Mittauslaitteet

  • Yleistä

    • Miksi kaupankäynnissä käytetty vaaka tai muu mittauslaite pitää varmentaa?

       

      Mittaustuloksiin täytyy voida luottaa silloin, kun niitä käytetään tuotteen hinnan määrittämiseen. Mittausten luotettavuutta valvotaan, jotta kaupankäynti olisi reilua kaikille osapuolille, niin kuluttajille kuin kauppiaillekin. Luotettava mittaus auttaa hinnoittelemaan tuotteet oikein, jolloin kilpailu on reilua ja kuluttajien on helppo vertailla tuotteiden hintaa.

       

      Varmennettu vaaka tai muu mittauslaite täyttää tietyt vaatimukset mm. mittaustarkkuuden, kestävyyden ja virherajojen osalta, joita laitteelta edellytetään ennen kuin sitä saa käyttää kaupankäynnin mittauksiin. Mikä tahansa keittiövaaka ei sovellu myyntikäyttöön: sen luotettavuutta tai kestävyyttä ei ole tutkittu, eikä sitä ole suunniteltu kaupankäynnin hinnoittelumittauksia varten. Digitaalisesta näytöstä huolimatta ei ole mitään riippumattomia takeita siitä, että punnitustulos on oikea, sillä vain jäljitettävään mittaustulokseen voi luottaa. Varmennetun mittauslaitteen luotettavuuden varmistaa riippumaton osapuoli, jotta kauppiaan tai kuluttajan ei tarvitsisi epäillä mittaustuloksen luotettavuutta.

       

      Vaa'at ja muut mittauslaitteet pitää lisäksi yleensä varmentaa käytön aikana, jotta ne pysyvät luotettavina aina, kun ne ovat käytössä. Vaa'at esimerkiksi varmennetaan kolmen vuoden välein, polttonestemittareiden varmennusväli on kaksi vuotta.

       

       

    • Mitä vaa'an tai mittauslaitteen varmennus tarkoittaa ja kuinka usein se on tehtävä?

       

      Mittauslaitteen varmentamisella (entiseltä nimeltään vakauksella) tarkoitetaan mittauslaitteen vaatimustenmukaisuuden arvioimista ja toiminnan luotettavuuden tarkistamista.

       

      Yleensä esimerkiksi hinnan määrittelyyn tarkoitetun mittauslaitteen laitetyypin vaatimustenmukaisuus todetaan jo ennen laitteen käyttöönottoa. Käytön aikana mittauslaitteen luotettavuus varmennetaan säännöllisesti tietyin väliajoin. Tällöin tarkistetaan, että laite edelleen täyttää sille asetetut vaatimukset ja toimii luotettavasti. Varmennuksessa tarkistetaan, ettei mittauslaitteeseen ole tehty käytön aikana mittausominaisuuksiin vaikuttavia muutoksia ja että mittauslaitteen virhe ei ylitä suurinta sallittua virhettä.

       

      Varmennusväli on esimerkiksi kauppojen ja markettien vaaoille 3 vuotta ja polttonestemittareille 2 vuotta. Mittauslaite on varmennettava aina, jos mittaustulosten luotettavuutta on syytä epäillä.

       

       

    • Milloin vaa'an tai mittauslaitteiden varmennusta tarvitaan?

       

      Mittauslaitteen pitää olla varmennettu, jos sitä käytetään

      • tuotteen tai palvelun hinnan taikka muun taloudellisen edun määrittämiseen mittaustulosten perusteella elinkeinotoiminnassa;
      • kulutusmittauksessa hinnan taikka muun taloudellisen edun määrittämiseen mittaustulosten perusteella;

       

      Ei-automaattisen vaa'an (esim. tavallisen kaupan vaa'an) tulee olla varmennettu, jos sitä käytetään:

      • massan määritykseen kaupankäyntiä varten;
      • massan määritykseen tullin, kuljetusmaksun, veron, hyvityksen, sakon, palkkion, korvauksen tai muun vastaavanlaisen maksun määrittämiseksi;
      • massan perusteella tapahtuvaan hinnan määritykseen myytäessä suoraan kuluttajalle tai valmistettaessa valmispakkauksia..

       

      Esimerkkejä varmennettavan mittauslaitteen käyttökohteista ovat muun muassa: kauppaliikkeet, marketit, torikauppa, suoramyynti, huoltoasemat ja korjaamot, alkoholijuomien anniskelu, tuotteiden pakkaaminen ja pesuloiden vastaanottopisteet.

       

       

    • Mitä eroa on varmentamisella ja kalibroinnilla?

       

      Kalibroinnissa mittauslaitteen näyttämää verrataan mittanormaalien antamien suureiden arvoihin mittausepävarmuudet huomioiden ja saadaan näiden kahden yhteys. Tämän yhteyden avulla mittauslaitteen näyttämästä voidaan johtaa mittaustulos. Kalibroinnissa mittausepävarmuudelle ei ole raja-arvoja.

       

      Varmennuksessa mittauslaitteen toiminta tarkastetaan hieman toisin: varmennuksessa tarkistetaan, että mittauslaitteeseen ei ole käyttöönoton jälkeen tehty mittauksiin vaikuttavia muutoksi, ja että mittauslaite toimii luotettavasti: mittauslaitteen antaman mittaustuloksen on pysyttävä suurimpien sallittujen virherajojen sisällä. Varmennuksessa tarkastellaan siis mittaustuloksen jäljitettävyyden lisäksi sitä, soveltuuko mittauslaite aiottuun käyttöön.

       

       

    • Kuka vastaa vaa'an tai mittauslaitteen vaatimustenmukaisuudesta?

       

      Toiminnanharjoittaja, eli mittaustuloksen hyödyntäjä (esim. se, joka laskuttaa asiakasta mittaustuloksen perusteella) vastaa siitä, että laite on asianmukaisesti varmennettu ja muutoinkin määräysten mukainen.

       

       

    • Edellyttääkö kahden välinen kauppa varmennettuja mittauslaitteita?

       

      Kuluttajan ja yrittäjän välisessä kaupankäynnissä käytettävien mittauslaitteiden tulee aina täyttää mittauslaitelain vaatimukset. Yritysten välistä kaupankäyntiäkin mittauslaitelaki koskee, mikäli mittaustulosta käytetään suoraan laskutuksen perusteena. Sen sijaan jos kaksi yksityishenkilöä sopii keskenään kaupasta, eikä kaupankäyntiä voi pitää esim. julkisena torikauppana, ei mittauslaitteiden varmennusta välttämättä tarvita.

       

       

    • Mitä tarkoitetaan mittauslaitteen tyyppihyväksynnällä tai vaatimustenmukaisuudella?

       

      Mitä tahansa mittauslaitetta ei voi ottaa käyttää hinnan määritykseen. Ennen käyttöönottoa pitää yleensä todistaa, että mittauslaite on kestävä, soveltuu käyttötarkoitukseen ja toimii luotettavasti ja riittävän tarkasti. Säädöksissä kerrotaan tavat, joilla vaa'an tai mittauslaitteen luotettavan toiminnan voi osoittaa ennen laitteen käyttöönottoa.

       

      Aikaisemmin monilta mittauslaitteilta edellytettiin tyyppihyväksyntää ennen käyttöönottoa. Tyyppihyväksyntä on edelleen laitteen valmistajalle yksi mahdollinen tapa osoittaa, että laite täyttää sille asetetut vaatimukset, mutta nykyään direktiivit sallivat myös muita tapoja.

       

      Ennen mittauslaitedirektiivin (MID) soveltamisen alkamista 30.10.2006 mittauslaitteilta vaadittiin yleensä kansallista tai EY-direktiivien mukaista tyyppihyväksyntää ennen kuin laitteet sai ottaa käyttöön. MIDin myötä vaatimustenmukaisuuden osoitus ja MIDin mukainen CE-merkintä ovat korvanneet tyyppihyväksynnän. Tyyppihyväksyttyjä mittauslaitteita voi edelleen ottaa käyttöön 30.10.2016 saakka, mikäli laitteen tyyppihyväksyntätodistus on edelleen voimassa. Tätä pitää vielä muokata B-moduuli on edelleen yleisesti käytössä!

       

      Ei-automaattisten vaakojen tai MIDin mukaisten mittauslaitteiden vaatimustenmukaisuuden osoittamisessa on miltei kaikissa tapauksissa käytettävä riippumatonta osapuolta eli ilmoitettua tarkastuslaitosta. Ilmoitetut tarkastuslaitokset löytyvät EU:n Nando-tietokannasta.

       

      Tyyppihyväksynnän myönsi viranomainen tai viranomaisen valvonnassa toimiva tarkastuslaitos. Tyyppihyväksytyn mittauslaitteen voi tunnistaa siinä olevista merkinnöistä, jotka on kuvattu Tukesin verkkosivuilla.

       

      Mittauslaitetyypeiltä, jotka eivät ole mukana mittauslaitedirektiivissä, kuten oluen ja siiderin anniskelussa käytetyt anniskeluhanoilta, viljankoettimilta tai punnuksilta vaaditaan edelleen kansallinen tyyppihyväksyntä ennen käyttöönottoa.

       

       

    • Mittauslaitteessani on CE -merkintä. Mitä se kertoo mittauslaitteesta? Onko se tyyppihyväksytty?

      Mittauslaitteessa oleva CE-merkintä on merkki siitä, että laite täyttää kaikkien sitä koskevien, CE-merkintää edellyttävien direktiivien vaatimukset. Mittauslaitteiden osalta tämä voi mittauslaitedirektiivin tai vaakadirektiivin lisäksi tarkoittaa esimerkiksi pienjännitedirektiiviä tai ATEX-direktiiviä. Tarkemmin asiasta kerrotaan laitteen mukana tulevassaonko mukana vai vaan saatavilla? vaatimustenmukaisuusvakuutuksessa, jonka CE-merkinnän kiinnittänyt valmistaja tai valmistajan edustaja laatii mittauslaitteelle. Vaatimustenmukaisuusvakuutuksessa on lueteltu kaikki direktiivit, joiden vaatimukset kyseinen mittauslaite täyttää. 

       

      Mittauslaitteissa tai vaaoissa, jotka täyttävät EU-direktiivien vaatimukset, on tavallisen CE-merkinnän lisäksi muita merkintöjä. Jos nämä merkinnät puuttuvat, ei laite täytä vaatimuksia eikä sitä saa käyttää mittauslaitelain mukaisiin mittauksiin.

       

      Mittauslaitteessa oleva CE-merkintä lisämerkintöineen kertoo, että se täyttää mittauslaitedirektiivin (2004/22/EY)  tai vaakadirektiivin (2009/23/EY) mukaiset vaatimukset. Näissä direktiiveissä olevat vaatimukset koskevat laitteen valmistusta ja käyttöönottoa ja ne kattavat tyyppihyväksyntää ja ensivarmennusta vastaavat menettelyt.

       

       

    • Miten menetellään, jos mittauslaite on rikkoutunut tai sen havaitaan antavan virheellisiä tuloksia?

       

      Mittauslaite on varmennettava aina, kun sen luotettavuutta on syytä epäillä. Vioittunut mittauslaite on korjattava, viritettävä ja varmennettava uudelleen.
      Ellei mittauslaitteen huoltaminen ole mahdollista, on se poistettava käytöstä ja hankittava tilalle vaatimustenmukainen mittauslaite.

       

       

    • Miten pitää menetellä, jos mittauslaitteen varmennus on vanhentunut?

       

      Mittauslaite ei täytä lain vaatimuksia, jos varmennus ei ole enää voimassa. Jotta mittauslaitteen käyttöä voitaisiin jatkaa, on se varmennettava ensi tilassa. Varmennuksia tekevät Tukesin hyväksymät tarkastuslaitokset. Tällä hetkellä mittauslaitteita varmentaa viisi tarkastuslaitosta.

       

      Jos asiakas huomaa asioidessaan, että mittauslaitteen varmennus on vanhentunut tai mittauslaite ei muuten täytä vaatimuksia, on siitä paras ilmoittaa ensin mittauslaitetta käyttävälle toiminnanharjoittajalle esim. kaupan henkilökunnalle. Tarvittaessa voi ottaa yhteyttä mittauslaitteiden käyttöä valvovaan viranomaiseen eli aluehallintovirastoon tai Tukesiin.

       

       

    • Voiko Suomessa myydä olutta pintteinä? Miksi Suomessa ei saa myydä irtoteetä unsseina?

       

      Suomessa on käytettävä yleisessä kaupankäynnissä virallisia mittayksiköitä  (Laki mittayksiköistä ja mittanormaalijärjestelmästä 1993/1156, 4 §).  Unssi tai pint eivät ole Suomessa käytettyjä virallisia mittayksiköitä, joten niitä ei saa käyttää hinnan määrityksen perusteena.

       

       

       

    • Onko litrojen ja kappojen käyttö sallittua torikaupassa?

       

      Torikaupassa ja markettien edustoilla (kassalinjojen ulkopuolella) voidaan myydä myös kiinteitä, tuotantoketjun alkupäässä olevia tuotteita (esim. marjat, hedelmät, palkokasvit, vihannekset, sienet) tilavuuden perusteella. Litrojen ja kappojen käyttö torikaupassa on siis edelleen sallittua.

       

      Vaikka torikaupan kauppatavan mukainen kiinteiden aineiden tilavuuden mittaaminen on paljon epätarkempaa ja epävarmempaa kuin vaa'an käyttö, torikaupassa tämä on sallittu lähinnä perinteiden takia.

       

      Tilavuusmittojen osalta on huomioitava, että muovirasia ei ole virallinen mitta. Jos marjoja myydään tilavuuden mukaan ja marjat mitataan myyntipaikalla, pitää mittaukseen aina käyttää mittalieriötä esim. litranmittaa. Torikauppiaat ja muut kausituotteiden myyjät käyttävät usein hyvin erikokoisia rasioita marjojen myynnissä, esimerkiksi tilavuudeltaan 0,7 l muovirasioiden käyttö on marjakaupassa hyvin yleistä. Litra marjoja mitataan hyväksytyllä mittalieriöllä, ei muovirasialla.

       

      Jos rasiat pakataan jo marjatiloilla tai muutoin paikassa, jossa asiakas ei ole läsnä, tulee sisällön määrän tarkistus tehdä varmennetulla mittauslaitteella, esimerkiksi vaa'alla tai asianmukaisella tilavuusmitalla. Pakkauksia tehdessä sisällön määrän tarkistuksen voi tehdä näytteenottona. Tarkistustuloksista on hyvä pitää kirjaa.

       

       

  • Vaa'at

  • Polttonestemittarit

    • Miten tulee toimia, jotta maahantuotu öljymittari olisi hyväksytty myös Suomessa?

      Kun öljymittaria käytetään öljymäärän mittaamiseen hinnan määritystä varten, sen tulee täyttää mittauslaitelain vaatimukset. Käyttöön otettavalla öljymittarin tulee joko täyttää mittauslaitedirektiivin vaatimukset tai sillä on oltava voimassaoleva, Suomessa hyväksytty tyyppihyväksyntä ja ensivarmennus.

       

      MIDin mukaisessa mittauslaitteessa on asianmukainen CE-merkintä ja laitteen mukana on valmistajan antama vaatimustenmukaisuusvakuutus, jossa valmistaja kuvaa menettelyt, joilla se on varmistanut öljymittarin vaatimustenmukaisuuden. Jos MIDin mukaista merkintää ei ole, on öljymittarilla oltava ennen 30.10.2006 myönnetty, edelleen voimassa oleva tyyppihyväksyntä, jolloin öljymittarille on suoritettava ennen käyttöönottoa tarkastuslaitoksen tekemä varmennus.

       

      Käyttöönoton jälkeen öljymittari varmennetaan käytön aikana säännöllisesti. Varmennusväli on öljymittareille 3 vuotta ja polttonestemittareille 2 vuotta. 

    • Epäilen, että tankkausaseman polttonestemittari näyttää väärin. Mitä voin tehdä?

       

      Jos asiakas epäilee polttonesteen jakelumittarin luotettavuutta, on ensiksi paras ottaa yhteyttä huoltoaseman henkilökuntaan. Polttonesteitä myyvät yhtiöt seuraavat yleensä jakelulaitteiden luotettavuutta tarkemmin kuin lainsäädäntö edellyttää, sillä vikaantuessaan polttonestemittarin antama virheellinen mittaustulos on usein asiakkaan eduksi.

       

      Mikäli asiakas epäilee, ettei jakelumittarin tulos ole luotettava, on ensin pohdittava miksi mittaustuloksen luotettavuutta epäillään. Auton tankin tilavuus ei ole vertailumittauksessa kovin luotettava, sillä sen täyttöaste tankatessa vaihtelee, samoin auton kulutus ajon aikana. Auton tietokoneen kulutuslaskelmat eivät perustu tarkkaan mittaukseen, vaan ovat enemmänkin suuntaa-antavia arvioita.

       

      Auton polttonestetankin todellinen tilavuus on turvallisuussyistä aina suurempi, kuin ilmoitettu tilavuus. Polttonesteet laajenevat voimakkaasti lämmön vaikutuksesta, ja siksi tankissa on aina ns. varatilavuus, jotta lämmön aiheuttamasta laajenemisesta ei tulisi vuotoja tai räjähdysvaaraa. Joskus tämä varatilavuuskin täyttyy tankatessa, näyttää siltä, että tankkiin mahtuu enemmän polttoainetta.

       

      Polttonesteasemien maapinnat ovat lisäksi aina kaltevia, eivät vaakatasossa, ja tämäkin vaikuttaa tankin täyttymiseen. Jos ajoneuvo on pysäköity viettävälle alustalle, voi tankkiin mahtua eri määrä polttoainetta riippuen kallistusasteesta ja kallistuksen suunnasta.

       

      Jos mittauslaitteen viallisuutta epäillään, voi ottaa yhteyttä paikallisen aluehallintoviraston mittauslaitevalvontaan tai Tukesiin.

  • Kulutusmittauslaitteet

    • Mitä vaatimuksia on kiinteistöjen veden, sähkön, kaasun ja kaukolämmön kulutusta mittaaville laitteille?

       

      Mittauslaitelaki vaatii, että ns. kulutusmittauslaitteet eli veden, kaasun, sähkö- ja lämpöenergian kulutusta mittaavien laitteiden tulee täyttää lain vaatimukset, jos niiden antamaa mittaustulosta käytetään laskutuksessa hinnan määrittämiseen. Laskutuskäytössä olevien mittareiden tulee olla joko tyyppihyväksyttyjä, tai niiden tulee olla mittauslaitedirektiivin mukaisia. Hyväksytyn mittarin tunnistaa siinä olevista merkinnöistä.

       

      Laki edellyttää näiltä mittauslaitteilta ennen käyttöönottoa todistetun vaatimustenmukaisuuden lisäksi myös varmennusta käytön aikana, mutta kulutusmittauslaitteiden käyttöä koskeva asetus, jossa varmennusmenettelyt kuvataan tarkemmin, on vasta valmisteilla. Toiminnanharjoittaja eli laskuttaja on vastuussa kulutusmittauslaitteiden luotettavuudesta myös käytön aikana.

    • Taloyhtiömme/huoneistomme vesimittaria ei ole tyyppihyväksytty. Miten pitäisi menetellä?

       

      Vaatimukset täyttävän vesimittarin tunnistaa joko tyyppihyväksyntämerkinnästä tai CE- ja M-merkinnästä. Mikäli laskutuskäytössä oleva vesimittari ei täytä mittauslaitelain vaatimuksia, tulee ottaa yhteyttä laskuttavaan tahoon, yleensä veden toimittavaan vesilaitokseen tai huoneistokohtaisten mittareiden osalta taloyhtiöön, joka vaihtaa mittarin vaatimusten mukaiseen malliin. Vesimittaria, joka ei täytä vaatimuksia, ei saa käyttää vedenkulutuksen laskutukseen.

  • Pakkausten e-merkintä

    • Mitä tarkoittaa pieni e-kirjain valmispakkauksissa?

       

      Pakkauksessa oleva e-merkki tarkoittaa, että pakkaus täyttää e-merkintää koskevan KTM:n valmispakkauspäätöksen (179/2000) vaatimukset: Pakkauksen sisällön määrä on keskimäärin sama kuin nimellismäärä, eikä minkään yksittäisen pakkauksen sisällön määrä alita merkittävästi nimellismäärää. Tarkastuslaitos tarkastaa pakkaajan menettelyt sisällön määrän valvonnan osalta. Tällä merkinnällä varustettujen valmispakkausten vapaata liikkuvuutta EU:n alueella ei saa estää pakkausten sisällön määrää koskeviin säädöksiin vedoten. Pakkausten sisällön e-merkintä perustuu valmispakkausdirektiiviin 76/211/ETY.

    • Millä edellytyksillä pakkaaja voi ottaa e-merkinnän käyttöön?

      Pakkaajan täytyy ottaa pakkauslinjallaan käyttöön menettelyt, joilla varmistetaan, että tuotetut valmispakkaukset täyttävät valmispakkauspäätöksen (179/2000) vaatimukset. Toiminnan aloittamisesta on tehtävä ilmoitus tarkastuslaitokselle, joka tulee 6 kuukauden sisällä tekemään tarkastukset pakkaajan, maahantuojan tai tämän edustajan tiloissa.

Päivitetty 27.11.2013