Tukes-ohje 8/2015 Sisäinen pelastussuunnitelma

26.8.2015

 

Ohje pdf-tiedostona (11 s., 320 kt)

 

 

1 Johdanto


Vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain (390/2005) 28 §:n mukaan laajamittaista teollista käsittelyä ja varastointia harjoittavien toiminnanharjoittajien on laadittava sisäinen pelastussuunnitelma. Sisäinen pelastussuunnitelma sisältää selvityksen tuotantolaitoksen alueella suoritettavista onnettomuuden torjuntaa koskevista toimenpiteistä.

 

Sisäinen pelastussuunnitelma tulee laatia kuullen tuotantolaitoksessa työskentelevää henkilökuntaa, mukaan lukien alueella työskentelevät pitkäaikaiset alihankkijat, ja ottaen huomioon alueen pelastustoimen järjestelyt.

 

Velvoite sisäisen pelastussuunnitelman laatimiseen perustuu Euroopan Unionin neuvoston direktiiviin 2012/18/EU (Seveso III -direktiivi). Velvoite koskee myös räjähteitä. Räjähteiden valmistusta tai varastointia harjoittavan tuotantolaitoksen, jonka velvoitteena on laatia toimintaperiaateasiakirja tai turvallisuusselvitys, tulee laatia sisäinen pelastussuunnitelma vaarallisten kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista annetun valtioneuvoston asetuksen (685/2015) mukaisesti. Muiden räjähteiden valmistusta tai varastointia harjoittavien tuotantolaitosten osalta sisäisen pelastussuunnitelman vaatimuksista säädetään valtioneuvoston asetuksessa räjähteiden valmistuksen ja varastoinnin valvonnasta (819/2015).

 

Pelastusviranomainen laatii lisäksi osalle vaarallisten kemikaalien laajamittaista teollista käsittelyä ja varastointia harjoittavia tuotantolaitoksia (turvallisuusselvityslaitoksille) ulkoisen pelastussuunnitelman toiminnanharjoittajan ja Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) toimittamien tietojen perusteella. Pelastusviranomaisen velvollisuudesta laatia ulkoinen pelastussuunnitelma säädetään erikseen pelastuslain (379/2011) 48 §:ssä.

 

 

2 Ohjeen sitovuus ja voimassaolo

 

Tukes antaa tämän ohjeen vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain (390/2005) ja vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta annetun valtioneuvoston asetuksen (685/2015) nojalla. Ohje sisältää sisäistä pelastussuunnitelmaa koskevat asetuksen (685/2015) määräykset. Lisäksi ohjeessa on luettelo niistä asioista, joita sisäisessä pelastussuunnitelmassa tulisi olla (sisäisen pelastussuunnitelman sisältö). Tältä osin ohje ei ole sitova, mutta Tukes katsoo, että ohjeen mukainen sisäinen pelastussuunnitelma täyttää asetuksen (685/2015) 17 §:ssä ja liitteessä V säädetyt vaatimukset.

 

Tämä ohje on voimassa toistaiseksi ja korvaa 1.10.2014 annetun Tukes-ohjeen K2-2014.

 

 

3 Lisätietoja

 

Keskeiset muutokset ohjeeseen K2-2014 verrattuna

  • Säädöstausta on saatettu ajan tasalle.

Lisätietoja tästä ohjeesta saa Tukesin laitos- ja kaivosvalvontayksiköstä,
puhelin 029 5052 000. Tämä ohje on tulostettavissa Tukesin verkkosivuilla www. Tukes.fi.

 

  

 

Pääjohtaja                                                                 Kimmo Peltonen

 

 

 

Johtaja                                                                        Päivi Rantakoski

 

LIITE: Sisäinen pelastussuunnitelma

 

Liite Tukes-ohjeeseen 8/2015

 

SISÄINEN PELASTUSSUUNNITELMA

 

Sisällysluettelo

 

1. Keitä sisäisen pelastussuunnitelman laatimisvelvoite koskee?

2. Sisältö

3. Sisäisen pelastussuunnitelman hyväksyttäminen ja päivitys

4. Harjoitukset 

 

 

1. Keitä sisäisen pelastussuunnitelman laatimisvelvoite koskee?

 

Sisäisen pelastussuunnitelman laatimisvelvoite koskee:

  • Tuotantolaitoksia, jotka harjoittavat vaarallisten kemikaalien laajamittaista teollista käsittelyä ja varastointia (mukaan lukien maakaasu ja nestekaasu)
  • Räjähdetehtaita ja -varastoja, joissa on 10 000 kg tai enemmän vaarallisuusluokan 1.1 - 1.3 räjähteitä
  • Räjähdetehtaita ja -varastoja, joissa on 50 000 kg tai enemmän vaarallisuusluokan 1.4 räjähteitä

 

Muiden räjähdetehtaiden ja -varastojen, jotka eivät kuulu em. ryhmiin tulee tehdä sisäinen pelastussuunnitelma valtioneuvoston asetuksen räjähteiden valmistuksen ja varastoinnin valvonnasta (819/2015) mukaisesti.

 

Jos tuotantolaitoksessa on sekä asetuksen (685/2015) tarkoittamia vaarallisia kemikaaleja ja räjähteitä, ne kaikki otetaan mukaan velvoitteiden määräytymisiä laskettaessa.

 

2. Sisältö 

 

Sisäisen pelastussuunnitelman sisällöstä on määrätty asetuksen (685/2015) 17 §:ssä ja asetuksen liitteessä V. Sisäinen pelastussuunnitelma on laadittava ottaen huomioon seuraavat tavoitteet:

 

  • Onnettomuudet rajataan ja hallitaan niiden seurauksien minimoimiseksi sekä ihmisille, ympäristölle ja omaisuudelle aiheutuvien vahinkojen rajoittamiseksi.
  • Toteutetaan tarvittavat toimenpiteet ihmisten ja ympäristön suojaamiseksi onnettomuuksien seurauksilta.
  • Varaudutaan onnettomuuksien jälkien korjaamiseen ja ympäristön puhdistamiseen.

 

Seuraavassa on esitetty luettelomuodossa asiat, jotka Tukesin käsityksen mukaan tulisi sisällyttää hyvään sisäiseen pelastussuunnitelmaan. Pelastussuunnitelman laatimisessa tulee ottaa huomioon laitoksen koko ja toiminnasta aiheutuvat riskit. Kursiivilla kirjoitettu teksti on asetuksen (685/2015) liitteestä V "sisäisen pelastussuunnitelman sisältö". Minimivaatimus sisäisen pelastussuunnitelman sisällölle on, että asetuksen vaatimukset täyttyvät.

 

2.1. Kohteen yleistiedot

 

2.1.1 Toiminnanharjoittaja

 

Toiminnanharjoittajan nimi ja kohteen sijainti.

 

2.1.2 Yleiskuvaus toiminnasta

 

Selostus tuotantolaitoksen toiminnasta sekä

  • luettelo vaarallisista kemikaaleista
  • viittaus mahdolliseen tehtyyn vaaranarviointiin tai turvallisuusselvitykseen
  • pelastuskalusto (paineilmalaitteet, suojapuvut, kaasunaamarit)

 

2.1.3 Kohteen lay-out

 

Piirroksissa esitetään seuraavat asiat:

  • kokoontumispaikka
  • saapumisreitit pelastuslaitokselta
  • pohjapiirustukset kerroksittain (henkilökunnan poistumistiet ja palokunnan hyökkäystiet, sähköpääkeskukset, jakokeskukset, varavoimalaitteet, hissit, muuntamot)
  • ilmastoinnin hätäpysäytyspainikkeiden, konehuoneen ja ohjauslaitteiden sijainnit
  • tontin viemäriverkostopiirustukset
  • hälytysajoneuvojen toimintamahdollisuudet kohteen ympäristössä (portit, kääntöpaikat, palotiet)
  • sammutusveden ottopaikat.

 

2. 2. Laitoksen sisäinen pelastusorganisaatio

 

Niiden henkilöiden nimet ja tehtävät, joilla on valtuudet käynnistää pelastustoimet ja jotka ovat vastuussa laitoksen sisäisistä toimista. Sen henkilön nimi ja tehtävät, joka vastaa yhteyksistä ulkoisesta pelastussuunnitelmasta vastaaviin viranomaisiin.

 

Pelastusorganisaation kuvaukseen sisällytetään:

  • johtoryhmän henkilöiden nimet, tehtäväkuvaus, yhteystiedot
  • sen henkilön nimi ja tehtävät, joka vastaa yhteyksistä ulkoisesta pelastussuunnitelmasta vastaaviin viranomaisiin
  • organisaation eri ryhmät (esim. palontorjunta, kaasunsuojelu, ensiapu, jne.)
  • kunkin ryhmän vastuuhenkilöiden nimet, tehtäväkuvaus ja yhteystiedot.

 

2.3. Hälytysjärjestelmät

 

Alueella oleviin ihmisiin kohdistuvien vaarojen rajoittamiseen tähtäävät toimet, mukaan lukien hälytysjärjestelmä ja ohjeet käyttäytymisestä hälytyksen sattuessa.

 

2.3.1 Paloilmoitinjärjestelmä

Selvitys laitoksen paloilmoitinjärjestelmästä (automaattiset paloilmaisimet, paloilmoituslaitokset):

  • ilmaisimien toimintaperiaatteet: savu, lämpö, muu 
  • paloilmoitinkeskuksen sijainti
  • paloilmaisimien sijainti kohteittain
  • paloilmoittimen hoitajat
  • hälytyspainikkeiden sijainnit
  • hälytyksen ohjautumispaikka

 

2.3.2 Kaasunilmaisimet          

  • sijainti
  • hälytyksen ohjautumispaikat

 

2.3.3 Toimenpideohjeet        

  • hätäilmoituksen tekeminen ja henkilökunnan hälyttäminen 
  • ohjeet käyttäytymisestä hälytyksen sattuessa

 

Ohjeissa on otettava huomioon oma henkilökunta, alueella olevat ulkopuoliset työtekijät ja vierailijat sekä tarvittaessa alueen muut yritykset.

 

2.3.4 Ulkoiset hälyttimet


Selvitys ulkoisista hälyttimistä ja niiden aiheuttamista toimenpiteistä. Asian tiedottaminen koko henkilökunnalle.

 

2.4. Sammutusjärjestelmät

Kuvaus toimista, joihin on ryhdyttävä tilanteen tai tapahtuman hallitsemiseksi ja sen seurauksien rajoittamiseksi, jokaisen ennakoitavissa olevan tilanteen tai tapahtuman osalta, joka voisi merkittävästi vaikuttaa suuronnettomuuden syntymiseen. Kuvauksessa on selostettava myös turvallisuuslaitteet ja käytettävissä olevat voimavarat.

 

2.4.1 Savunpoisto

Sisäisessä pelastussuunnitelmassa esitetään seuraavat asiat:

  • eri tilojen savunpoistomahdollisuudet 
  • ulos johtavien käytävien savunpoisto
  • savunpoistoluukkujen sijainti ja toimintaperiaate
  • käsilaukaisulaitteen sijainti
  • laitteen hoitaja

 

2.4.2 Automaattinen sammutusjärjestelmä 

  • sammutusjärjestelmän toimintaperiaate 
  • sammutuskeskuksen sijainti
  • suojatut alueet
  • sammutusjärjestelmän hoitajat

 

2.4.3 Kohdesuojaus 

  • automaattisesti toimivilla sammutusjärjestelmillä suojatutut kohteet ja niiden sijainti sekä kohdesuojausjärjestelmien hoitajat
  • käsin laukaistavien kohteiden ja laukaisupainikkeiden sijainti

 

2.4.4 Alkusammutuskalusto 

  • pohjapiirustuksiin merkittynä käsisammuttimien ja muiden alkusammuttimien tyyppi, määrä ja sijainti
  • alkusammutuskaluston tarkastukset, huollot ja kokeilu
  • vastuuhenkilöt

 

2.4.5 Toimenpideohjeet

Lyhyt kuvaus toimenpiteistä, joihin on ryhdyttävä neste- tai kaasuvuodon hallitsemiseksi ja seurausten rajoittamiseksi. Ohjeet toimenpiteistä, joihin on ryhdyttävä palon sammuttamiseksi ja rajoittamiseksi.

 

2. 5. Tiedottaminen

 

Millä tavalla onnettomuuden sattuessa ilmoitetaan nopeasti ulkoisen pelastussuunnitelman aloittamisesta vastaaville viranomaisille, millaisia tietoja annetaan välittömästi ja miten yksityiskohtaisempia tietoja toimitetaan sitä mukaa kuin niitä saadaan.

 

Kuvattavia asioita

  • onnettomuudesta ilmoittaminen ulkoisesta pelastussuunnitelmasta vastaaville viranomaisille
  • tiedotusorganisaatio henkilönimineen: vastuut, organisaation kokoontumispaikka, koollekutsuja, tiedottaminen ennen kuin tiedotusorganisaatio kokoontuu  
  • välittömästi annettavat tiedot, yksityiskohtaisempien tietojen toimittaminen
  • yhteydenpito pelastusorganisaatioon tiedon saamiseksi
  • organisaation purkaminen
  • "vaara ohi" – tiedottaminen
  • laitoksen mahdollinen tiedotusopas

 

2.6. Yhteydet kunnan pelastuspalvelutoimintaan

 

Millä tavalla alueen ulkopuolella tehtäviä pelastustoimia tuetaan?

 

2.6.1 Normaaliolot                   

  • pelastuslaitoksen yhteystiedot
  • pelastusviranomaisen toimintavalmius kohteessa (mahdolliset toiminta-ajat ja resurssit)
  • yhteiset harjoitukset pelastusviranomaisen kanssa 
  • palotarkastukset

 

2.6.2 Onnettomuustilanteet                             

  • laitoksen johtopaikka
  • yhteystoiminta pelastusviranomaisen kanssa
  • millä tavalla alueen ulkopuolella tehtäviä pelastustoimia tuetaan

 

2.7. Henkilökunnan koulutus

 

Millä tavalla henkilökuntaa koulutetaan tehtäviin, jotka heidän edellytetään suorittavan, ja tarpeen vaatiessa tämän toiminnan yhteensovittaminen ulkoisen pelastuspalvelun kanssa.

 

2.7.1 Toimenpiteet onnettomuus- ja vaaratilanteissa
 

  • henkilökunnan koulutussuunnitelma 
  • henkilökunnan perehdyttäminen turvallisuusjärjestelyihin

 

Henkilökunnalle annettavan koulutuksen sisältö:

  • hätäilmoituksen teko 
  • alkusammuttimien, sammutuslaitteiden sekä palohälyttimien sijainti ja niiden käyttö
  • poistumistiet, kokoontumispaikat ja suojatilat
  • suojautuminen ja toimenpiteet kaasuonnettomuuden sattuessa
  • ensiaputoimenpiteiden opetus ja harjoittelu, vastuuhenkilö
  • pelastuslaitoksen opastus kohteessa
  • yhteistoiminta pelastuslaitoksen kanssa

 


2.7.2 Harjoitukset

 

Selvitys siitä, miten usein ja minkä tyyppisiä harjoituksia laitoksella pidetään. kts. kohta 4.

 

2.8. Jälkien korjaus ja ympäristön puhdistus

 

Varautuminen onnettomuuden jälkien korjaamiseen ja ympäristön puhdistamiseen.

 

  • Miten ympäristöviranomaisten kanssa on sovittu jälkien korjaamisesta?
  • saastuneiden sammutusvesien kerääminen ja johtaminen, ympäristöön leviämisen estämine
  • saastuneiden maa-ainesten ja pilaantuneiden vesien poiskuljetus
  • alueen raivaus (rakennusjätteet, laitteet, laitteistot)

 

2.9. Onnettomuuksien vaikutukset tuotantolaitoksen ulkopuolelle

 

Arvio onnettomuuksien tuotantolaitoksen ulkopuolelle aiheutuvista vaikutuksista.

  • Onnettomuuden aiheuttama lämpösäteily- ja painevaikutus sekä kemikaalien aiheuttama terveys- ja ympäristövaara tuotantolaitoksen ulkopuolelle.
  • Mahdolliset domino-vaikutukset eli tapahtumaketjut, joissa tuotantolaitoksessa sattuvan onnettomuuden seuraukset aiheuttavat uuden onnettomuuden lähellä olevassa tuotantolaitoksessa, johtaen suuronnettomuuteen.

 

Tarkempia periaatteita onnettomuusvaikutusten arvioimiseksi on esitetty Tukesin oppaassa "Tuotantolaitosten sijoittaminen". Oppaassa esitettyjen tyypillisten onnettomuustapausten arvioinnin lisäksi sisäisessä pelastussuunnitelmassa voidaan tarvittaessa esittää arvioita epätodennäköisempien suuronnettomuustilanteiden vaikutuksista pelastustoiminnan suunnittelemiseksi ja maksimivalmiuksien hahmottamiseksi.

  

3. Sisäisen pelastussuunnitelman hyväksyttäminen ja päivitys

 

Perustettavien tuotantolaitosten sisäinen pelastussuunnitelma on laadittava ja toimitettava Tukesiin riittävän ajoissa (noin 6 kuukautta) ennen toiminnan aloittamista.

 

Asetus (685/2015) edellyttää, että toiminnanharjoittaja tarkistaa sisäisen pelastussuunnitelman vähintään joka kolmas vuosi ja aina tarpeen vaatiessa korjaa ja ajanmukaistaa sen. Tukesin käsityksen mukaan suunnitelma on päivitettävä ainakin seuraavista syistä:

  • toiminnassa ja pelastustoimien järjestelyissä on tapahtunut muutoksia
  • tiedon lisääntyminen toimenpiteistä, jotka suuronnettomuuksien torjumisessa on toteutettava
  • onnettomuus- tai vaaratilanteiden selvittelyssä on ilmennyt huomioonotettavia seikkoja                        

 

Päivitetty suunnitelma tulee toimittaa pelastusviranomaiselle.

 

4. Harjoitukset

 

Toiminnanharjoittajan tulee asetuksen (685/2015) mukaan laatia suunnitelma sisäistä pelastussuunnitelmaa koskevien harjoitusten järjestämiseksi. Harjoituksia tulee järjestää säännöllisesti pelastussuunnitelman toimivuuden varmistamiseksi. Järjestetyistä harjoituksista laaditaan raportti, jossa kuvataan harjoituksen suunnittelu ja toteutus sekä havaitut puutteet ja kehityskohteet.

 

Pelastuslaissa (379/2011) ja sisäasianministeriön asetuksessa erityistä vaaraa aiheuttavien kohteiden ulkoisesta pelastussuunnitelmasta (406/2011) säädetään velvoitteesta järjestää suuronnettomuusharjoituksia yhteistoiminnassa turvallisuusselvityslaitosten ja pelastustoimintaan osallistuvien viranomaisten kesken vähintään kerran kolmessa vuodessa.

 

Samalla tehdasalueella toimivien, toiminnallisen kokonaisuuden muodostavien tai yhteisellä onnettomuusvaara-alueella sijaitsevien toiminnanharjoittajien tulee toimia yhteistoiminnassa onnettomuuksien torjumiseksi ja niiden leviämisen estämiseksi. Alueella olevien toiminnanharjoittajien tulee myös laatia yhteiset periaatteet yhteisten pelastusharjoitusten järjestämiselle ja pelastusharjoitusten yhteensovittamiselle. Yhteisten pelastusharjoitusten järjestämisessä tulee huomioida, että harjoitukset tukevat riittävästi kaikkien harjoituksiin osallistuneiden toiminnanharjoittajien sisäisen pelastussuunnitelman mukaista harjoittelua.

 

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) edistää tuotteiden, palveluiden ja teollisen toiminnan turvallisuutta ja luotettavuutta. Tavoitteenamme on vastuullinen, turvallinen ja kilpailukykyinen Suomi.

 

Haluamme olla suojan tuoja – turvallisten toimintatapojen edistäjä ja mahdollistaja.