymys voi toistua useammassa lisätietopyynnössä. Kysymyksiä ei ole muokattu tai yhdistetty, jotta kysyjän alkuperäinen kysymys pysyy muuttumattomana.

 

Lisätietopyyntö 1

1. Mitä tarkoitetaan ”ulkomailla suoritettujen tutkintojen vastaavuus Suomessa on selvitetty (virallisesti vahvistettu Suomessa)” ja mitä sen selvittämisessä edellytetään: riittääkö kuvaus tutkinnoista samalla tavoin kuin suomalaisistakin tutkinnoista, vai tarvitaanko kopio todistuksista?

 

Säädöksen numero 1091/2005 mukaan "Vastaavuustodistus, jonka yliopisto antaa kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta annetun asetuksen (576/1995) 22 §:n 4 momentin nojalla, ja yliopiston vastaavuustodistusta koskevaan hakemukseen antama hylkäävä päätös ovat maksullisia julkisoikeudellisia suoritteita."

(http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2005/20051091)

 

Helsingin yliopiston www-sivuilla kerrotaan koskien "Aineenopettajaksi pätevöitymistä ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamisen jälkeen", että "Vastaavuustodistus tai vastaavuuslausunto (tiedekunnan dekaanin päätös) on todistus siitä, että yliopistossa suoritetut opinnot vastaavat aineenopettajalta vaadittavia, jonkin perus- ja/tai lukio-opetuksessa opetettavan aineen opintoja."

(http://www.helsinki.fi/ml/valinnat/aineenopettajaksi.html#vastaavuus),

tai Tampereen yliopisto: "Vastaavuustodistus on todistus siitä, että yliopistossa suoritetut opinnot vastaavat aineenopettajilta vaadittavia, jonkin opetettavan aineen opintoja perusopetuksessa tai lukiossa."

(http://www.uta.fi/ltl/opiskelu/aineenopettajakoulutus/vastaavuustodistus.html).

 

Tarjouspyynnössä kuvattu hankinnan kohde ei ole edellä mainitun kaltainen aineenopettajan opetustyö peruskoulussa tai lukiossa, vaan Tarjouspyynnössä olevan palvelukuvauksen mukaan "Kielikoulutukset ovat tarkoitettu Tukesin henkilöstön kielitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen mm. laajentamalla ammattisanastoa ja vahvistamalla puhuttua ja kirjoitettua kielitaitoa..."

 

Toteamme, että mikäli tässä tarkoitetaan "vastaavuustodistuksen" sijaan ulkomaisten "tutkintojen tunnustamispäätöstä", niin OPH:n mukaan "Päätös ammattipätevyyden tunnustamisesta voi koskea kelpoisuutta virkaan tai tehtävään, johon Suomessa on laissa tai asetuksessa määrätty tietyt kelpoisuusvaatimukset”

(http://www.oph.fi/download/124801Ulkomaisten_tutkintojen_tunnustaminen_Suomessa.pdf)

 

V: Ulkomailla tutkinnon suorittanut tarvitsee Opetushallituksen päätöksen saadakseen Suomessa pätevyyden aineenopettajan ammattiin. Mikäli teillä ei kyseistä päätöstä ole, tarjouksessa selvitetään, täytättekö kelpoisuusvaatimukset kokonaan/osittain. Selvitys perustuu: kouluttajan ammatillinen ja pedagoginen koulutus, tutkinnot, opinnot, kurssit, ymv. sekä niiden laajuus. Tarjouspyynnössä kyseessä on kouluttajan pätevyyden arviointikriteeri, ei kelpoisuusvaatimus. Pisteytys perustuu tältäosin kouluttajan ammattilliseen ja pedagogiseen pätevyyteen.

 

 

3. Milloin tarvitaan tutkinnon tunnustamispäätöstä?

 

OPH:n mukaan "Ulkomailla tutkinnon suorittanut tarvitsee Opetushallituksen päätöksen tutkintonsa tunnustamisesta voidakseen tulla valituksi kunnan tai valtion virkaan tai tehtävään, johon on lakiin tai asetukseen perustuva kelpoisuusvaatimus”.

(http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/tutkintojen_tunnustaminen/opetushallituksen_paatokset/usein_kysyttya/101/0/milloin_tarvitaan_tutkinnon_tunnustamispaatosta)

 

Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan ”Ulkomailla tutkintonsa suorittanut tarvitsee yleensä tunnustamispäätöksen, jos hän hakee julkisen sektorin tehtävään tai virkaan, jonka kelpoisuusvaatimuksena on vähintään kolmivuotinen korkea-asteen tutkinto”.

(http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/koulutusjaerjestelmae/tutkintojen_tunnustaminen/?lang=fi)

 

Lisäksi Opetus- ja kulttuuriministeriön lausunnon mukaan "Ulkomailla opiskellut ei tarvitse päätöstä tutkinnon tunnustamisesta, jos hän hakee yksityisen työnantajan palvelukseen, jolloin työnantaja arvioi ulkomailla suoritetun koulutuksen antaman pätevyyden."

(http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/koulutusjaerjestelmae/tutkintojen_tunnustaminen/?lang=fi)

 

Johtopäätökset edellisestä:

Tarjouspyyntönne perusteella hankinnan kohteena ei ole julkisen sektorin virka, eikä tarvittava henkilöstön koulutus ole erityyppisiin opettajanvirkoihin määritellyn opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (986/1998) mukainen, kuten luokanopettaja, aineenopettaja peruskoulussa tai lukiossa, lastentarhanopettaja tmv.

(http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1998/19980986)

 

Toteamme, että vastaavuustodistuksen, tunnustamispäätöksen tai muun vastaavan todistuksen edellyttäminen tässä hankinnassa saattaa olla ulkomaisia tutkintoja (ja tarjoajia) diskriminoivaa. Lisäksi esitetty vaatimus on niin epämääräinen ja yksilöimätön, ettei se ole omiaan turvaamaan tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua tarjousten vertailussa. Käsityksemme mukaan vaatimus on hankintalain säännösten ja vakiintuneen markkinaoikeuskäytännön vastainen.

 

V: Opetushallituksen päätöksellä ulkomaisen tutkinnon suorittaja voi osoittaa tutkintonsa vastaavuuden aineenopettajan ammatilliseen pätevyyteen.  Tarjouspyynnössä kyseessä on kouluttajan pätevyyden arviointikriteeri, ei kelpoisuusvaatimus. Mikäli teillä ei kyseistä päätöstä ole, tarjouksessa selvitetään, täytättekö kelpoisuusvaatimukset kokonaan/ osittain. Selvitys perustuu: kouluttajan ammatillinen ja pedagoginen koulutus, tutkinnot, opinnot, kurssit, ymv. sekä niiden laajuus. Tarjouspyynnössä kyseessä on kouluttajan pätevyyden arviointikriteeri, ei kelpoisuusvaatimus. Pisteytys perustuu tältä osin kouluttajan ammattilliseen ja pedagogiseen pätevyyteen.


 

Lisätietopyyntö 2

1. Miten ilmoitetaan käytettävät oppimateriaalit; riittääkö materiaalin kirjallinen kuvaus? Materiaalia ei tarjouspyynnön mukaan pisteytetä.

 

V: Tarjouksessa opetuksessa käytettävä oppimateriaali ja opetusmenetelmät voidaan ilmoittaa kirjallisella kuvauksella. Tarjoaja voi harkintansa mukaan täydentää kirjallista kuvausta tarjouksen liitteillä tai viitteillä. Oppimateriaali ja opetusmenetelmät vaikuttavat kouluttajan pätevyydestä annettaviin pisteisiin.

 


2. Miten kouluttajan koulutus tai tutkinto pisteytetään? Siitä ei ole tarjouspyynnössä eritelty pisteytystapaa.

 

V: Koska kyseessä on kansallisen kynnysarvon ylittävä, mutta EU-kynnysarvon alittava hankinta, ei vertailuperusteiden alakriteerien painoarvojen ilmoittamista edellytetä (Valtion hankintakäsikirja 2017, osa III, kohta 4.2).

 


3. Lasketaanko kouluttajan suoritettu esim TEFL (Teaching English as a Foreign Language) tai CELTA-tutkinto (Certificate of Teaching English to Speakers of Foreign Languages) pedagogiseksi pätevyydeksi? Vastaavissa tarjouskilpailussa kyseiset tutkinnot on lähtökohtaisesti huomioitu, kun toivotaan natiivikoulutta, joka ei välttämättä ole suorittanut tutkintoaan Suomessa.

 

V: Pedagoginen pätevyys pisteytetään pedagogisten kurssien, opintojen tai tutkintojen ja/tai pätevyyden ja sen laajuuden/ keston perusteella. TEFL, CELTA, ymv. pedagogiset tutkinnot, kurssit tai opinnot otetaan huomioon pedagogista pätevyyttä pisteytettäessä. Laajuudeltaan/ kestoltaan ne ovat lähtökohtaisesti suppeampia kuin suomalaisen korkeakoulun tai yliopiston aineenopettajan/ ammatillisen opettajan pedagoginen pätevyys, mikä huomioidaan pisteytyksessä.

 


4. Jos kouluttaja on suorittanut ulkomailla esim. USA:ssa englannin kielen kouluttajan korkeakoulututkinnon (BA tai MA, sis. suoritetut pedagogiset opinnot) sitä ei siis huomioida, jollei tutkintoa ole virallisesti rinnastettu/vahvistettu Suomessa, vaikka kouluttaja olisi toiminut englannin kielen työelämän aikuiskouluttajana Suomessa useita, jopa yli 10 vuotta? Rinnastuspäätökseen menee opetushallituksella useita kuukausia, eli siihen ei ole tarjouskilpailun puitteissa mahdollisuuksia. Rinnastetun tutkinnon vaatiminen natiivikouluttajalta on syrjivä kohta tarjouskilpailussa.

 

V: Ulkomailla tutkinnon suorittanut tarvitsee Opetushallituksen päätöksen saadakseen Suomessa pätevyyden aineenopettajan ammattiin. Mikäli teillä ei kyseistä päätöstä ole, tarjouksessa selvitetään, täytättekö kelpoisuusvaatimukset kokonaan/osittain. Selvitys perustuu: kouluttajan ammatillinen ja pedagoginen koulutus, tutkinnot, opinnot, kurssit, ymv. sekä niiden laajuus. Tarjouspyynnössä kyseessä on kouluttajan pätevyyden arviointikriteeri, ei kelpoisuusvaatimus. Pisteytys perustuu tältäosin kouluttajan ammattilliseen ja pedagogiseen pätevyyteen.

 


5. Miten määrittelette, että kouluttajalla on varmasti erityistä kokemusta Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimialueen tehtävistä ja sanastosta. Voitteko antaa muutamia esimerkkejä valintakriteereistä.

 

V: Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimialueet ja tehtävät on kuvattu yleisesti viraston verkkosivuilla (http://plus.edilex.fi/tukes/fi/; www.tukes.fi; www.finas.fi) ja yksityiskohtaisesti virastoa ja sen vastuualueita koskevissa säädöksissä (http://plus.edilex.fi/tukes/fi/). Näistä käy ilmi Tukesin toimialueen tehtävät ja sanastotarve. Kouluttajan kokemusta arvioitaessa kiinnitetään huomiota aiempaan opetuskokemukseen näillä/näihin rinnastettavilla toimialoilla. Kokemus voi olla hankittua julkisesta organisaatiosta tai alan teollisuudesta.

 


6. Onko mahdollista tarjota esim. englannin kielen koulutusta kolmella paikkakunnalla (Hki, Tre, Oulu), mutta ehdottaa tarjouksessa vain yhden, esim. englannin kouluttajan?

 

V: Tarjouspyynnössä pyydetään koulutusta Helsinkiin, Tampereelle ja Rovaniemelle. Koulutusta ei ole mahdollista tarjota Oulussa. Tarjouksessa voidaan esittää yksi tai useampia kouluttajia. Myös osatarjoukset huomioidaan. Mikäli tarjouksessa esitetään useita kouluttajien, tulee kouluttajien olla Tukesin käytettävissä ja vapaasti valittavissa.

Lisätietopyyntö 3

  1. Miten määrittelette kouluttajan äidinkielen? Esim. Ruotsissa 20 vuotta asunut mutta ensimmäiseltä äidinkieleltään suomenkielinen opettaja on käytännössä täysin kaksikielinen ja natiivi ruotsin puhuja. Kouluttajan nimestä ei voi päätellä hänen äidinkieltään.

 

V: Äidinkielen määritelmän voitte tarkistaa esimerkiksi täältä: http://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:äidinkieli. Pääsääntöisesti äidinkieli on se kieli, joka on ilmoitettu väestötietojärjestelmään (https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20100128). Määritelmän mukaan äidinkieliä voi olla useampikin (esimerkiksi täysin kaksikielinen lapsuus). Mikäli tarjouksessa esitetään useita äidinkieliä, ne tulee perustella ja perusteet tulee olla yleisesti hyväksyttäjä. Tarjouksessa olennaista on eritellä kouluttajan äidinkieli ja vieraankielen taito.

 


  1. Tarvitsetteko yksittäisten kouluttajien referenssit vai tarjoajan referenssit? Kouluttajien referenssit ovat heidän omiaan, ja ne eivät välttämättä ole käytössä tätä tarjousta varten.

 

V: Referensseillä tarkoitetaan niitä referenssejä, joilla voidaan arvioida kouluttajan pätevyyttä. Ne voivat muodostua kouluttajan ja tarjoajan referensseistä.

 


  1. 3.       Millainen virallinen vahvistus tarvitaan opettajan ulkomailla suoritetun tutkinnon vastaavuudesta Suomessa? Jonkin tietyn tahon vahvistus?

 

V: Ulkomailla tutkinnon suorittanut tarvitsee Opetushallituksen päätöksen saadakseen pätevyyden aineenopettajan ammattiin. Korkeakoulut ja yliopistot päättävät tutkinnon antamasta jatko-opintokelpoisuudesta tai ulkomailla suoritettujen opintojen hyväksilukemisesta Suomessa suoritettavaan tutkintoon. Lisätietoja: http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/tutkintojen_tunnustaminen 

Mikäli teillä ei kyseistä päätöstä ole, tarjouksessa selvitetään, täytättekö kelpoisuusvaatimukset kokonaan/osittain. Selvitys perustuu: kouluttajan ammatillinen ja pedagoginen koulutus, tutkinnot, opinnot, kurssit, ymv. sekä niiden laajuus. Tarjouspyynnössä kyseessä on kouluttajan pätevyyden arviointikriteeri, ei kelpoisuusvaatimus. Pisteytys perustuu tältä osin kouluttajan ammattilliseen ja pedagogiseen pätevyyteen.

Lisätietopyyntö 4

  1. Montako kunkin kielen opettajaa per kieli sekä per paikkakunta on esitettävä vähintään tai enintään?

 

V: Tämä on tarjoajan harkittavissa

 

 

  1. Toisekseen, paljonko kummankin kielen (ruotsi ja englanti) pienryhmäkursseja ja yksityisopetusta on järjestetty viime vuosina toimipaikoittain Helsingissä, Tampereella ja vastaavasti Rovaniemellä, kun arvioitte tarjouspyynnössänne ennakoitujen koulutuskustannusten tulevan olemaan noin 30 000 euroa per vuosi.

 

V: KS. jäljempänä lisätietopyyntö 5 kysymys 1.

 

 

  1. Lisäksi, onko TUKES järjestänyt kielikoulutusta muissa kuin englannin ja ruotsin kielessä?

 

V: Tarjouksia pyydetään englannin- ja ruotsinkielen opetuksesta, muille kielikursseille meillä ei ole tarvetta.

 

 

  1. Liittyykö tarjoajan soveltuvuuden (kelpoisuuden) osoittamiseen joitain valmiita asiakirjapohjia, joilla tarjoajan tulee esittää, että sillä on "yleiset edellytykset (taloudellinen tilanne, riittävä asiantuntemus ja pätevyys, lakisääteisten velvotteiden hoitaminen) toteuttaa tarjouksessa esitetty hanke"? Tai jos tarjoajan tulee tehdä em. selvitykset vapaamuotoisesti itse, niin mitä pakollisia seikkoja selvityksissä on esitettävä ja mitä liitteitä ja/tai todistuksia on mahdollisesti lähetettävä tarjouksen mukana?

 

V: Koska kyseessä on kansallisen kynnysarvon ylittävä, mutta EU-kynnysarvon alittava hankinta, ei tarjoajille ole asetettu kysytyn kaltaisia soveltuvuusvaatimuksia. Tällaiset soveltuvuusvaatimukset ja poissulkuperusteet ovat siis vapaaehtoisia, eikä niitä ole tarjouspyynnössä tai hankintailmoituksessa vaadittu (Laki julkisista hankinnoista 1397/2016, 105§).

 

 

  1. Entä onko kouluttajien tietojen ilmoittamista varten valmista lomaketta, vai laatiiko tarjoaja vain vapaamuotoisen selvityksen, josta ilmenee "koulutus, pätevyys, kokemus, referenssit".

 

V: Kouluttajan tiedot ilmoitetaan vapaamuotoisella CV:llä tai vastaavalla selvityksellä, josta käy ilmi kouluttajan asiantuntemuksen ja pätevyyden arvioimiseksi tarvittavat tiedot.

 

 

  1. Tarjouksen valintaperusteena on hinta 50 %.

Tarjouksessa pyydetään kuitenkin ilmoittamaan tarjouspyynnön sivulla 3 kohdassa 5 useampia hintatietoja, kuten "ryhmäopetuksen hinta (à 90 min), yksityisopetuksen hinta (à 60 min), kielitaitoa mittaavien tasotestien hinnat, materiaalikustannukset, muuta mahdolliset kulut ja tiedot".

 

Jotta tarjoaja tietää tarjousta antaessaan, miten kyseiset kustannukset tullaan laskemaan yhteen hintatietoja vertaillessa (50 % valintaperuisteista), niin voisitteko laatia valmiin hintalomakkeen, johon tiedot täytetään, ja josta ilmenee yksiselitteisesti, mitkä ovat kunkin hinnan alakohdan painoarvot?

 

V: Kouluttaja voi tarjota ryhmäopetusta tai yksityisopetusta tai molempia, joten ryhmäopetuksen hinta ja yksityisopetuksen hinta ilmoitetaan erikseen.

Tasotestien hinta on selkeintä ilmoittaa /hlö ja /kurssi.

Samoin materiaalikustannukset on selkeintä ilmoittaa /hlö ja /kurssi.

Muut mahdolliset kulut ilmoitetaan /kurssi ja /opetuskerta (tarvittaessa eriteltynä Helsinki, Tampere, Rovaniemi)

Ryhmäopetuskurssin vertailuhinta saadaan laskemalla yhteen 15*90 min hinta +  tasotestinhinta per kurssi + materiaalikustannukset per kurssi + muut mahdolliset kulut per kurssi.

Yksityisopetuksen vertailuhinta saadaan laskemalla yhteen 1*60 min + muut mahdolliset kulut per opetuskerta.

Tarjouspyynnön ja ylläolevien lisätietojen perusteella saamme tarvittavat tiedot tarjousten hintavertailun tekemiseksi. Koska kyseessä on kansallisen kynnysarvon ylittävä, mutta EU-kynnysarvon alittava hankinta, ei vertailuperusteiden alakriteerien painoarvojen ilmoittamista edellytetä (Valtion hankintakäsikirja 2017, osa III, kohta 4.2).

 

 

4 . Laadun valintaperusteet, alakriteeri 1:

Edellytätte valintakriteereissänne, että tarjottavalla kouluttajalla on "kouluttajan koulutus, ammatillinen ja pedagoginen pätevyys".

Kysymmekin, koska opettajan pedagogiset opinnot vaaditaan "aineenopettajan opetustyötä perus- ja/tai lukio-opetuksessa tekeviltä henkilöiltä", niin millä perustein pedagogista pätevyyttä edellytetään laatupisteet (10%) saadakseen kouluttajilta, jotka eivät tule tekemään opetustyötä edellä mainituissa tahoissa, vaan kuten tarjouspyynnössänne sivulla 1 todetaan: "Kielikoulutukset on tarkoitettu Tukesin henkilöstön kielitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen [...]". Vai voiko ammatillisen pätevyyden osoittaa muullakin tavoin?

 

V: Kyseessä ei ole kelpoisuusvaatimuus vaan pätevyyden arviointikriteeri. Pedagogista pätevyyttä voi hankkia myös muilla tutkinnoilla, opinnoilla tai kursseilla. Niiden laajuus/kesto tulee ilmetä tarjouksen liitteenä toimitettavasta kouluttajan CV:stä tai vastaavasta selvityksestä.

 

 

5. Laadun valintaperusteet, alakriteeri 1, osio 2:

Mihin perustuu laadun valintakriteerinne tutkintojen vahvistamisesta Suomessa, hankinnan kohde ja kuvaus tarjouspyynnössänne huomioon ottaen?

Säädöksen numero 1091/2005 mukaan "Vastaavuustodistus, jonka yliopisto antaa kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta annetun asetuksen (576/1995) 22 §:n 4 momentin nojalla, ja yliopiston vastaavuustodistusta koskevaan hakemukseen antama hylkäävä päätös ovat maksullisia julkisoikeudellisia suoritteita."

(http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2005/20051091)

Helsingin yliopisto toteaa, että "Vastaavuustodistus tai vastaavuuslausunto (tiedekunnan dekaanin päätös) on todistus siitä, että yliopistossa suoritetut opinnot vastaavat aineenopettajalta vaadittavia, jonkin perus- ja/tai lukio-opetuksessa opetettavan aineen opintoja."

(http://www.helsinki.fi/ml/valinnat/aineenopettajaksi.html#vastaavuus),

tai vastaavasti Tampereen yliopisto: "Vastaavuustodistus on todistus siitä, että yliopistossa suoritetut opinnot vastaavat aineenopettajilta vaadittavia, jonkin opetettavan aineen opintoja perusopetuksessa tai lukiossa."

(https://www.uta.fi/opiskelunopas/valmistuminen/erillistodistukset-ja-kelpoisuustodistukset).

Toteamme, että hankinnan kohteena ei kuitenkaan ole edellä mainitun kaltainen aineenopettajan opetustyö peruskoulussa tai lukiossa, vaan tarjouspyyntönne mukaisesti "Tukesin henkilöstön kielitaidon kehittäminen ja ylläpitäminen mm. laajentamalla ammattisanastoa ja vahvistamalla puhuttua ja kirjoitettua kielitaitoa".

Edelleen toteamme, että mikäli tässä tarkoitetaan "vastaavuustodistuksen" sijaan ulkomaisten "tutkintojen tunnustamispäätöstä", niin Opetushallituksen mukaan päätös ammattipätevyyden tunnustamisesta voi koskea kelpoisuutta  "virkaan tai tehtävään, johon Suomessa on laissa tai asetuksessa määrätty tietyt

kelpoisuusvaatimukset"(http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/tutkintojen_tunnustaminen)

Lisäksi Opetushallituksen mukaan "Ulkomailla tutkinnon suorittanut tarvitsee Opetushallituksen päätöksen tutkintonsa tunnustamisesta voidakseen tulla valituksi kunnan tai valtion virkaan tai tehtävään, johon on lakiin tai asetukseen perustuva kelpoisuusvaatimus".

Vastaavasti todetaan, että muussa tapauksessa "Työnantajat arvioivat ulkomaisen tutkinnon antamaa pätevyyttä päättäessään työntekijöidensä valinnasta, jos tehtävään ei lainsäädännön perusteella vaadita tiettyä tai tietyn tasoista koulutusta tai ammatinharjoittamisoikeutta."

Johtopäätöksenä toteamme, että vastaavuustodistuksen, tunnustamispäätöksen tai muun vastaavan todistuksen edellyttäminen tässä hankinnassa on ulkomaisia tutkintoja (ja tarjoajia) diskriminoivaa. Lisäksi esitetty vaatimus on niin epämääräinen ja yksilöimätön, ettei se ole omiaan turvaamaan tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua tarjousten vertailussa. Vaatimus on hankintalain säännösten ja vakiintuneen markkinaoikeuskäytännön vastainen.

 

V: Laadun yhtenä vertailuperusteena olevat, opettajaa koskevat, alakriteerit, kuten kohta ”Ulkomailla suoritettujen tutkintojen vastaavuus Suomessa on selvitetty (virallisesti vahvistettu Suomessa)” liittyvät olennaisesti hankinnan kohteeseen ja mahdollistaa tarjousten puolueettoman vertailun. Ulkomailla tutkinnon suorittanut tarvitsee Opetushallituksen päätöksen saadakseen Suomessa pätevyyden aineenopettajan ammattiin. Mikäli teillä ei kyseistä päätöstä ole, tarjouksessa selvitetään täytättekö kelpoisuusvaatimukset kokonaan/ osittain. Selvitys perustuu: kouluttajan ammatillinen ja pedagoginen koulutus, tutkinnot, opinnot, kurssit, ymv. sekä niiden laajuus. Tarjouspyynnössä kyseessä on kouluttajan pätevyyden arviointikriteeri, ei kelpoisuusvaatimus. Pisteytys perustuu tältäosin kouluttajan ammattilliseen ja pedagogiseen pätevyyteen.

 


6. Hinnan osuus puolet valintakriteereistä (50 %) on selvä (vaikka itse hinnan laskentamalli vaatiikin täsmennystä ja painoarvojen ilmoittamista, kuten aikaisemmin totesimme

 

V: painoarvot on ilmoitettu tarjouspyynnössä; hinta 50 % ja laatu 50 %. Koska kyseessä on kansallisen kynnysarvon ylittävä, mutta EU-kynnysarvon alittava hankinta, ei vertailuperusteiden alakriteerien painoarvojen ilmoittamista edellytetä (Valtion hankintakäsikirja 2017, osa III, kohta 4.2).

Ks. myös lisätietopyyntö 3. kysymys 6.

 

 

Ja vaikka kaksi ensin mainittua laatukriteeriä (pedagoginen pätevyys ja virallisesti vahvistettu tutkinto Suomessa) ovatkin hankinnan kohde huomioon ottaen kyseenalaisia, ovat ne kuitenkin tarjouspyynnössä selvästi rajatut kriteerit. Sen sijaan laadun kaksi viimeistä kriteeriä (viiden vuoden aikuiskouluttamiskokemus turvallisuuden, tekniikan ja/tai keminalan opettamisesta sekä kokemus Tukesin toimialueen tehtävistä ja sanastosta), joista annetaan loput 10 + 10 prosenttia pisteistä, on jätetty tarjoajille liian avoimeksi ja epämääräisesksi, ja jättää hankintayksikölle täyden vapauden jakaa pisteitä haluamallaan tavalla.

Jotta tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu voisi toteutua tarjousten vertailussa, voisitteko määritellä kielitieteellisesti, mitä tarkoitatte turvallisuuden, tekniikan ja/tai keminalan opettamisella?

  1. Laadun valintaperusteet, alakriteeri 3:

Laadun valintaperusteessa puhutte aikuiskoulutuskokemuksesta turvallisuuden, tekniikan ja/tai kemianalalta opettamisesta vähintään 5 vuoden ajan. Voisitteko konkreettisesti määritellä, mitä edellytätte sellaisen kielitaidon opettamisen pitävä sisällään? Ja mihin perustuu nimenomaan 5 vuoden opetuskokemuksen määrä?

 

V: Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimialueet ja tehtävät on kuvattu yleisesti viraston verkkosivuilla (http://plus.edilex.fi/tukes/fi/; www.tukes.fi; www.finas.fi) ja yksityiskohtaisesti virastoa ja sen vastuualueita koskevissa säädöksissä (http://plus.edilex.fi/tukes/fi/). Näistä käy ilmi Tukesin toimialueen tehtävät ja sanastotarve. Kouluttajan kokemusta arvioitaessa kiinnitetään huomiota aiempaan opetuskokemukseen näillä/ näihin rinnastettavilla toimialoilla. Kokemus voi olla hankittua julkisesta organisaatiosta tai alan teollisuuesta.

 

 

8. Laadun valintaperusteet, alakriteeri 3, toinen osio:

Hyväksytäänkö kokemus muualta kuin "Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimialueen tehtävistä ja sanastosta", esim. jos koulutus on suoritettu läheisen tai samantyyppisen alan organisaatioissa tai joissa käytetään palvelujanne? Ja jollei, voisitteko antaa esimerkkejä organisaatioista, jotka hyväksytte kokemusta osoittavina referensseinä, Tukes pois lukien?

Ja jos tarjottavan henkilöstön kokemusta muualta kuin Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintaluuen tehtävistä ja sanastosta ei huomioida, eikö valintaperuste (10 %) ole syrjivä ja aikaisempaa palveluntarjoajaanne suosiva?

 

V: Teknis-luonnontieteellinen kokemus Tukein toimialueen tehtäviä ja sanastoa vastaavista tai samankaltaisista tehtäväalueista huomioidaan.

 

 

8. Mikä (tai mitkä) palveluntarjoaja(t) on toiminut viimeisten viiden vuoden aikana Tukesin sopimuskumppanina kielikoulutusten tuottajana?

 

V: Kysymyksessä ei pyydetä lisätietoja meneillään olevaan tarjouskilpailuun. Tukesin kielikoulutuspalvelujen kilpailutuksen voitti viimeksi KieliEttan. Sitä ennen viimeisten viiden vuoden sisällä sopimuskumppaneita oli useita.

Lisätietopyyntö 5

  1. Kuinka monta ryhmää/yksityisopiskelijaa kieltä ja paikkakuntaa kohden arvioitte tulevan esimerkiksi lukukaudessa tai vuodessa?:

 

V:

 

Helsinki

Tampere

Rovaniemi

Englanti, ryhmä

3 (4)

1

1

Ruotsi, ryhmä

2

1

0

Englanti, yksityisopetus hlöä

1-5, satunnaista

1-5  satunnaista

1-3, satunnaista

Ruotsi, yksityisopetus hlöä

1-5, satunnaista

1-5, satunnaista

1-3, satunnaista

 

 

  1. Tarjouspyynnön sivulla 3 pyydätte ilmoittamaan tarjouksessa mm. käytettävät oppimateriaalit ja opetusmenetelmät. Mitä tietoja näistä toivotte ja missä muodossa?

 

V: Toivomme kuvausta koulutuksiimme tarjottavista oppimateriaaleista ja käytettävistä opetusmenetelmistä. Tarjoaja voi täydentää kuvausta liitteillä tai viitteillä.

 

 

  1. Tarjouspyynnön sinulla 3 pyydätte kouluttajien CV:tä tai vastaavaa selvitystä, josta ilmenee tiedot koulutuksesta, pätevyydestä, kokemuksesta ja referenssit.
    1. Miten pisteytätte yllä mainitut tiedot vertailua varten?

 

V: Koska kyseessä on kansallisen kynnysarvon ylittävä, mutta EU-kynnysarvon alittava hankinta, ei vertailuperusteiden alakriteerien painoarvojen ilmoittamista edellytetä (Valtion hankintakäsikirja 2017, osa III, kohta 4.2)

 


  1. Minkälaisista referensseistä ja koulutuksesta saa pisteitä?

 

V: Turvallisuus- ja kemikaaliviraston tehtäväalueeseen liittyvistä teknis-luonnontieteellisistä korkeakoulu- tai yliopisto-opinnoista, ruotsin- ja englanninkielen kieliopinnoista, opettajan pedagogisista opinnoista, kasvatustieteistä sekä näihin aihealueisiin liittyvistä muista tutkinnoista, opinnoista tai kursseista. Pisteissä huomioidaan tutkinnon/opinnon/

 


  1. Tarjouspyynnön sinulla 3 kerrotte, että laatupisteisiin vaikuttaa mm. kouluttajan ammatillinen ja pedagoginen pätevyys. Miten määrittelette tämän pätevyyden?

 

V: Ammatillista pätevyyttä arvioidaan suoritettujen korkeakoulu- ja yliopisto opintojen, tutkintojen ja kurssien perusteella. Pedagogista pätevyyttä arvioidaan suoritettujen pedagogisten opintojen, tutkintojen tai kurssien perusteella.

 

 

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto

 

Kirsi Levä

Kehitysjohtaja

 

 

 

Päivitetty 25.8.2017