Yleistä

  • Miksi kaupankäynnissä käytetty vaaka tai muu mittauslaite pitää varmentaa?

     

    Mittaustuloksiin täytyy voida luottaa silloin, kun niitä käytetään tuotteen hinnan määrittämiseen. Mittausten luotettavuutta valvotaan, jotta kaupankäynti olisi reilua kaikille osapuolille, niin kuluttajille kuin kauppiaillekin. Luotettava mittaus auttaa hinnoittelemaan tuotteet oikein, jolloin kilpailu on reilua ja kuluttajien on helppo vertailla tuotteiden hintaa.

     

    Varmennettu vaaka tai muu mittauslaite täyttää tietyt vaatimukset mm. mittaustarkkuuden, kestävyyden ja virherajojen osalta, joita laitteelta edellytetään ennen kuin sitä saa käyttää kaupankäynnin mittauksiin. Mikä tahansa keittiövaaka ei sovellu myyntikäyttöön: sen luotettavuutta tai kestävyyttä ei ole tutkittu, eikä sitä ole suunniteltu kaupankäynnin hinnoittelumittauksia varten. Digitaalisesta näytöstä huolimatta ei ole mitään riippumattomia takeita siitä, että punnitustulos on oikea, sillä vain jäljitettävään mittaustulokseen voi luottaa. Varmennetun mittauslaitteen luotettavuuden varmistaa riippumaton osapuoli, jotta kauppiaan tai kuluttajan ei tarvitsisi epäillä mittaustuloksen luotettavuutta.

     

    Vaa'at ja muut mittauslaitteet pitää lisäksi yleensä varmentaa käytön aikana, jotta ne pysyvät luotettavina aina, kun ne ovat käytössä. Vaa'at esimerkiksi varmennetaan kolmen vuoden välein, polttonestemittareiden varmennusväli on kaksi vuotta.

     

     

  • Mitä vaa'an tai mittauslaitteen varmennus tarkoittaa ja kuinka usein se on tehtävä?

     

    Mittauslaitteen varmentamisella (entiseltä nimeltään vakauksella) tarkoitetaan mittauslaitteen vaatimustenmukaisuuden arvioimista ja toiminnan luotettavuuden tarkistamista.

     

    Yleensä esimerkiksi hinnan määrittelyyn tarkoitetun mittauslaitteen laitetyypin vaatimustenmukaisuus todetaan jo ennen laitteen käyttöönottoa. Käytön aikana mittauslaitteen luotettavuus varmennetaan säännöllisesti tietyin väliajoin. Tällöin tarkistetaan, että laite edelleen täyttää sille asetetut vaatimukset ja toimii luotettavasti. Varmennuksessa tarkistetaan, ettei mittauslaitteeseen ole tehty käytön aikana mittausominaisuuksiin vaikuttavia muutoksia ja että mittauslaitteen virhe ei ylitä suurinta sallittua virhettä.

     

    Varmennusväli on esimerkiksi kauppojen ja markettien vaaoille 3 vuotta ja polttonestemittareille 2 vuotta. Mittauslaite on varmennettava aina, jos mittaustulosten luotettavuutta on syytä epäillä.

     

     

  • Milloin vaa'an tai mittauslaitteiden varmennusta tarvitaan?

     

    Mittauslaitteen pitää olla varmennettu, jos sitä käytetään

    • tuotteen tai palvelun hinnan taikka muun taloudellisen edun määrittämiseen mittaustulosten perusteella elinkeinotoiminnassa;
    • kulutusmittauksessa hinnan taikka muun taloudellisen edun määrittämiseen mittaustulosten perusteella;

     

    Ei-automaattisen vaa'an (esim. tavallisen kaupan vaa'an) tulee olla varmennettu, jos sitä käytetään:

    • massan määritykseen kaupankäyntiä varten;
    • massan määritykseen tullin, kuljetusmaksun, veron, hyvityksen, sakon, palkkion, korvauksen tai muun vastaavanlaisen maksun määrittämiseksi;
    • massan perusteella tapahtuvaan hinnan määritykseen myytäessä suoraan kuluttajalle tai valmistettaessa valmispakkauksia..

     

    Esimerkkejä varmennettavan mittauslaitteen käyttökohteista ovat muun muassa: kauppaliikkeet, marketit, torikauppa, suoramyynti, huoltoasemat ja korjaamot, alkoholijuomien anniskelu, tuotteiden pakkaaminen ja pesuloiden vastaanottopisteet.

     

     

  • Mitä eroa on varmentamisella ja kalibroinnilla?

     

    Kalibroinnissa mittauslaitteen näyttämää verrataan mittanormaalien antamien suureiden arvoihin mittausepävarmuudet huomioiden ja saadaan näiden kahden yhteys. Tämän yhteyden avulla mittauslaitteen näyttämästä voidaan johtaa mittaustulos. Kalibroinnissa mittausepävarmuudelle ei ole raja-arvoja.

     

    Varmennuksessa mittauslaitteen toiminta tarkastetaan hieman toisin: varmennuksessa tarkistetaan, että mittauslaitteeseen ei ole käyttöönoton jälkeen tehty mittauksiin vaikuttavia muutoksi, ja että mittauslaite toimii luotettavasti: mittauslaitteen antaman mittaustuloksen on pysyttävä suurimpien sallittujen virherajojen sisällä. Varmennuksessa tarkastellaan siis mittaustuloksen jäljitettävyyden lisäksi sitä, soveltuuko mittauslaite aiottuun käyttöön.

     

     

  • Kuka vastaa vaa'an tai mittauslaitteen vaatimustenmukaisuudesta?

     

    Toiminnanharjoittaja, eli mittaustuloksen hyödyntäjä (esim. se, joka laskuttaa asiakasta mittaustuloksen perusteella) vastaa siitä, että laite on asianmukaisesti varmennettu ja muutoinkin määräysten mukainen.

     

     

  • Edellyttääkö kahden välinen kauppa varmennettuja mittauslaitteita?

     

    Kuluttajan ja yrittäjän välisessä kaupankäynnissä käytettävien mittauslaitteiden tulee aina täyttää mittauslaitelain vaatimukset. Yritysten välistä kaupankäyntiäkin mittauslaitelaki koskee, mikäli mittaustulosta käytetään suoraan laskutuksen perusteena. Sen sijaan jos kaksi yksityishenkilöä sopii keskenään kaupasta, eikä kaupankäyntiä voi pitää esim. julkisena torikauppana, ei mittauslaitteiden varmennusta välttämättä tarvita.

     

     

  • Mitä tarkoitetaan mittauslaitteen tyyppihyväksynnällä tai vaatimustenmukaisuudella?

     

    Mitä tahansa mittauslaitetta ei voi ottaa käyttää hinnan määritykseen. Ennen käyttöönottoa pitää yleensä todistaa, että mittauslaite on kestävä, soveltuu käyttötarkoitukseen ja toimii luotettavasti ja riittävän tarkasti. Säädöksissä kerrotaan tavat, joilla vaa'an tai mittauslaitteen luotettavan toiminnan voi osoittaa ennen laitteen käyttöönottoa.

     

    Aikaisemmin monilta mittauslaitteilta edellytettiin tyyppihyväksyntää ennen käyttöönottoa. Tyyppihyväksyntä on edelleen laitteen valmistajalle yksi mahdollinen tapa osoittaa, että laite täyttää sille asetetut vaatimukset, mutta nykyään direktiivit sallivat myös muita tapoja.

     

    Ennen mittauslaitedirektiivin (MID) soveltamisen alkamista 30.10.2006 mittauslaitteilta vaadittiin yleensä kansallista tai EY-direktiivien mukaista tyyppihyväksyntää ennen kuin laitteet sai ottaa käyttöön. MIDin myötä vaatimustenmukaisuuden osoitus ja MIDin mukainen CE-merkintä ovat korvanneet tyyppihyväksynnän. Tyyppihyväksyttyjä mittauslaitteita voi edelleen ottaa käyttöön 30.10.2016 saakka, mikäli laitteen tyyppihyväksyntätodistus on edelleen voimassa. Tätä pitää vielä muokata B-moduuli on edelleen yleisesti käytössä!

     

    Ei-automaattisten vaakojen tai MIDin mukaisten mittauslaitteiden vaatimustenmukaisuuden osoittamisessa on miltei kaikissa tapauksissa käytettävä riippumatonta osapuolta eli ilmoitettua tarkastuslaitosta. Ilmoitetut tarkastuslaitokset löytyvät EU:n Nando-tietokannasta.

     

    Tyyppihyväksynnän myönsi viranomainen tai viranomaisen valvonnassa toimiva tarkastuslaitos. Tyyppihyväksytyn mittauslaitteen voi tunnistaa siinä olevista merkinnöistä, jotka on kuvattu Tukesin verkkosivuilla.

     

    Mittauslaitetyypeiltä, jotka eivät ole mukana mittauslaitedirektiivissä, kuten oluen ja siiderin anniskelussa käytetyt anniskeluhanoilta, viljankoettimilta tai punnuksilta vaaditaan edelleen kansallinen tyyppihyväksyntä ennen käyttöönottoa.

     

     

  • Mittauslaitteessani on CE -merkintä. Mitä se kertoo mittauslaitteesta? Onko se tyyppihyväksytty?

    Mittauslaitteessa oleva CE-merkintä on merkki siitä, että laite täyttää kaikkien sitä koskevien, CE-merkintää edellyttävien direktiivien vaatimukset. Mittauslaitteiden osalta tämä voi mittauslaitedirektiivin tai vaakadirektiivin lisäksi tarkoittaa esimerkiksi pienjännitedirektiiviä tai ATEX-direktiiviä. Tarkemmin asiasta kerrotaan laitteen mukana tulevassaonko mukana vai vaan saatavilla? vaatimustenmukaisuusvakuutuksessa, jonka CE-merkinnän kiinnittänyt valmistaja tai valmistajan edustaja laatii mittauslaitteelle. Vaatimustenmukaisuusvakuutuksessa on lueteltu kaikki direktiivit, joiden vaatimukset kyseinen mittauslaite täyttää. 

     

    Mittauslaitteissa tai vaaoissa, jotka täyttävät EU-direktiivien vaatimukset, on tavallisen CE-merkinnän lisäksi muita merkintöjä. Jos nämä merkinnät puuttuvat, ei laite täytä vaatimuksia eikä sitä saa käyttää mittauslaitelain mukaisiin mittauksiin.

     

    Mittauslaitteessa oleva CE-merkintä lisämerkintöineen kertoo, että se täyttää mittauslaitedirektiivin (2004/22/EY)  tai vaakadirektiivin (2009/23/EY) mukaiset vaatimukset. Näissä direktiiveissä olevat vaatimukset koskevat laitteen valmistusta ja käyttöönottoa ja ne kattavat tyyppihyväksyntää ja ensivarmennusta vastaavat menettelyt.

     

     

  • Miten menetellään, jos mittauslaite on rikkoutunut tai sen havaitaan antavan virheellisiä tuloksia?

     

    Mittauslaite on varmennettava aina, kun sen luotettavuutta on syytä epäillä. Vioittunut mittauslaite on korjattava, viritettävä ja varmennettava uudelleen.
    Ellei mittauslaitteen huoltaminen ole mahdollista, on se poistettava käytöstä ja hankittava tilalle vaatimustenmukainen mittauslaite.

     

     

  • Miten pitää menetellä, jos mittauslaitteen varmennus on vanhentunut?

     

    Mittauslaite ei täytä lain vaatimuksia, jos varmennus ei ole enää voimassa. Jotta mittauslaitteen käyttöä voitaisiin jatkaa, on se varmennettava ensi tilassa. Varmennuksia tekevät Tukesin hyväksymät tarkastuslaitokset. Tällä hetkellä mittauslaitteita varmentaa viisi tarkastuslaitosta.

     

    Jos asiakas huomaa asioidessaan, että mittauslaitteen varmennus on vanhentunut tai mittauslaite ei muuten täytä vaatimuksia, on siitä paras ilmoittaa ensin mittauslaitetta käyttävälle toiminnanharjoittajalle esim. kaupan henkilökunnalle. Tarvittaessa voi ottaa yhteyttä mittauslaitteiden käyttöä valvovaan viranomaiseen eli aluehallintovirastoon tai Tukesiin.

     

     

  • Voiko Suomessa myydä olutta pintteinä? Miksi Suomessa ei saa myydä irtoteetä unsseina?

     

    Suomessa on käytettävä yleisessä kaupankäynnissä virallisia mittayksiköitä  (Laki mittayksiköistä ja mittanormaalijärjestelmästä 1993/1156, 4 §).  Unssi tai pint eivät ole Suomessa käytettyjä virallisia mittayksiköitä, joten niitä ei saa käyttää hinnan määrityksen perusteena.

     

     

     

  • Onko litrojen ja kappojen käyttö sallittua torikaupassa?

     

    Torikaupassa ja markettien edustoilla (kassalinjojen ulkopuolella) voidaan myydä myös kiinteitä, tuotantoketjun alkupäässä olevia tuotteita (esim. marjat, hedelmät, palkokasvit, vihannekset, sienet) tilavuuden perusteella. Litrojen ja kappojen käyttö torikaupassa on siis edelleen sallittua.

     

    Vaikka torikaupan kauppatavan mukainen kiinteiden aineiden tilavuuden mittaaminen on paljon epätarkempaa ja epävarmempaa kuin vaa'an käyttö, torikaupassa tämä on sallittu lähinnä perinteiden takia.

     

    Tilavuusmittojen osalta on huomioitava, että muovirasia ei ole virallinen mitta. Jos marjoja myydään tilavuuden mukaan ja marjat mitataan myyntipaikalla, pitää mittaukseen aina käyttää mittalieriötä esim. litranmittaa. Torikauppiaat ja muut kausituotteiden myyjät käyttävät usein hyvin erikokoisia rasioita marjojen myynnissä, esimerkiksi tilavuudeltaan 0,7 l muovirasioiden käyttö on marjakaupassa hyvin yleistä. Litra marjoja mitataan hyväksytyllä mittalieriöllä, ei muovirasialla.

     

    Jos rasiat pakataan jo marjatiloilla tai muutoin paikassa, jossa asiakas ei ole läsnä, tulee sisällön määrän tarkistus tehdä varmennetulla mittauslaitteella, esimerkiksi vaa'alla tai asianmukaisella tilavuusmitalla. Pakkauksia tehdessä sisällön määrän tarkistuksen voi tehdä näytteenottona. Tarkistustuloksista on hyvä pitää kirjaa.

     

     

Päivitetty 30.8.2010