Yleistä

  • Sovelletaanko kaikkia lainsäädännön vaatimuksia myös kotimaisiin yrityksiin? Onko yrityksen koolla väliä?

    Kaikkien toiminnanharjoittajien tulee noudattaa tuotteiden turvallisuutta ja toiminnanharjoittajien velvollisuuksia koskevaa lainsäädäntöä. Yrityksen kotipaikalla tai esimerkiksi liikevaihdon määrällä ei ole vaikutusta tavaroiden tai palveluiden turvallisuutta koskevan lainsäädännön soveltamiseen. Lisätietoja kuluttajaturvallisuudesta löytyy täältä.

  • Mihin teen ilmoituksen vaarallisesta tuotteesta?

    Voit tehdä ilmoituksen vaarallisesta tuotteesta tällä lomakkeella.

  • Mitä tietoja pitää antaa nettikaupassa myytävistä tuotteista ja millä kielellä tiedot pitää olla saatavilla?

    Kuluttajaturvallisuuslain  (920/2011) 9 §:n mukaan on tuotteen mukana toimitettava tarpeelliset tiedot tuotteen turvallisesta käytöstä. Tiedot on annettava selkeällä ja ymmärrettävällä tavalla. Valtioneuvoston asetuksessa kulutustavaroista annettavista tiedoista (613/2004) 7 § mukaan etämyynnissä on ennen sopimuksen tekemistä annettava kulutustavarasta tiedot, jotka ovat tarpeen siitä terveydelle tai omaisuudelle aiheutuvan vaaran torjumiseksi. Saman asetuksen 9 § mukaan asetuksessa tarkoitetut tiedot kulutustavaroista on annettava suomen ja ruotsin kielellä siten kuin kielilain (423/2003) 34 §:ssä säädetään, jollei tietoja ole annettu yleisesti tunnetuilla ohje- ja varoitusmerkinnöillä.

     

    Näin ollen suomalaisen palveluntarjoajan suomalaisille asiakkaille suunnatussa verkkokaupassa tiedot tulee antaa sekä suomeksi että ruotsiksi. Ei kuitenkaan riitä, että tiedot annetaan vain postimyyntiluettelossa tai internetsivuilla. Kulutustavaran turvallisuutta koskevat tiedot tulee antaa tuotteen myyntipäällyksessä tai siihen kiinnitetyssä erillisessä lipukkeessa taikka muussa vastaavassa selosteessa. Etämyyntituotteita koskevat laissa edellytetyt tietojen sisältö-, ymmärrettävyys-, selkeys- ja kielivaatimukset samalla tavalla kuin kaupoissa myytäviäkin tuotteita.

     

    Suomen lainsäädännön vaatimuksia sovelletaan lähtökohtaisesti myös ulkomaisten toiminnanharjoittajien tarjoamiin tavaroihin, jos markkinoinnin voidaan katsoa kohdistuvan Suomeen. Etämyynnin on katsottu kohdistuvan Suomeen pääsääntöisesti toiminnanharjoittajan markkinointiaineiston perusteella. Tästä on kyse esimerkiksi, jos ulkomainen toiminnanharjoittaja lähettää suomenkielistä markkinointipostia suomalaisille kuluttajille tai toiminnanharjoittaja ylläpitää suomenkielisiä internetsivuja, joilta voi tilata tuotteita.

     

    Lisätietoa tuotteista annettavista tiedoista sivulla http://tukes.fi/fi/Toimialat/Kuluttajaturvallisuus/Tietojen-antaminen/.

     

    Etämyynnistä löytyy lisää tietoa Kilpailu- ja kuluttajaviraston verkkosivulta http://www.kuluttajavirasto.fi/fi-FI/kuluttajalle/etamyynti/.

     
  • Mitä turvallisuusvaatimuksia elintarvikejäljitelmillä on?

    Elintarvikejäljitelmistä säännellään Suomessa asetuksella elintarvikkeita jäljittelevistä vaarallisista tuotteista (359/1991), jolla on Suomessa pantu täytäntöön elintarvikejäljitelmädirektiivi 87/357/ETY. Asetuksen 1 § mukaan elintarviketta jäljittelevällä tuotteella tarkoitetaan tuotetta, joka muistuttaa elintarviketta siten, että kuluttaja, varsinkin lapsi, saattaa erehtyä pitämään tuotetta elintarvikkeena. Erehtymisvaaraa arvioitaessa on otettava huomioon tuotteen koko, muoto, haju, maku, väri, pakkaus ja merkinnät.

     

    Jotta tuotteen voitaisiin katsoa olevan määräystenvastainen, tuotteessa tulee olla lisäksi ominaisuus (kuten pieniä irtoavia osia, kemiallinen vaara), joka suuhun pantaessa aiheuttaisi vaaraa kuluttajan turvallisuudelle (asetuksen 2 §). Esimerkiksi tuotetta, joka saattaa aiheuttaa terveysvaaraa nieltynä tai nuoltuna, ei saa muotoilla tai hajustaa tavalla, joka saattaisi houkutella lapsia laittamaan sen suuhunsa.

     

    Elintarvikkeita jäljitteleviä tuotteita on tarjolla etenkin kosmetiikassa, esimerkiksi saippuoiden muodossa. Niiden vaarallisuutta arvioitaessa tulee ottaa huomioon, onko tuote syötynä vaarallinen, ja miten todennäköistä tuotteen suuhun joutuminen on. Lisäksi pakkauksen muotoiluun tulee kiinnittää huomiota, esim. korkin mekanismin ja rakenteen osalta, jotta pienet lapset eivät pääsisi helposti pullon sisältöön käsiksi. Kosmeettisen valmisteen ja lelun yhdistämistä ei pidetä suotava.   

     

    EU:n tieteellinen komitea on antanut kannanoton elintarviketta jäljittelevien tuotteiden riskeistä: Scientific Committee on Consumer Safety SCCS OPINION ON THE POTENTIAL HEALTH RISKS POSED BY CHEMICAl CONSUMER PRODUCTS RESEMBLING FOOD AND/OR HAVING CHILD-APPEALING PROPERTIES).

     

    Kosmeettisten valmisteiden tulee aina myös täyttää kosmetiikka koskevat vaatimukset. Lisätietoja kosmetiikan vaatimuksista löytyy täältä.

  • Miten valvotaan sellaisen tuotteen turvallisuutta, jolle ei ole olemassa omaa standardia?

    Mikäli tuotteelle ei ole olemassa yksityiskohtaisia teknisiä vaatimuksia lainsäädännössä, erityslainsäädäntöä eikä yleiseurooppalaisia standardeja, kuuluu se yleisen tuoteturvallisuuslainsäädännön soveltamisalaan, jonka yleislakina sovelletaan kuluttajaturvallisuuslakia (920/2011).

     

    Lain tavoite on ehkäistä vaaroja ennalta. Sen mukaan tuote tai palvelu ei saa aiheuttaa vaaraa kuluttajan turvallisuudelle eli hänen terveydelleen tai omaisuudelleen. Laki asettaa yritykselle velvollisuuden olla huolellinen: yrittäjän on huolehdittava siitä, että hänen valmistamansa, maahantuomansa tai myymänsä tavara tai palvelu on turvallinen. Vahinko- ja vaaratilanteet pitää pyrkiä estämään ennalta. Lisäksi yrittäjällä on ilmoitusvelvollisuus, jonka mukaan hänen pitää oma-aloitteisesti ilmoittaa viranomaisille, jos hän havaitsee, että tuote aiheuttaa vaaraa, ja ryhtyä toimiin vaaran poistamiseksi. Tällaisia toimia voivat olla esim. kuluttajien tiedottaminen, tuotteen korjaaminen tai niiden vetäminen pois markkinoilta. Lisätietoa asiasta löytyy Tukesin verkkosivuilta.

     

    Valtioneuvoston asetuksessa kulutustavaroista ja kuluttajapalveluksista annettavista tiedoista (613/2004) on lisäksi säädetty, mitä tietoja kuluttajille tulee tuotteesta/palvelusta antaa. Tuotteen erityisominaisuudet määrittelevät tapauskohtaisesti sen, mitä turvallisuusseikkoja esim. tuotteen käyttöohjeissa ja varoituksissa tulee erityisesti huomioida. (Esim. käyttäjän terveydentilaan, ikään, kokoon tms. liittyvät rajoitukset, mahdollinen henkilösuojainten käytön tarve, tuotteen käyttöpaikkaa koskevat rajoitukset jne.)

     

    Tukes valvoo, että toiminnanharjoittajat noudattavat lainsäädäntöä. Toiminnanharjoittajan (esimerkiksi valmistajan, maahantuojan ja myyjän) tulee varmistua siitä, että kulutustavarat ja kuluttajapalvelut täyttävät tuoteturvallisuuslainsäädännön vaatimukset eivätkä aiheuta vaaraa kuluttajan terveydelle tai omaisuudelle. Valvonta on pistokokeenomaista. Viranomaiset eivät tarkasta kaikkia tuotteita. Valvontaviranomaiset eivät myöskään myönnä hyväksymisiä turvallisille tuotteille, vaan toiminnanharjoittaja vastaa siitä, että tuote on turvallinen.

Päivitetty 27.2.2014