Tukes-ohje 6/2015 Kulutustavaroista ja kuluttajapalveluista annettavista tiedoista

30.6.2015


Ohje pdf-tiedostona 
(29 s., 580 kt)

 

Johdanto

 

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on laatinut tämän ohjeen kulutustavaroista ja kuluttajapalveluista annettavista tiedoista. Tämä ohje perustuu Kuluttajaviraston aikaisempaan ohjeeseen kulutustavaroista ja kuluttajapalveluksista annettavista tiedoista (10/2006). Tämä ohje myös korvaa aikaisemman ohjeen.

 

Ohjeessa annetaan tietoa aiheeseen liittyvästä keskeisestä kuluttajaturvallisuuslainsäädännöstä eli kuluttajaturvallisuuslaista (920/2011, jäljempänä KuTuL) sekä valtioneuvoston asetuksesta kulutustavaroista ja kuluttajapalveluksista annettavista tiedoista (613/2004, jäljempänä tietojenantoasetus). Tietojenantoasetus on annettu KuTuL:a edeltäneen lain kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta (75/2004) nojalla ja jätetty voimaan nykyisen KuTuL:n 55 §:ssä. Säädösten terminologia poikkeaa toisistaan joiltakin osin. Lisäksi EU:n tuotesääntelyssä käytetään osin eri termejä kuin kansallisessa kuluttajaturvallisuuslainsäädännössä.

 

KuTuL:ssa säädetään velvollisuudesta antaa kuluttajalle kaikki turvallisuuden kannalta tarpeelliset tiedot. KuTuL:n mukaista tietojenantovelvollisuutta täsmentää tietojenantoasetus. Turvallisuuden kannalta tarpeellisia tietoja ovat ne tiedot kulutustavarasta ja kuluttajapalvelusta, joita kuluttaja tarvitsee terveydelle tai omaisuudelle aiheutuvan vaaran torjumiseksi.

 

Tämä on yleisohje pääasiassa tietojenantoasetuksen soveltamisesta. Ohjeessa kuvataan kuluttajaturvallisuuslainsäädännön sisältöä, valvontakäytäntöä sekä markkinavalvonnasta ja riskien arvioinnista saatuja kokemuksia. Tässä ohjeessa ei käsitellä niitä kulutustavaroista ja kuluttajapalveluista annettavaksi vaadittuja tietoja, jotka on säädetty erityislainsäädännössä tai kuluttajansuojalaissa (78/1978). Toiminnanharjoittajan on selvitettävä ne omatoimisesti.

 

KuTuL:n mukaan kulutustavarasta tai kuluttajapalvelusta ei saa aiheutua vaaraa terveydelle tai omaisuudelle. Tavaran tai palvelun vaarallisuuden arvioinnissa voi kiinnittää huomiota muun muassa valvontaviranomaisten ohjeisiin ja suosituksiin (KuTuL 11 § 2 mom.). Sekä kuluttajaturvallisuuslain valvontaviranomaiset että toiminnanharjoittajat voivat hyödyntää tätä ohjetta arvioidessaan annettavien tietojen vaatimustenmukaisuutta. Myös muut viranomaiset ja tahot voivat käyttää ohjetta soveltuvin osin.

 

Ohje sisältää suoria lainauksia velvoittavasta lainsäädännöstä. Suorat lainaukset lainsäädännöstä esitetään kursiivilla. Viranomaisohje ei ole oikeudelliselta luonteeltaan lainsäädännön tavoin sitova. Se kuvastaa Tukesin näkemystä siitä, miten kuluttajaturvallisuuslainsäädännön vaatimukset voidaan täyttää. Ohjeessa esitetyt näkemykset tarjoavat toiminnanharjoittajalle esimerkkejä ja vaihtoehtoja toimia turvallisesti. Toiminnanharjoittajan on mahdollista täyttää lainsäädännön vaatimukset myös muilla tavoin.

 

 

Lisätietoja

 

Toiminnanharjoittajan tulee tapauskohtaisesti harkita, miten ohje soveltuu yksittäistapauksessa omaan toimintaan. Kuluttajaturvallisuuslainsäädännön mukaan toiminnanharjoittaja vastaa aina tarjoamiensa tavaroiden ja palveluiden turvallisuudesta ja vaatimustenmukaisuudesta.

 

Tietojen antaminen kuluttajalle on osa tavaran ja palvelun turvallisuutta. Turvallisuus lisää myös asiakastyytyväisyyttä.

 

Tämä ohje on tulostettavissa Tukesin intersivuilla www.tukes.fi. Ohjeeseen liittyvää lainsäädäntöä löytyy osoitteesta www.tukes.fi.

 

 

 

Pääjohtaja                                  Kimmo Peltonen

 

Johtaja                                        Tuiri Kerttula

 

 

Linkki koko ohjeen pdf-tiedostoon (29 s.) löytyy sivun ylälaidasta.

  

 

 

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) edistää tuotteiden, palveluiden ja teollisen toiminnan turvallisuutta ja luotettavuutta. Tavoitteenamme on vastuullinen, turvallinen ja kilpailukykyinen Suomi.

 

Haluamme olla suojan tuoja – turvallisten toimintatapojen edistäjä ja mahdollistaja.