Hormonitoimintaa häiritsevät aineet

Hormonijärjestelmät ohjaavat ihmisten ja eläinten kehitystä, kasvua, lisääntymistä, käyttäytymistä, aineenvaihduntaa ja vastustuskykyä. Elimistön luonnolliset hormonit (esim. testosteroni, estrogeeni, kilpirauhashormoni, insuliini) ovat kemiallisia aineita, ja ne muodostavat monimutkaisen ja herkän järjestelmän.

 

Huolta on aiheuttanut epäilyt, että ihmisen teollisesti valmistamat ja luonnosta peräisin olevat kemialliset aineet saattavat eri tavoin häiritä luonnollisten hormonijärjestelmien toimintaa ja aiheuttaa haitallisia vaikutuksia ihmisen terveydelle tai ympäristölle. Tällaisia aineita kutsutaan hormonitoimintaa häiritseviksi aineiksi. Hormonaalisesti aktiivisiksi ja vaikuttaviksi aineiksi kutsutaan aineita, jotka vaikuttavat hormonijärjestelmään aiheuttamatta haittavaikutuksia. Ihminen voi altistua kemikaaleille muun muassa työpaikalla tai kulutustuotteiden, kuten elintarvikkeiden, muovimateriaalien, maalien, pesuaineiden ja kosmeettisten valmisteiden välityksellä sekä epäsuorasti ympäristön kautta (ilma, vesi, maaperä). Ympäristön eläinten kemikaalialtistuminen tapahtuu pääasiassa ravinnon ja veden kautta.

 

Hormonitoimintaa häiritsevien kemikaalien uskotaan vaikuttavan hormonijärjestelmän toimintaan ainakin kolmella tavalla:

 

  • jäljittelemällä elimistön luonnollisten hormonien vaikutusta,
  • estämällä luonnollisten hormonien vaikutuksia tai
  • vaikuttamalla hormonien pitoisuuteen elimistössä.

 

Eräiden kemikaalien on havaittu aiheuttavan luonnossa useilla lajeilla (kuten kaloilla, linnuilla ja nisäkkäillä), haittavaikutuksia, joiden on katsottu johtuvan aineen hormonitoimintaan kohdistuvista vaikutuksista. Tällaisia haittavaikutuksia ovat olleet muun muassa lisääntymiseen ja kehitykseen kohdistuvat vaikutukset.  Hormonitoimintaan kohdistuvia vaikutuksia on havaittu esimerkiksi eräillä pesuaineissa ja tekstiilien viimeistelyssä käytettyjen alkyylifenolietoksylaattien hajoamistuotteilla, nonyylifenoleilla, eräillä muovimateriaalin lisäaineilla ftalaateilla ja bisfenoli-A:lla , DDT:lla ja eräillä muilla kasvinsuojeluaineilla sekä PCB –yhdisteillä.

 

Altistumisella hormonitoimintaa häiritseville kemikaaleille on epäilty olevan väestötasolla yhteyksiä ihmisillä havaittujen terveyshaittojen esiintymistiheyteen, mikä on aiheuttanut huolta. Tällaisia terveyshaittoja ovat esimerkiksi siittiömäärän aleneminen ja tietyntyyppisten syöpätyyppien lisääntyminen. Taustalla on myös monia muita myötävaikuttavia tekijöitä, mutta kemikaalien vaikutuksia ei ole voitu sulkea pois. Tutkimukset ovat kiistanalaisia ja syy-yhteyksiä ei kuitenkaan ole vielä täysin varmennettu. Tutkimusta tarvitaan vielä varsin paljon. 

 

Useiden sellaisten teollisesti valmistettujen aineiden, joilla epäillään olevan hormonitoimintaa häiritseviä vaikutuksia, käyttöä on kuitenkin jo rajoitettu tai käyttö on kielletty ilman erillistä lupaa EU:n markkinoilla niiden lisääntymiselle vaarallisten tai muiden vaarallisten ominaisuuksien perusteella. Monia mahdollisesti hormonitoimintaan vaikuttavia aineita saattaa kuitenkin olla vielä käytössä, ja niiden ominaisuuksien arviointia ja tutkimista jatketaan. On myös huomioitava, että aineilla voi olla useita erilaisia vaarallisia ominaisuuksia joista hormonitoimintaa häiritsevät ovat vain yksi muiden joukossa.

 

Päivitetty 17.8.2016