Palonestoaineet

Palonestoaineita on useita erilaisia. Palonestoaineita käytetään erityisesti muoveissa, kumissa, tekstiileissä ja elektroniikassa estämään materiaalin syttymistä tuleen, tulen leviämistä sekä parantamaan niiden lämmönkestoa. Niitä siis käytetään lähes kaikissa paikoissa, joissa materiaalit voivat altistua korkeille lämpötiloille tai joissa voi syntyä kipinöitä tai muuten tulen vaaraa tai missä paloturvallisuudelle asetetaan erityisvaatimuksia.

 

Paloturvallisuuden lisääntymisen hintana on kuitenkin elinympäristömme ja elimistömme altistuminen kemikaaleille, joista monilla on sekä ympäristön että terveyden kannalta haitallisia, suurelta osin huonosti tunnettuja vaikutuksia. Palonestoaineet voivat olla epäorgaanisia (esimerkiksi antimonitrioksidi) tai orgaanisia (esim. klooria, bromia tai fosforia sisältäviä hiilivetyjä).

 

Yhteistä palonestoaineina käytettäville yhdisteille on se, että ne kestävät erittäin hyvin kuumuutta. Siten ne ovat usein myös ympäristössä erittäin pysyviä.  Useat palonestoaineet ovatkin ns. PBT ja/tai POP-aineita (ympäristössä hitaasti hajoavia, biokertyviä, myrkyllisiä ja/tai kaukokulkeutuvia). Usein niiden ympäristö- ja terveysvaikutuksia ei täysin tunneta. Joidenkin palonestoaineiden aiheuttamat ongelmat on tunnistettu ja niiden käyttö on kielletty tai rajoitettu EU:ssa tai jopa maailmanlaajuisesti. 

 

Päivitetty 23.10.2014