Ohjelmapalvelut

  • Mitä tarkoitetaan ohjelmapalvelulla?

    Ohjelmapalveluita ovat muun muassa erilaisissa toimintaympäristöissä, kuten sisä- ja ulkotiloissa, kaupungissa, maastossa, ilmassa, vesillä ja teillä tapahtuvat seikkailu-, elämys-, luonto- ja liikuntapalvelut. Ohjelmapalveluja tarjotaan myös muiden palvelujen yhteydessä, esimerkiksi huvipuistossa tai yleisötilaisuuksissa.

     

    Ohjelmapalvelussa on tyypillistä, että asiakas osallistuu aktiivisesti suoritettavaan toimintaan. Ohjelmapalvelu voi olla sekä omatoimista että ohjattua. Ohjelmapalvelut voivat sisältää huomattavia riskejä, koska osallistujille halutaan tarjota elämyksiä ja uusia kokemuksia. Riskeihin vaikuttavat merkittävästi juuri osallistujaryhmä (esim. lapset, ikääntyneet, liikuntarajoitteiset) ja ympäristötekijät (maasto- ja sääolosuhteet).

     

    Lisätietoa ohjelmapalveluista ja niiden turvallisuusvaatimuksista löytyy Tukesin verkkosivuilta.

  • Minkälaiset ohjelmapalvelut on katsottu kuluttajaturvallisuuslain 7 §:n mukaisiksi ohjelmapalveluiksi, joista tulee laatia turvallisuusasiakirja?

    Seikkailu-, elämys- ja luontopalvelut on katsottu sellaisiksi ohjelmapalvelutyypeiksi, että niistä tulee laatia kuluttajaturvallisuuslain 7 §:n tarkoittama turvallisuusasiakirja. Jos ohjelmapalvelu ei selkeästi ole mikään edellä tarkoitetuista palveluista, mutta se on näihin rinnastettava ja siitä voi aiheutua merkittäviä riskejä, koskevat palveluntarjoajaa samat velvollisuudet. Merkittävä riski on esimerkiksi hukkuminen. Vain sellaisista ohjelmapalveluista, joihin liittyvä riski on vähäinen, turvallisuusasiakirja voidaan jättää laatimatta. On kuitenkin hyvä muistaa, että kaikki ohjelmapalvelut ovat lähtökohtaisesti kuluttajaturvallisuuslain soveltamisalalla. Palveluntarjoaja on aina vastuussa palvelun turvallisuudesta, vaikka toiminnanharjoittajaa ei koskisikaan nimenomainen turvallisuusasiakirjan laatimisvelvollisuus.

     

    Tukes on katsonut 7 §:n mukaisiksi seikkailu-, elämys- ja luontopalveluiksi sekä näihin rinnastettaviksi muiksi ohjelmapalveluiksi esimerkiksi seuraavat palvelut:

    • kalastusmatkailupalvelut
    • melontapalvelut
    • kanoottireitit
    • vauvauinti
    • parkour-puistot
    • yleiseen käyttöön tarkoitetut pulkkamäet
    • ohjelmapalvelut, joihin liittyy riistaeläimiä, kuten metsästyssafari tai karhujen katselu/kuvaus
    • moottorikelkkasafari
    • vesipallokävely
    • benji-hyppy
    • pomppulinna

     

    Myös palvelun välittäjä, kuten matkatoimisto, on vastuussa palvelun turvallisuudesta. Kuluttajaturvallisuuslain mukainen turvallisuusasiakirjan laatimisvelvollisuus on sillä toiminnanharjoittajalla, joka toteuttaa tai suorittaa ko. palvelun. Välittäjän vastuulla on varmistaa erityisesti se, että eri osista koottu tai alihankkijoiden toteuttama kokonaisuus on kuluttajalle turvallinen. Lisäksi välittäjä vastaa siitä, että turvallisuusasiat otetaan huomioon ja ne koordinoidaan siten, ettei kuluttajaturvallisuuden kannalta jää aukkoja. Matkailupaketin kokoava matkatoimisto ei ole kuluttajaturvallisuuslain tarkoittama palveluntarjoaja, jos se ei itse tuota mitään palvelusta. Tuolloin turvallisuusasiakirjan laatimisesta vastaavat palvelun tuottavat alihankkijat.

     

    Lisätietoa löytyy seuraavilta sivuilta

  • Tuleeko palveluntarjoajan hankkia huoltajalta suostumus alaikäisen osallistuessa ohjelmapalveluun?

    Kuluttajaturvallisuuslain (920/2011) lähtökohtana on, että kulutustavara tai kuluttajapalvelu ei saa aiheuttaa kenellekään vaaraa. Vastuu turvallisuudesta on toiminnanharjoittajalla. Kuluttajaturvallisuuslaki asettaa toiminnanharjoittajalle huolellisuusvelvoitteen (5 §) ja tietojenantamisvelvoitteen (9 §). Palvelun turvallisuuden kokonaisarviointi kuuluu toiminnanharjoittajan huolellisuusvelvoitteeseen. Toiminnanharjoittajan on tunnettava palveluun liittyvät riskit ja arvioitava palvelun turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä huolellisesti ja ammattitaitoisesti. Lisätietoja palveluntarjoajan velvollisuuksista löytyy Tukesin internetsivuilta.

     

    Kuluttajaturvallisuuslailla ei ole säädetty nimenomaisesti ikärajoituksista. Jos henkilön iällä voi olla vaikutusta tuotteen tai palvelun turvallisuuteen, toiminnanharjoittajan tulee ottaa se huomioon. Tällainen ikään perustuva vaara voisi olla käsillä, jos esimerkiksi palvelu voisi fyysisen rasittavuutensa vuoksi aiheuttaa alaikäiselle lapselle tai nuorelle terveydellisiä haittoja.

     

    Kuluttajaturvallisuusviranomaisten valvontakäytännössä on pidetty hyvänä käytäntöä pyytää alle 18-vuotiailta osallistujilta huoltajan suostumus, kun he ovat osallistuneet suuririskisiin ohjelmapalveluihin. Tämä käytäntö on todettu hyväksi myös ohjelmapalvelusektorin toimijoiden parissa. Kuluttajaviraston vuonna 2003 antamassa ohjeessa ohjelmapalveluiden turvallisuuden edistämiseksi on suositettu, että huoltajan suostumus varmistetaan luotettavasti, esimerkiksi pyytämällä huoltajan allekirjoituksella varustettu suostumus. Lisäksi toiminnanharjoittajia on suositettu keräämään huoltajien yhteystiedot, jotta heihin saadaan tarvittaessa yhteys.

     

    Palveluntarjoajan tulee antaa osallistujille kaikki palvelun turvallisuuden kannalta olennaiset tiedot, kuten tiedot, jotka liittyvät palveluun osallistujilta edellytettyihin terveydentilaan ja suorituskykyyn.  Toiminnanharjoittajan on varmistuttava siitä, että palveluun osallistuva on ymmärtänyt hänelle annetut, palvelun turvallisuuden kannalta olennaiset tiedot.  Käytännössä on kuitenkin mahdollista, että alaikäinen ei ikänsä vuoksi voi ymmärtää sellaisia palvelun turvallisuuteen liittyviä tietoja, jotka ovat olennaisia osallistujan turvallisuuden kannalta. Toisinaan alaikäisellä ei välttämättä itsellään ole tiedossa hänen omaa suorituskykyään koskevia tietoja tai hän ei ikänsä vuoksi voi ymmärtää näiden tietojen merkitystä palvelun turvallisen suorittamisen kannalta. Huoltaja tietää pääsääntöisesti sellaisia lapsen tai nuoren fyysiseen tai psyykkiseen kykyyn tai terveydentilaan liittyviä seikkoja (kuten esim. perinnölliset sairaudet tms.), joilla voi olla merkitystä turvallisuuden kannalta.

     

    Huoltajan suostumuksen edellyttäminen palveluun osallistumisessa on myös toiminnanharjoittajan oma etu. Toiminnanharjoittajan etukäteen saamat tiedot osallistujista auttavat valmistautumaan palvelun toteuttamiseen turvallisesti ja varautumaan tarvittavin toimenpitein. On hyvä muistaa, että huoltajan suostumus ei poista toiminnanharjoittajan vastuuta palvelun turvallisuudesta.

     

    Tukes suosittaa edelleen vahvasti, ettei suuririskisiä ohjelmapalveluja (kuten kiipeilypalveluja) tarjota alaikäisille ilman huoltajan suostumusta. Käytäntö on todettu hyväksi kuluttajaturvallisuuden kannalta niin alan toimijoiden kuin valvontaviranomaisten parissa. Lisäksi se parantaa toiminnanharjoittajan edellytyksiä täyttää lain edellyttämä huolellisuusvelvoitteensa. Huoltajan suostumus on hyvä varmistaa etukäteen esimerkiksi pyytämällä tätä kirjallisena.

Päivitetty 27.2.2014