Kosmetiikka

  • Onko tuote kosmeettinen valmiste?


    V: EU:n kosmetiikka-asetuksen 2 artiklan mukaan ”kosmeettisella valmisteella” tarkoitetaan ainetta tai seosta, joka on tarkoitettu olemaan kosketuksissa ihmiskehon ulkoisten osien kanssa (iho, hiukset ja ihokarvat, kynnet, huulet ja ulkoiset sukupuolielimet) tai hampaiden ja suuontelon limakalvojen kanssa, tarkoituksena yksinomaan tai pääasiassa näiden osien puhdistaminen, tuoksun muuttaminen, niiden ulkonäön muuttaminen, niiden suojaaminen tai pitäminen hyvässä kunnossa tai hajujen poistaminen. Jotta tuote voidaan asettaa saataville markkinoilla tai saattaa markkinoille kosmeettisena valmisteena Suomessa tulee sen olla tämän määritelmän mukainen.

     

    Kosmeettisen valmisteen käyttötarkoitus ei voi olla sairauden parantaminen, lievittäminen tai ehkäiseminen. Riippuen valmisteen vaikutusmekanismista, koostumuksesta ja käyttötarkoituksesta, valmisteet voivat kuulua lääkelainsäädännön piiriin. Lääkelain (395/1987) 3 §:n mukaisesti lääkkeellä tarkoitetaan valmistetta tai ainetta, jonka tarkoituksena on sisäisesti tai ulkoisesti käytettynä parantaa, lievittää tai ehkäistä sairautta tai sen oireita ihmisessä tai eläimessä. Mikäli on epäselvää onko kyseessä lääke Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus, Fimea ratkaisee toiminnanharjoittajien pyynnöstä, onko kyseessä lääke. Lisätietoa lääkelainsäädännön mukaisista vaatimuksista voi tiedustella Fimeasta.

     

    Seokset voidaan luokitella myös terveydenhuollon laitteiksi tai tarvikkeiksi, joita sääntelee oma lainsäädäntönsä. Terveydenhuollon laitteella tarkoitetaan mm. materiaalia, jonka valmistaja on tarkoittanut käytettäväksi ihmisen sairauden ehkäisyyn, diagnosointiin, tarkkailuun, hoitoon tai lievitykseen. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, Valvira vastaa Suomessa myytävien CE-merkittyjen terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden valvonnasta. Lisätietoa ja apua tulkintakysymyksen selvittämiseksi CE-merkittyjen terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden osalta löytyy Valviran verkkosivuilta.

     

    Mikäli valmiste sisältää biosidisen tehoaineen ja sen käyttötarkoitus on biosidinen, kuten desinfiointi, kyseessä oleva valmiste voi olla biosidi, jolloin sitä sääntelee biosidilainsäädäntö. Lisätietoa biosidisista tehoaineista ja biosidivalmisteiden ennakkohyväksynnästä sekä tuotekohtaisia neuvoja voi tiedustella Tukesin ylläpitämästä biosidineuvontapalvelusta verkkolomakkeella tai puhelimitse (puh. 050 597 6338). Useaan käyttötarkoitukseen sopivalla valmisteella voi olla myös sekä kosmeettinen että biosidinen käyttötarkoitus, jolloin sen on täytettävä molempien lainsäädäntöjen vaatimukset.

     

    Euroopan komission laatiman ohjeiston (Manual on the scope of application of the Cosmetics Regulation (EC)) mukaan vaikka tuote ei itsessään täyttäisi kosmetiikka-asetuksen mukaista määritelmää kosmeettisesta valmisteesta, voi siitä vapautuva aine täyttää määritelmän vaatimukset ja näin ollen olla kosmeettinen valmiste. Lisätietoa luokitteluun liittyen löytyy komission verkkosivuilta löytyvästä ohjeistuksesta (Manual on the scope of application of the Cosmetics Regulation (EC) N:o 1223/2009 (ART. 2(1)(A)).

     

    Toiminnanharjoittajalla on oltava luokittelun edellyttämät tiedot tuotteesta ja sen koostumuksesta. Jos tuote ei täytä kosmetiikka-asetuksessa esitettyä ”kosmeettisen valmisteen” määritelmää tuote ei kuulu kosmetiikkalainsäädännön piiriin. Toiminnanharjoittajan vastuulla on selvittää, minkä lainsäädännön piiriin tuote kuuluu. Jos valmistetta viedään Suomesta muualle, asia tulee selvittää erikseen jokaisessa EU jäsenmaassa, jossa tuote saatetaan markkinoille.

     

  • Mitkä ovat vastuuhenkilön ja jakelijan velvoitteet kosmeettisten valmisteiden ilmoittamisesta Euroopan komission tietokantaan (CPNP) ennen niiden markkinoille saattamista?


    V: EU:n kosmetiikka-asetuksen 13 artiklan mukaisesti asetuksen 4 artiklan mukaisen vastuuhenkilön tulee ilmoittaa Euroopan komission tietokantaan (CPNP) 13 artiklassa esitetyt tiedot kosmeettisesta valmisteesta ennen sen markkinoille saattamista:

    1) kosmeettisen valmisteen tuoteryhmä ja sen kauppanimi tai nimet, mitkä mahdollistavat sen tunnistamisen;

    2) vastuuhenkilön nimi ja osoite, jossa tuotetiedot ovat saatavilla;

    3) kun kyse on maahantuonnista, alkuperämaa;

    4) jäsenvaltio, jossa kosmeettinen valmiste saatetaan markkinoille;

    5) sellaisen luonnollisen henkilön nimi, johon voidaan ottaa tarvittaessa yhteys;

    6) aineiden esiintyminen valmisteessa nanomateriaaleina, niiden nimeäminen (kts. 13 artiklan f kohdan i alakohta) ja kohtuudella ennustettavissa olevat altistumisolosuhteet;

    7) kategoriaan 1A tai 1B kuuluvien syöpää aiheuttavien, perimää vaurioittavien ja lisääntymiselle vaarallisten (CMR) aineiden nimi sekä CAS tai EY-numero (kts. 13 artiklan g kohta);

    8) kehyskoostumus, jonka avulla voidaan antaa nopeaa ja asianmukaista lääkintää vaikeuksien ilmetessä.

     

    Edellä olevan 13 artiklan mukaisen ilmoittamisen lisäksi vastuuhenkilön on ilmoitettava 16 artiklan mukaisesti nanomateriaaleja sisältävistä kosmeettisista valmisteista komissiolle sähköisesti (CPNP-tietokanta) kuusi kuukautta ennen niiden markkinoille saattamista. Komissiolle ilmoitettaviin nanomateriaaleja koskeviin tietoihin on sisällytettävä vähintään 16 artiklan 3 alakohdan a – f kohdissa luetellut asiat.

     

    EU:n kosmetiikka-asetuksen 13 artiklan mukaisesti myös jakelijan, joka asettaa jäsenvaltiossa saataville kosmeettisen valmisteen, joka on jo saatettu markkinoille toisessa jäsenvaltiossa ja kääntää omasta aloitteestaan minkä tahansa tuotteen merkinnän kansallista lainsäädäntöä noudattaakseen, tulee ilmoittaa komission CPNP-tietokantaan seuraavat EU:n kosmetiikka-asetuksen 13.3 artiklan mukaiset tiedot:

    1) kosmeettisen valmisteen tuoteryhmä, sen nimi lähettävässä jäsenvaltiossa sekä sen nimi jäsenvaltiossa, jossa se asetetaan saataville, ja joilla mahdollistetaan sen tarkka tunnistaminen;

    2) jäsenvaltio, jossa kosmeettinen valmiste asetetaan saataville;

    3) jakelijan nimi ja osoite;

    4) vastuuhenkilön nimi ja osoite, jossa tuotetiedot ovat saatavilla.

     

    Ilmoitus tehdään jokaisesta kosmeettisesta valmisteesta erikseen CPNP-tietokantaan. Ilmoituksen tekeminen on maksutonta. Ilmoituksen tekijän on myös oma-aloitteisesti päivitettävä ilmoitus, jos yksikin ilmoitetuista tiedoista muuttuu.

     

    EU:n kosmetiikka-asetuksen 19 artiklan 5 kohdan mukaan jäsenvaltio, jossa valmiste asetetaan loppukäyttäjän saataville, määrittelee artiklassa tarkoitettujen merkintävaatimusten esittämiskielen. Suomessa loppukäyttäjien saataville asetettavien kosmeettisten valmisteiden merkinnät on oltava kosmetiikkalain 21 §:n nojalla suomeksi ja ruotsiksi siten kuin kielilain 34 §:ssä säädetään.

     

    Asetuksen mukaisesti jakelijan, joka kääntää jo muualla EU:ssa markkinoilla saatavilla olevan tuotteen merkinnät suomeksi ja ruotsiksi saattaakseen kosmeettisen valmisteen Suomessa loppukäyttäjien saataville, tulee ilmoittaa CPNP-tietokantaan jakelijalta edellytettävät tiedot. Jakelijan ilmoituksen tulee sisältää muiden edellytettyjen tietojen ohella omat nimi- ja yhteystiedot sekä kosmeettisen valmisteen alkuperäinen kauppanimi (eli kauppanimi jäsenvaltiossa, jossa tuote on jo asetettu saataville markkinoilla) ja kauppanimi, joka on käytössä Suomessa, jos niistä käytetään eri nimeä.

     

    EU:n kosmetiikka-asetuksen 4 artiklan mukaisesti myös jakelija voi olla samalla vastuuhenkilö, jos se saattaa kosmeettisen valmisteen markkinoille omalla nimellään tai tuotemerkillään tai muuttaa jo markkinoilla olevaa tuotetta tavalla, joka voi vaikuttaa sovellettavien vaatimusten täyttymiseen. Markkinoilla jo olevaan kosmeettiseen valmisteeseen liittyvien tietojen kääntämistä ei kuitenkaan katsota tuotteen muuttamiseksi.

     

    Viranomainen ei anna ennakkohyväksyntää kosmeettisille valmisteille eikä näin ollen tarkista niistä tehtäviä ilmoituksia etukäteen. Vastuuhenkilö on vastuussa siitä että ilmoitus on tehty oikein.

     

    Alla linkki CPNP-tietokannan käyttöoppaaseen, josta löytyy tarkempi ohjeistus tietokannan käytöstä.

     

    Jos valmiste sisältää nanomateriaaleja, on niiden artiklan 16 mukaisesta ilmoittamisesta CPNP-tietokantaan saatavilla ohjeita erillisessä oppaassa.

     

    Euroopan komission verkkosivuilta löytyy lista usein kysytyistä kysymyksistä vastauksineen liittyen CPNP tietokannan käyttöön ja ilmoitusten tekemiseen.

     

  • Mitä kosmetiikkalainsäädäntö edellyttää?


    V: EU:n kosmetiikka-asetuksessa on määritelty valmisteen vastuuhenkilön ja jakelijan velvollisuudet. Yrityksen vastuulla on tietää oma roolinsa kunkin kosmeettisen valmisteen osalta. Markkinoille saataville asettaminen on määritelty siten, että sillä tarkoitetaan kosmeettisen valmisteen toimittamista liiketoiminnan yhteydessä jakelua, kulutusta tai käyttöä varten joko maksua vastaan tai maksutta. Markkinoille saattaminen taas tarkoittaa valmisteen asettamista saataville markkinoilla EU-alueella ensimmäistä kertaa. 

     

    Tärkeimmät lainsäädäntöön perustuvat velvoitteet kosmetiikkaa valmistettaessa ja markkinoille saatettaessa, joko Suomessa tai muualla Euroopassa, käsittävät:

    1) turvallisuusselvityksen laatimisen EU:n ohjeistusten mukaisesti,

    2) tuotteen ilmoittamisen komission sähköiseen tietokantaan (CPNP),

    3) pakkausmerkintöjen laatimisen sen EU:n jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön vaatimusten mukaisesti, jossa valmiste asetetaan loppukäyttäjien saataville (Suomessa laki kosmeettisista valmisteista 492/2013),

    4) kosmetiikka-asetuksen liitteiden vaatimusten ja rajoitusten noudattamisen,

    5) tuotteen valmistamisen hyvää valmistustapaa noudattaen, esimerkiksi tätä koskevan standardin mukaisesti.

     

    EU:n kosmetiikka-asetuksen 10 artiklan mukaisesti vastuuhenkilön on ennen kosmeettisen valmisteen saattamista markkinoille varmistettava, että kyseiselle kosmeettiselle valmisteelle on asiaankuuluvien tietojen perusteella tehty turvallisuuden arviointi ja että asetuksen liitteen I mukainen kosmeettisen valmisteen turvallisuusselvitys on laadittu. Kyseinen turvallisuusselvitys tulee olla tehty EU:n ohjeistusten mukaisesti ja turvallisuuden arvioinnin, sellaisena kuin se on säädetty liitteessä I olevassa B osassa, on oltava sellaisen henkilön tekemä, jolla on farmasian, toksikologian tai lääketieteen alalta tai vastaavalta tieteenalalta tutkintotodistus tai muu muodollista kelpoisuutta osoittava asiakirja.

     

    Lisäksi EU:n kosmetiikka-asetuksen mukaisesti vastuuhenkilön tulee ilmoittaa kosmeettiset valmisteet Euroopan komission tietokantaan (CPNP) ennen niiden markkinoille saattamista. Vastuuhenkilön on myös varmistettava kunkin markkinoille saatetun kosmeettisen valmisteen osalta, että kyseessä oleva valmiste on tässä asetuksessa säädettyjen asiaankuuluvien vaatimustenmukainen. Lisäksi valmisteesta on ylläpidettävä kosmetiikka-asetuksen 11 artiklan mukaisia tuotetietoja, jotka ovat tarvittaessa viranomaisten saatavilla.

     

    EU:n kosmetiikka-asetuksen 19 artiklassa määritellään pakkausmerkintävaatimukset kosmeettisille valmisteilla. Kosmeettinen valmiste voidaan asettaa saataville markkinoilla ainoastaan, jos kosmeettisten valmisteiden pakkauksissa ja ulkopäällyksissä on pysyvällä, helposti luettavalla ja näkyvällä tavalla esitetty nämä artiklassa 19 luetellut tiedot. Lisäksi artiklan 19 mukaisesti ne jäsenvaltiot, joissa valmiste asetetaan loppukäyttäjien saataville määrittelevät kosmeettisten valmisteiden pakkauksissa ja ulkopäällyksissä käytetyn kielen. Kosmeettisten valmisteiden merkintöjen ja tuotetietojen kielivaatimuksista sekä pakkaamattomina myytävien kosmeettisten valmisteiden merkintävaatimuksista säädetään tarkemmin kansallisessa laissa kosmeettisista valmisteista. Tämän lain perusteella pakkausmerkintöjen on oltava suomeksi ja ruotsiksi, siten kuin kielilain 34 §:ssä säädetään, kun kosmeettinen valmiste asetetaan loppukäyttäjien saataville Suomessa.

     

    Lisäksi kosmetiikka-asetuksen liitteissä II-VI asetetut vaatimukset ja rajoitukset kosmeettisen valmisteen sisältämistä ainesosista tulee huomioida kosmetiikkaa valmistettaessa, saatettaessa markkinoille ja asetettaessa saataville markkinoilla. Kosmetiikka-asetuksen 14 ja 15 artiklan mukaisesti kosmeettiset valmisteet eivät saa sisältää liitteessä II lueteltuja kiellettyjä aineita, eivätkä kemikaalilainsäädännön mukaisesti EU-tasolla CMR-aineiksi eli syöpää aiheuttavaksi, lisääntymiselle vaaralliseksi tai sukusolujen perimää vaurioittavaksi luokiteltuja aineita. Poikkeuksellisesti CMR-aineiden käyttö kosmetiikassa on sallittu, jos 15 artiklan 1 ja 2 alakohdan mukaiset ehdot täyttyvät. Kosmeettiset valmisteet saavat sisältää ainoastaan liitteessä IV lueteltuja väriaineita, liitteessä V lueteltuja säilöntäaineita ja liitteessä VI lueteltuja UV-suodattimia liitteissä mainittujen rajoitusten mukaisesti käytettynä. Lisäksi liitteessä III lueteltuja aineita saa käyttää kosmeettisessa valmisteessa ainoastaan liitteen asettamien rajoitusten mukaisesti.

     

    Kosmetiikkaa valmistettaessa, EU:n kosmetiikka-asetuksen 8 artiklan mukaisesti, tulee noudattaa hyvää tuotantotapaa (GMP). Hyvän tuotantotavan edellytys täyttyy noudattamalla valmistuksessa ISO 22716:2007 standardia. GMP standardi on saatavana myös suomeksi Suomen Standardisoimisliitto SFS:stä. GMP standardista saa ohjeita tuotteen valmistuksesta, valvonnasta, varastoinnista ja kuljetuksesta. Standardissa käsitellään muun muassa henkilöstöä, tiloja, laitteita, raaka-aineita, pakkausmateriaaleja, lopputuotteita, laadunvalvontaa ja dokumentointia koskevia vaatimuksia. Myös ympäristön-, terveyden- ja työsuojelulainsäädännön vaatimukset on otettava huomioon. Lisäksi kosmetiikan valmistamiseen käytettävien ainesosien tulee täyttää kemikaalilainsäädännön (REACH, CLP, kemikaalilaki) vaatimukset.

     

    Lisätietoa velvoitteista ja hyödyllisiä linkkejä liittyen kosmeettisiin valmisteisiin löytyy täältä.

     

  • Miten kosmeettisen valmisteen vastuuhenkilö määräytyy...

    ... kun valmiste maahantuodaan Suomeen

    a) EU/ETA-alueen ulkopuolelta

    b) EU/ETA-alueelta?

     

    V: EU:n kosmetiikka-asetuksen 4 artiklan mukainen vastuuhenkilö on jakeluketjukohtainen. Lisäksi Euroopan markkinoilla olevien kosmeettisten valmisteiden vastuuhenkilön tulee sijaita Euroopan yhteisössä.

     

    a) Kun kosmeettinen valmiste, joka on jo Euroopan markkinoilla, maahantuodaan Suomeen Euroopan yhteisön ulkopuolelta (esim. USA:sta) valmisteen vastuuhenkilö voi olla maahantuoja tai muu maahantuojan kirjallisella toimeksiannolla nimetty Euroopan yhteisöön sijoittunut taho, jonka on annettava tähän kirjallinen suostumus.

     

    b) Kun kosmeettinen valmiste maahantuodaan Suomeen Euroopan alueelta valmisteen vastuuhenkilö voi olla valmistaja tai muu valmistajan kirjallisella toimeksiannolla nimetty Euroopan yhteisöön sijoittunut taho, jonka on annettava tähän kirjallinen suostumus.

     

    EU:n kosmetiikka-asetuksen 4 artiklan mukaisesti myös jakelija voi olla samalla vastuuhenkilö, jos se saattaa kosmeettisen valmisteen markkinoille omalla nimellään tai tuotemerkillään tai muuttaa jo markkinoilla olevaa tuotetta tavalla, joka voi vaikuttaa sovellettavien vaatimusten täyttymiseen. Markkinoilla jo olevaan kosmeettiseen valmisteeseen liittyvien tietojen kääntämistä ei kuitenkaan katsota tuotteen muuttamiseksi.

  • Sovelletaanko omavalmisteisiin, esim. saippuaan kosmetiikkalainsäädäntöä?

     

    V: EU:n kosmetiikka-asetusta sovelletaan kosmeettisiin valmisteisiin, jotka on tarkoitettu saatettavaksi markkinoille. EU:n kosmetiikka-asetuksessa ”asettamisella saataville markkinoilla” tarkoitetaan kosmeettisen valmisteen toimittamista yhteisön markkinoille liiketoiminnan yhteydessä jakelua, kulutusta tai käyttöä varten joko maksua vastaan tai maksutta. Lainsäädännön velvoitteet koskevat tältä osin yhtälailla yrityksiä kuin yksityisiä henkilöitäkin.

     

    Kun saippuaa toimitetaan jakelua, kulutusta tai käyttöä varten joko maksua vastaan tai maksutta liiketoiminnan yhteydessä, tulee sen täyttää kosmetiikkalainsäädännön vaatimukset. Mikäli saippuoita myydään säännöllisesti pieninäkin määrinä, voidaan toiminnan katsoa olevan liiketoimintaa ja näin ollen lainsäädännönvelvoitteet on täytettävä. Lainsäädäntö ei ota tarkempaa kantaa siihen, mikä on tai ei ole kosmetiikkalainsäädännön tarkoittamaa liiketoimintaa, Tukesin valvontaviranomaisena tekemän tulkinnan mukaan kosmetiikkalainsäädännön piiristä rajautuvat pois ne toimijat, jotka valmistavat saippuaa omaan käyttöön tai antavat saippuoita lahjaksi ystävilleen (poislukien liikelahjat). Lisäksi omatekoisen saippuan satunnaisen myynnin yksittäisissä tapahtumissa pieninä määrinä ei katsota olevan liiketoimintaa.

     

    Tällaisia tapahtumia, joissa omatekoisen saippuan pienimuotoista satunnaista myyntiä ei katsota liiketoiminnaksi, voivat olla esimerkiksi koululuokan tai urheiluseurojen järjestämät myyjäiset tai joulumyyjäiset, mikäli toiminta ei ole säännöllistä ja myytävien saippuoiden määrä on pieni.

     

    Velvoitteiden noudattamista on arvioitava aina tapauskohtaisesti huomioiden mm. toiminnan säännöllisyys ja jaeltavien tuotteiden lukumäärä ja jakelun laajuus. Saippuoiden myynti ja markkinointi omalla toiminimellä on aina liiketoimintaa. Tähän sisältyy myös saippuoiden myynti verkkosivujen kautta tai myymälöissä.

     

    On suositeltavaa, että harrastuksenakin tehdyn saippuan mukana annetaan aina tiedot valmisteen sisältämistä ainesosista, jotta saippuan käyttäjä voi välttää niiden valmisteiden käyttöä, jotka sisältävät hänelle, esimerkiksi allergioiden vuoksi, sopimattomia ainesosia. On myös muistettava, että mikäli saippuan käyttäjä saa tuotteesta oireita, valmistaminen harrastustoimintana ei poista vastuuta ostajaan nähden tälle aiheutuneesta mahdollisesta haitasta tai vahingosta.

     

    Oikeusperusta: EU:n asetus kosmeettisista valmisteista (EY) N:o 1223/2009 2 artikla g alakohta.

     

    Alla yhteenveto tärkeimmistä lainsäädäntöön perustuvista velvoitteista kosmetiikkaa valmistettaessa ja markkinoille saatettaessa, joko Suomessa tai muualla Euroopassa:

    1) turvallisuusselvityksen laatiminen EU:n ohjeistusten mukaisesti,

    2) tuotteen ilmoittaminen komission sähköiseen tietokantaan (CPNP),

    3) pakkausmerkintöjen laatiminen sen EU:n jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön vaatimusten mukaisesti, jossa valmiste asetetaan loppukäyttäjien saataville (Suomessa Lain kosmeettisista valmisteista 492/2013),

    4) kosmetiikka-asetuksen liitteissä II-VI esitettyjen kosmeettisen valmisteen ainesosia koskevien vaatimusten ja rajoitusten noudattaminen,

    5) tuotteen valmistamisen hyvää valmistustapaa noudattaen, esimerkiksi tätä koskevan ISO 22716:2007 standardin mukaisesti. GMP standardi on saatavana myös suomeksi Suomen Standardisoimisliitto SFS:stä (www.sfs.fi) Kts. tarkemmin kohta 3. Mitä kosmetiikkalainsäädäntö edellyttää.

     

    Lisätietoa näistä velvoitteista löytyy Tukesin verkkosivuilta.

     

     

  • Sovelletaanko kosmetiikkalainsäädäntöä kosmetiikan irtomyyntiin?

     

    V:  Kosmetiikkalainsäädännön mukaisesti kosmetiikan myynti pakkaamattomana tai niiden pakkaus vasta myyntipisteessä on sallittua tietyin edellytyksin kosmetiikkalainsäädännön nojalla.

     

    Kosmetiikkalain 22 §:n mukaisesti pakkaamattomana myytävien kosmeettisten valmisteiden ostajalle on annettava erillisellä esitteellä tai muulla selostuksella EU:n kosmetiikka-asetuksen 19 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut pakkausmerkintöjä vastaavat tiedot, jos ne eivät ostohetkellä ole muutoin selvästi havaittavissa. Pykälän mukaisesti valmisteen turvallisen käytön kannalta tarpeelliset, EU:n kosmetiikka-asetuksen 19 artiklan 1 kohdan a, c, d, f ja g alakohdassa tarkoitetut tiedot (vastuuhenkilön nimi tai toiminimi ja osoite, vähimmäissäilyvyysaika, käytössä noudatettavat erityiset varotoimenpiteet, kosmeettisen valmisteen tarkoitus, luettelo valmisteen ainesosista) on kuitenkin aina annettava ostajalle valmisteen mukana.

     

    Myös pakkaamattomina myytävien kosmeettisten valmisteiden osalta tulee huomioida EU:n kosmetiikka-asetuksen 3 artikla, mikä edellyttää. että markkinoilla saataville asetetut kosmeettiset valmisteet ovat tavanomaisissa tai kohtuudella ennakoitavissa olosuhteissa käytettyinä turvallisia ihmisen terveydelle, kun otetaan erityisesti huomioon seuraavat seikat: a) esittely, mukaan luettuna yhdenmukaisuus direktiivin 87/357/ETY kanssa b) merkinnät c) käyttö- ja hävittämisohjeet d) muut 4 artiklassa määritellyn vastuuhenkilön antamat ohjeet ja tiedot. Tähän perustuen kosmeettisen valmisteen myynti pakkaamattomana ei saa vaarantaa valmisteen turvallisuutta.

Päivitetty 20.10.2014