Painelaitteet

Täältä löydät painelaitteisiin liittyviä kysymyksiä. Kysymykset on jaoteltu alaryhmiin, jotka löydät vasemman reunan palkista.

  • Yleistä

  • Uusien säädösten mukaiset painelaitteet

    • Voiko Tukesilta saada kannanoton siitä, sovelletaanko KTMp 938/1999:ää sellaiseen laitteeseen, johon päätöksestä ei tunnu saavan selvää vastausta?

      Tukes ei voi antaa juridisesti sitovaa kannanottoa KTM:n painelaitepäätöksen 938/1999 soveltamisesta sellaiseen laitteeseen, jossa päätöksen soveltamisalue on tulkinnanvarainen. Päätöksen taustalla olevaan painelaitedirektiiviin on Euroopan painelaiteviranomaisten ym. yhteistyönä tehty soveltamisohjeita, jotka voivat auttaa joissain tapauksissa. Painelaitedirektiivin soveltamisen yleisperiaatteena on se, että sitä sovelletaan laitteisiin, joissa paineesta voi aiheutua vaara ja joille vapaan liikkuvuuden periaate on tarpeen eikä laitteiden turvallisuutta ja vapaata liikkuvuutta takaa jokin muu direktiivi tai kansainvälinen sopimus.

      Valmistaja vastaa siitä, onko painelaite direktiivin vaatimusten mukainen. Valmistajan velvollisuus on myös tarkistaa, kuuluuko tuote jonkin direktiivin soveltamisalaan (ks.
      Blue Guide, kohdat 3.1.1 ja 2.2.1). Tarkistamisessa voi Tukes tarvittaessa yrittää auttaa, vaikka neuvot eivät ole juridisesti sitovia.

    • Maahantuomissani painelaitteissa on CE-merkintä. Mistä saan tietää, mitä CE-merkintä tarkoittaa?

      CE-merkintä tarkoittaa, että laite on kaikkien sitä koskevien, CE-merkintää edellyttävien direktiivien mukainen. Tarkemmin asiasta kerrotaan EY-vaatimustenmukaisuusvakuutuksessa, jonka CE-merkinnän kiinnittänyt valmistaja tai valmistajan edustaja laatii painelaitteesta (ks. myös Blue Guide, kohta 5.4).

    • Onko CE-merkityn painelaitteen mukana aina toimitettava vaatimustenmukaisuusvakuutus?

      Ei ole, mutta Tukes suosittelee sen toimittamista. Vaatimustenmukaisuusvakuutusta tarvitaan rekisteröitävän painelaitteen painelaitekirjaa varten, tai jos markkinavalvontaviranomainen (kuten Tukes) pyytää sen nähtäväksi. Lisäksi monet laitteen ostajat voivat tarvita sitä. Ks. myös painelaitedirektiivin soveltamisohje 9/16.

    • Valmistan paineenalaisia lisälaitteita. Suurimmat niistä luokitellaan KTM:n painelaitepäätöksessä (938/1999) luokkaan II ja pienimmät kuuluvat hyvän konepajakäytännön piiriin (938/1999 6 §). Kaikkien valmistuksessa noudatetaan luokkaan II sopivaa laatujär

      Ei. Hyvän konepajakäytännön painelaitteissa ei saa olla KTM:n painelaitepäätöksen mukaista CE-merkintää. Niissä saa olla jotain muuta sovellettavaa direktiiviä tarkoittava CE-merkintä.

    • Onko varoventtiilissä aina oltava CE-merkintä?

      Ei.

      1. Jos varoventtiilillä (varolaite) suojataan hyvän konepajakäytännön painelaitetta tai laitekokonaisuutta, ei varoventtiilin tarvitse täyttää olennaisia turvallisuusvaatimuksia (ks. KTM:n painelaitepäätös 938/1999, 4 § ja liite II). Tällöin varoventtiiliä ei CE-merkitä. Hyvän konepajakäytännön painelaitteessa tai laitekokonaisuudessa saa tietysti olla myös CE-merkitty varoventtiili.
      2. Jos varoventtiilin vaatimustenmukaisuus arvioidaan vasta laitekokonaisuuden arvioinnissa, ei siihen tule CE-merkintää (ks. KTM:n painelaitepäätös, 12 § ja 16 §: niiden laitekokonaisuuksien arviointimenettely, joiden on täytettävä olennaiset turvallisuusvaatimukset).
      3. Siirtymäkauden ajan 29.5.2002 saakka varoventtiili voidaan valmistaa myös vanhojen säädösten mukaisena, jolloin siihen ei tule KTM:n painelaitelaitepäätöksen mukaista CE-merkintää. Siinä voi kuitenkin olla jonkin muun sovellettavan direktiivin mukainen CE-merkintä.

      Muissa tapauksissa edellytetään KTM:n painelaitepäätöksen CE-merkintä.

    • Saako ns. hyvän konepajakäytännön säiliöön (KTMp 938/1999 6 §) kiinnittää varoventtiilin, jossa on painelaitedirektiiviin liittyvä CE-merkintä?

      Kyllä saa. Varoventtiilissä oleva CE-merkintä osoittaa, että vain varoventtiili on päätöksen 938/1999 olennaisten vaatimusten mukainen. CE-merkintä ei saa olla sellainen, että sitä voi erehtyä pitämään myös säiliötä koskevana.

    • Onko kylmälaitos laitekokonaisuus, jonka vaatimuksenmukaisuus on arvioitava käyttövalmiina, ja merkittävä CE-merkinnällä?

      Kyllä, jos sovelletaan uusia säädöksiä ja kylmälaitoksella tarkoitetaan painelaitekokonaisuutta. Standardin SFS 5096 käsitteitä käyttäen kylmälaitos voi sisältää sellaisia osia, jotka eivät liity painelaitedirektiiviin (kuten jäähdytettävän tilan tuuletusratkaisut, sähkölaitteistot, kompressorit). Seuraavassa 'kylmälaitos'-sanaa käytetään koskemaan paineistettavaa järjestelmää varusteineen. KTM:n painelaitepäätöksessa 938/1999 (ks. päätöksen 3 §, kohta 6) kylmälaitos on laitekokonaisuus, jonka valmistaja voi saattaa markkinoille sellaisenaan käyttöönotettavaksi. Tällöin kylmälaitoksen vaatimustenmukaisuus on arvioitava ennen markkinoille saattamista, jos siinä on yksikin sellainen painelaite (säiliö, höyryn tai ylikuumennetun veden tuotannon painelaite, putkisto), jonka on täytettävä päätöksen liitteen I olennaiset turvallisuusvaatimukset. Kylmälaitokseen kiinnitetään laitekokonaisuutta tarkoittava CE-merkintä (ks. päätöksen 5 §, 12 § ja 16 §). Jos kylmälaitos kootaan painelaitteista vasta käyttöpaikalla, on kylmälaitoksen vaatimustenmukaisuus arvioitava kokoonpanon jälkeen ja siihen on kiinnitettävä CE-merkintä, jos kokoonpanoa ei tee käyttäjä.

    • Miten luokitellaan KTM:n painelaitepäätöksessä 938/1999 levylämmönvaihtimet (juotettu tai päätylevyillä ja ruuveilla kokoonpuristettu rakenne)?

      Levylämmönvaihtimet luokitellaan päätöksen liitteen II säiliökuvien 1 - 4 mukaan. Jokainen kierto luokitellaan sen suurimman sallitun käyttöpaineen (PS), tilavuuden (V) ja sisällön perusteella. Korkeimman luokan antava kierto määrää levylämmönvaihtimen luokituksen (vrt. päätöksen 9 §, 2 momentti).

    • Jos tuodaan painelaite USA:sta Suomeen, kelpaako ASME-stamp?

      Ei. ASME-koodin ja KTMp 938/1999 liitteen I olennaisten turvallisuusvaatimusten erojen vuoksi on todennäköistä, että ASME-koodin mukaisesti valmistettava painelaite ei vastaa uusia säädöksiä. Tämä on tapauskohtaisesti arvioitava kyseisessä vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyssä (moduulissa).

    • Onko laitoksen sisäpuolella oleva osuus siirtoputkistosta painelaitemääräysten alainen, vrt. KTM:n painelaitepäätös 938/1999, 2 §, kohta 1?

      Kyllä. Laitoksen sisäpuolella oleva osa siirtoputkistosta ei ole painelaitepäätöksen 2 § kohdan 1 tarkoittama siirtoputkisto, vaan päätöksen 3 § kohdassa 3 tarkoitettu putkisto (viimeiseen laitoksen alueella sijaitsevaan sulkuventtiiliin saakka).
      Ks. myös kohtaa Maakaasuputkistot.

    • Voiko KTM:n painelaitepäätöksen 938/1999 mukaisesti CE-merkittyä venttiiliä (paineenalaista lisälaitetta) käyttää kohteissa, jotka eivät ole painelaitepäätöksen soveltamisalassa?

      Kyllä. Käyttökohteeseen saadaan liittää painelaitepäätöksen mukaisesti CE-merkittyjä venttiilejä ja muita paineenalaisia lisälaitteita, vaikka käyttökohde ei ole painelaitepäätöksen soveltamisalassa - edellyttäen, että ne sopivat kohteeseen ja ovat toimintakyvyltään ym. toiminnallisilta ominaisuuksiltaan riittäviä:

      • käytössä olevien painelaitteiden ja laitekokonaisuuksien korjaus- ja muutostyöt;
      • yksinkertaiset painesäiliöt;
      • siirtoputkistot, sillä niiden standardipainelaitteet ovat painelaitepäätöksen soveltamisalassa;
      • kuljetettavissa painelaitteissa voidaan käyttää myös painelaitepäätöksen CE-merkinnällä varustettuja venttiileitä ja lisälaitteita - kuljetettavien painelaitteiden direktiivi 1999/36/EY, joka tulee sovellettavaksi 1.7.2001.
    • Miten menetellään niiden painelaitteiden vaatimustenmukaisuuden osoittamisessa, joiden suurin sallittu käyttöpaine on enintään 0,5 bar?

      KTM:n painelaitepäätöstä 938/1999 ei sovelleta painelaitteisiin, joiden suurin sallittu käyttöpaine on enintään 0,5 bar. Tällaisissa painelaitteissa sovelletaan painelaitelakia (869/1999, 3 § ja 6 § 1 mom). Painelaitesäädösten perustella riittävä turvallisuustaso voidaan saavuttaa esimerkiksi noudattamalla suunnittelussa ja valmistuksessa hyvää konepajakäytäntöä - vrt. 938/1999, 6 §.

      Siirtymäkauden ajan 29.5.2002 saakka voidaan suunnittelussa, valmistuksessa, käyttöönotossa ja niihin liittyvissä tarkastuksissa toimia myös vanhojen säädösten mukaisesti.

      Suunnittelussa ja valmistuksessa käytetään soveltuvia painelaite- tai paineastiastandardeja.

    • Uutta teollisuuslaitosta ollaan ottamassa käyttöön. Laitoksessa on rekisteröitäviä ja ns. 3 §:n painesäiliöitä (KTMp 953/1999). Onko 3 §:n painesäiliöille tehtävä käyttöönottotarkastus, kun rekisteröitäville painesäiliöille tehdään 1. määräaikaistarkastus

      Käyttöönottotarkastusta ei ole määritelty painelaitesäädöksissä, ks. myös kysymys 4-1. Rekisteröitäville painelaitteille tehdään ensimmäinen määräaikaistarkastus käyttöönoton yhteydessä.

      Painelaitepäätös (938/1999, 12 §) edellyttää, että valmistajan yhtenäiseksi ja toiminnalliseksi kokonaisuudeksi kokoamille painelaitteille tehdään laitekokonaisuuden arviointi. Se sisältää samankaltaisia toimenpiteitä kuin käyttöönottotarkastus, esim. varolaitteiden tarkastus. Laitekokonaisuuden valmistaja voi olla esim. teollisuuslaitoksen suunnitellut ja siitä kokonaisvastuun ottava insinööritoimisto.

    • Minkä tyyppisiä varolaitteita painelaitepäätöksessä 938/1999 mainitaan?

      Varolaitteet ovat painelaitteen tai laitekokonaisuuden suojalaitteita ja niiden tarkoituksena on suojata painelaitteita sallittujen raja-arvojen (paine, lämpötila, veden korkeus, virtaus jne.) ylittymiseltä. KTM:n painelaitepäätös (938/1999) 3§, kohta 4 määrittelee varolaitteet seuraavasti:

      a) Painetta suoraan rajoittavat laitteet kuten varoventtiilit, murtokalvot, nurjahdustangot, ohjatut varolaitteet (Controlled Safety Pressure Relief System, CSPRS).

      b) Rajoitinlaitteet, jotka joko aktivoivat korjaavan toimen tai aiheuttavat katkaisun tai katkaisun ja lukituksen, kuten paine-, lämpötila- tai pintakytkimet sekä turvallisuuteen liittyvät mittaus-, valvonta- ja säätölaitteet (Safety Related Measurement Control and Regulation, SRMCR).

      Huom 1. Samassa laitekokonaisuudessa voi olla molemmantyyppisiä varolaitteita. Varolaitteen tai laiteyhdistelmän soveltuvuus määritellään painelaitteen tai -laitekokonaisuuden erityisominaisuuksien perusteella, ks. soveltamisohje 1/43.

      Huom 2. Mittauslaitteisto ei sellaisenaan ole varolaite, sillä määritelmän mukaan varolaitteessa on oltava
      - mittaus- tai ilmaisintoiminto sekä
      - toiminto, joka joko aktivoi korjaavan toimen tai aiheuttaa katkaisun tai katkaisun ja lukituksen

      Jotta säätölaitteisto voitaisiin luokitella varolaitteeksi, se on suunniteltava ja tuotava markkinoille laitteena, jonka perustarkoituksena on suojata painelaitetta sallittujen raja-arvojen ylittymiseltä, jolloin sen on oltava liitteen I kohdan 2.11 mainittujen varolaitteita koskevien olennaisten turvallisuusvaatimusten mukainen, ks. soveltamisohje 1/20.

    • Minkä luokittelukuvan mukaan mekaaniset ja ohjatut varoventtiilit sekä rajoitinlaitteet luokitellaan?

      Varolaitteet luokitellaan vaativimpaan luokkaan IV, niille ei ole erikseen luokittelukuvia. Luokassa IV on käytettävissä vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyt B+D, B+F, G tai H1. Poikkeuksena on varolaitteen valmistaminen tiettyyn laitteeseen, jolloin luokitus voidaan tehdä suojattavan laitteen luokan mukaan.

    • Mitä olennaisia turvallisuusvaatimuksia varolaitteilta edellytetään?

      Painelaitepäätös käsittelee paineesta aiheutuvia vaaroja (samoin niiltä suojautumista). Se edellyttää, että valmistaja erittelee em. vaarat ja ottaa ne huomioon painelaitteen ja laitekokonaisuuden suunnittelussa ja valmistuksessa.

      Painelaitteen suojausta sallittujen rajojen ylittämiseltä käsitellään painelaitepäätöksen olennaisten turvallisuusvaatimusten liitteen I kohdassa 2.10 ja varolaitteita kohdassa 2.11. Liekillä tai muulla tavoin lämmitettäville painelaitteille (esim. höyry- ja vesikattilat), joissa on ylikuumenemisen vaara, esitetään vaatimuksia kohdassa 5.

      Varolaitteilta edellytetään soveltuvuutta suunniteltuihin kohteisiin sekä luotettavuutta. Suunnittelun perusperiaatteita ovat muun muassa riippumattomuus muista toiminnoista, järjestelmän varmennus, turvallinen vikaantuminen, erilaisuus ja itse-diagnostiikka sekä huolto- ja koestusnäkökohtien huomioon ottaminen.

      Varolaitteille tulee tehdä asianmukainen loppuarviointi ja merkinnät ja laatia tarpeelliset asiakirjat mukaan lukien vaatimustenmukaisuusvakuutus (mainittuna kaikki käytetyt direktiivit), ks. myös Tukes-tiedote: Paineenalaisten lisälaitteiden ja varolaitteiden merkinnät ja käyttöohjeet.

      Yhdenmukaistettu standardi SFS-EN 764-7 käsittelee lämmittämättömien painelaitteiden (säiliöt, putkistot, paineenalaiset lisälaitteet, laitekokonaisuudet) varolaitteita. Tulitorvi- ja vesiputkikattiloiden varolaitteille ovat valmistuneet/valmisteilla standardit EN 12952-10, EN 12953-8, prEN 12952-11ja prEN 12953-9. Yhdenmukaistettuihin standardeihin sisältyy vaatimuksenmukaisuusolettama.

      Huom 1. Painelaitepäätöksen (painelaitedirektiivi 97/23/EY) lisäksi rajoitinlaitteita sisältävän automaatiojärjestelmän muita sovellettavia direktiivejä ovat ainakin pienjännitedirektiivi 73/23/ETY ja EMC-direktiivi 89/336/ETY.

      Huom 2. Vaatimustenmukaisuuden arviointimenettely ja painelaitepäätöksen olennaiset turvallisuusvaatimukset koskevat koko varolaitejärjestelmää, eivätkä pelkästään yksittäistä varolaitejärjestelmän osana olevaa anturia, ks. soveltamisohje 1/25.

    • Missä vaiheessa varolaitteena toimiva mittaus- ja automaatiojärjestelmä hyväksytään osaksi painelaitekokonaisuutta?

      Mittaus- ja automaatiojärjestelmään perustuvat varolaiteratkaisut ovat yleensä tapauskohtaisia ja erityisesti isojen laitekokonaisuuksien tapauksessa mittalaitteiden (anturien), säätöpiirien ja järjestelmien asennukset, lopulliset säädöt, viritykset ja testaukset tehdään rakennettavassa laitoksessa ja hyväksytään käyttöön laitekokonaisuuden lopputarkastuksen yhteydessä.

      Mittaus- ja automaatiojärjestelmän tarkastuksilla ja koekäytön aikaisilla testauksilla varmistetaan, että järjestelmä täyttää varolaitteilta edellytetyt olennaiset turvallisuusvaatimukset kaikilta osin.

      Huom. Laitekokonaisuuden arviointiin sisältyy painelaitteiden arviointi tarvittaessa, painelaitteiden yhdistäminen, käyttöarvojen pysyminen sallituissa arvoissa sekä lopputarkastus, johon kuuluu silmämääräinen tarkastus ja asiakirjojen tarkastus, painekoe sekä laitekokonaisuuden varolaitteiden tarkastus.

      Lisätietoja painelaitteiden varolaitteista- ja järjestelmistä muun muassa standardeista SFS-EN 764-7, prEN ISO 4126-1-7, EN 954-1, prEN 50156-1, EN 60529, IEC 61508, EN 837-1,-3, SFS- EN 12952, SFS- EN 12953.

    • Kattilaan sisältyy putkiston kaltaisia osia kuten päähöyry- ja syöttövesiputket, tyhjennysputkistot ja ilmanpoistoputkistot jne. Voidaanko tällaisia putkiston kaltaisia osia käsitellä "kattila"-laitekokonaisuudessa putkistoina?

      Putkiston ja kattilan rajana on sulkuventtiili (mukaan lukien) tai jos sitä ei ole, ensimmäinen poikittaisliitos tai laippa (ks. soveltamisohje 3/4).

      Kun edellä lueteltuja putkiston kaltaisia osia ei lämmitetä liekillä tai muutoin ja niissä ei ole ylikuumenemisen vaaraa (kattilan vaaroja koskeva selvityksen perusteella), voidaan ne käsitellä "kattila"-laitekokonaisuudessa putkistoina.

      Ks. myös painelaitedirektiivin soveltamisohjeet 1/42, 2/3, 2/22, 3/7 ja 4/6.

    • Miten luokitellaan varoventtiilistä eteenpäin lähtevä ulospuhallusputkisto ja mitkä ovat varoventtiilin ja putkiston yhdistävän pysyvän liitoksen vaatimukset (esim. putkisto varoventtiilistä soihdulle)?

      Varoventtiilistä eteenpäin lähtevä ulospuhallusputkisto luokitellaan putkiston suurimman sallitun käyttöpaineen (PS), nimellissuuruuden (DN) ja sisällön mukaan käyttäen painelaitepäätöksen (938/1999) liitteen II luokituskuvia 6 - 9.

      Varoventtiilin ja putkiston yhdistävän pysyvän liitoksen (esim. hitsausliitoksen) vaatimukset määräytyvät putkiston luokituksen mukaan. Tällaisia pysyviä liitoksia ovat myös ne hitsausliitokset, joilla varolaitteen asentava toiminnanharjoittaja liittää putkia ja laippoja varoventtiiliin sen yhdistämiseksi ulospuhallusputkistoon.

      Huom 1:
      Varoventtiilin valmistukseen sisältyvien pysyvien liitosten vaatimukset määräytyvät varoventtiilin mukaan - siis yleensä luokka IV.

      Huom 2:
      Ks. painelaitedirektiivin soveltamisohje 3/15.

    • Yrityksemme valmistaa painelaitteita, joiden rakenteet on hyväksytetty ilmoitetulla laitoksella B1-moduulin (EY-suunnitelmatarkastus) mukaisesti. Miten pitkään nämä tarkastustodistukset ovat voimassa ja kuinka pitkän aikaa niitä pitää säilyttää?

      KTM:n painelaitepäätöksen (938/1999) liitteen III moduuli B1:n kuvauksessa ei määritetä EY-suunnitelmatarkastustodistukselle voimassaoloaikaa. Ilmoitettu laitos tarkastaa asiakirjat ja esittää perusteluissaan, millä edellytyksillä ne ovat voimassa. Tarkastustodistuksen voimassaolon edellytykset vaihtelevat siten painelaitetyypeittäin tapauskohtaisesti. Valmistusvaiheeseen liittyy ilmoitetun laitoksen arvioinnit (moduuliyhdistelmät B1+F tai B1+D).

    • Painelaitteiden teknisiä asiakirjoja tulee säilyttää väh. 10 v.laitteen viimeisestä valmistuspäivästä. Kuka vastaa painelaitteiden teknisistä asiakirjoista ja missä ne tulee säilyttää.Pitääkö ns. painelaitekirjaan liittää alkuperäiset tekniset asiakirjat?

      Valmistajan on laadittava tekniset asiakirjat. Teknisten asiakirjojen tarkoituksena on antaa tietoa painelaitteen suunnittelusta, valmistuksesta ja käytöstä.

      Valmistajan tai valmistajan Euroopan talousalueelle sijoittautuneen edustajan on pidettävä teknisiä asiakirjoja kansallisten viranomaisten saatavilla tarkastusta varten kymmenen vuoden ajan siitä päivästä, kun viimeinen painelaite on valmistettu.

      Jos valmistaja tai tämän edustaja ei ole sijoittautunut Euroopan talousalueelle, velvollisuus pitää tekniset asiakirjat saatavilla kuuluu henkilölle, joka saattaa painelaitteen Euroopan talousalueen markkinoille.

      Käytännön tasolla asiakirjojen säilyttämisvelvoitetta on tulkittu esimerkiksi siten, että henkilöllä, joka saattaa Euroopan talousalueen ulkopuolella valmistetun painelaitteen Euroopan talousalueen markkinoille, pitää olla mahdollisuus saada tarvittaessa valmistajalta tekniset asiakirjat. Henkilöllä ei tarvitse olla hallussaan teknisiä asiakirjoja.

      Rekisteröitävän painelaitteen mukana tilattavista teknisistä asiakirjoista on annettu suositus TUKES-oppaan "Painelaitteet" kohdassa 3.8. Painelaitekirjaan riittää kopiot alkuperäisistä teknisistä asiakirjoista. Vastuu teknisten asiakirjojen tilaamisesta on painelaitteen omistajalla ja haltijalla.

      Huom. 1:
      Standardi SFS 3270 "Paineastian tarkastus. Rakennetarkastus" on kumottu. Standardin kohta 7.1 rekisteröitävän paineastian asiakirjoista ei ole siten enää voimassa.

      Huom. 2:
      Ks. myös Blue Guide, kohta 5.3 ja soveltamisohjeet 8/3, 9/16 ja 10/7.

      Huom. 3:
      Edellä mainittu "henkilö" tarkoittaa oikeushenkilöä (yhtiö, toiminimi tms.) tai luonnollista henkilöä.

  • Siirtymäkausi

    • Voidaanko laitekokonaisuuteen, jonka vaatimustenmukaisuus arvioidaan KTM:n painelaitepäätöksen 938/1999 mukaisesti...

      Voidaanko laitekokonaisuuteen, jonka vaatimustenmukaisuus arvioidaan KTM:n painelaitepäätöksen 938/1999 mukaisesti, sisällyttää CE-merkittyjen painelaitteiden ja hyvän konepajakäytännön painelaitteiden ohella myös vanhojen paineastiasäädösten mukaisia painelaitteita siirtymäkauden ajan 29.5.2002 saakka?

      Vastaus:
      Kyllä. Vanhojen säädösten mukaisista paineastioista on laitekokonaisuutta koottaessa arvioitava, että ne ovat myös KTM:n painelaitepäätöksen mukaisia.
      Laitekokonaisuus, joka CE-merkitään:
      Laitekokonaisuuden, johon kuuluu painelaite (säiliö, höyryn tai ylikuumennetun veden tuotannon painelaite, putkisto), jonka on täytettävä päätöksen liitteen I olennaiset turvallisuusvaatimukset, on myös laitekokonaisuutena täytettävä olennaiset turvallisuusvaatimukset. Laitekokonaisuuden arviointiin sisältyy mm. niiden painelaitteiden arviointi (kyseisten laitteiden luokkien mukaisesti), joihin ei ole aiemmin sovellettu vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyä ja kiinnitetty CE-merkintää.
      Laitekokonaisuuden valmistaja tai valmistajan edustaja kiinnittää laitekokonaisuutta tarkoittavan CE-merkinnän ja laatii laitekokonaisuudesta EY-vaatimustenmukaisuusvakuutuksen (938/1999, 3 § 6 kohta, 5 § 1 mom, 12 §, 16 § ja liite IV).
      Hyvän konepajakäytännön laitekokonaisuus:
      Jos laitekokonaisuuteen ei kuulu painelaitteita, joiden on täytettävä olennaiset turvallisuusvaatimukset, kyse on päätöksen 6 §:n mukaisesta hyvän konepajakäytännön laitekokonaisuudesta. Laitekokonaisuus ja sen painelaitteet on suunniteltava ja valmistettava Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa noudatettavan hyvän konepajakäytännön mukaisesti, jotta turvallinen käyttö voidaan taata. Hyvän konepajakäytännön laitekokonaisuudessa on oltava mukana riittävät käyttöohjeet ja merkinnät, joista valmistaja tai valmistajan edustaja voidaan tunnistaa.

      Jos laitekokonaisuuteen kuuluu rekisteröitäviä painelaitteita, nämä painelaitteet rekisteröidään ja niille tehdään ensimmäinen määräaikaistarkastus käyttöönoton yhteydessä (KTMp 953/1999, 3 §, 4 §, 9 § ja 11 §) - ks. myös kysymys 3-3.

    • Edellytetäänkö palavien nesteiden putkistojen valmistuksessa (KTMp 313/1985, 7 luku) valmistajan toimintaedellytysten arviointia tai hyväksyttyä valmistuksen valvojaa?

      Ei. Kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksessä palavista nesteistä (313/1985, 60 §) on todettu, että "jos putkisto liittyy laajamittaiseen tai keskisuureen laitok-seen tai varastoon, putkiston rakenteen, varustelun ja sijoituksen osalta on tässä päätöksessä annettujen määräysten lisäksi noudatettava standardissa SFS 3356 määriteltyä tasoa." Standardissa SFS 3356 todetaan että palavan nesteen putkiston valmistuksessa sovelletaan paineastiasäädösten valmistuslupaa ja valmistuksen valvojaa koskevia säädöksiä.

      Uudet painelaitesäädökset ovat tulleet voimaan 29.11.1999. Painelaitteet valmistetaan kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen painelaitteista (938/1999) mukaisesti. Painelaitepäätöksen siirtymäkausi päättyy 29.5.2002. Painelaitepäätöksessä ei ole vaatimusta valmistajan toimintaedellytysten arvioinnista eikä hyväksytystä valmistuksen valvojasta, joten standardissa SFS 3356 edellytettyä hallinnollista valmistusluvan tai valmistuksen valvojan vaatimusta ei voida enää pitää pakollisena.

  • Rekisteröinti

  • Käyttö

    • Onko ei-rekisteröitävälle painelaitteelle tehtävä käyttöönottotarkastus tai vastaava?

      Ei. Ei-rekisteröitäville painelaitteille ei edellytetä käyttöönottotarkastusta. Painelaitteen vaatimustenmukaisuuden arvioinnin pitää sisältää käyttöönottotarkastusta vastaavat toimenpiteet tai asennukseen ja käyttöönottoon liittyvät toimenpiteet pitää selvittää painelaitteen käyttöohjeissa. Lisäksi asennukseen ja käyttöönottoon liittyvät toimenpiteet saattavat olla painelaitepäätöksen (KTMp 938/1999, 5 §) mukaisen laitekokonaisuuden kokoamista, esim. tulitorvikattilan CE-merkityn painerungon varustaminen ja asentaminen käyttöpaikalla.

      Huom: Rekisteröintirajat, ks. painelaiteturvallisuuspäätöksen (953/1999) 3 §

    • Tehdäänkö rekisteröitäville painelaitteille käyttöönottotarkastus?

      Rekisteröitäville painelaitteille ei tehdä enää käyttöönottotarkastusta, koska niille tehdään ensimmäinen määräaikaistarkastus käyttöönoton yhteydessä (ks. KTMp painelaiteturvallisuudesta 953/1999, 3 §, 4 § ja 11 §).

    • Putkistoissa ja niihin liittyvissä säiliöissä ja lämmönvaihtimissa on usein vaarallinen sisältö. Luin uutta KTM:n päätöstä painelaiteturvallisuudesta (953/1999)...

      Putkistoissa ja niihin liittyvissä säiliöissä ja lämmönvaihtimissa on usein vaarallinen sisältö. Luin uutta KTM:n päätöstä painelaiteturvallisuudesta (953/1999). Sen 10 §:n mukaan rekisteröityihin painelaitteisiin liittyviä putkistoja tarkastetaan painelaitteiden määräaikaistarkastuksien yhteydessä, jos putkistoissa on ryhmän 1 sisältö ("vaarallinen" sisältö). Putkistoille ei ole annettu nimellissuuruusrajoitusta 10 §:ssä. Laitoksessa on erittäin paljon tällaisia putkistoja pienet putkistot mukaanlukien. Pitääkö näitä putkistoja tarkastaa rekisteröityjen painelaitteiden määräaikaistarkastusten yhteydessä?

      Vastaus: Kyllä. Tarkastuslaitoksen tarkastajan on tarkastettava rekisteröidyn painelaitteen määräaikaistarkastuksessa myös liittyvät putkistot, jos niissä on ryhmän 1 sisältö.
      Säädöksien tarkastusvelvoite ei kuitenkaan koske hyvän konepajakäytännön painelaitteiksi luokiteltavia putkistoja. Painelaiteturvallisuuspäätöksen soveltamisalaan eivät kuulu hyvään konepajakäytäntöön luokiteltavat painelaitteet tai laitekokonaisuudet höyry- ja kuumavesikattiloita lukuun ottamatta, ks.

      • KTMp 953/1999, 1 § 1 mom 1a kohta;

      • KTMp 938/1999, 6 § ja liite II, kuvat 6 ja 8 - putkistot, joissa on ryhmän 1 sisältö.

      TUKES suosittelee kuitenkin seuraavien putkistojen tarkastusta nimellissuuruudesta riippumatta:

      • putkisto on suunniteltu materiaalin virumis- tai väsymislujuuden perusteella;

      • putkisto sisältää erityistä syöpymistä tai kulumista aiheuttavaa ryhmän 1 nestettä tai kaasua.

      Lisäksi putkiston omistajan tai haltijan on otettava huomioon, että myös hyvän konepajakäytännön painelaitteiksi luokiteltavissa putkistoissa omistajan tai haltijan on huolehdittava, että niitä hoidetaan niin, etteivät ne vaaranna kenenkään terveyttä, turvallisuutta tai omaisuutta (painelaitelaki 869/1999, 3 §).

    • Mitä putkistoja tarkoitetaan KTM:n painelaiteturvallisuuspäätöksen 953/1999 10 §:ssä rekisteröityyn painelaitteeseen liittyvillä putkistoilla, jotka on tarkastettava määräaikaistarkastuksen yhteydessä?

      Päätöksen 10 §:n mukaan määräaikaistarkastuksen yhteydessä tarkastettavia putkistoja ovat rekisteröityyn painelaitteeseen liittyvät putkistot, joissa on ryhmän 1 sisältö ("vaarallinen" sisältö) tai jotka on suunniteltu materiaalin virumis- tai väsymislujuuden perusteella.
      Putkisto on määritelty painelaitteena KTM:n painelaitepäätöksen 938/1999 3 §:n kohdassa 3 - ks. myös päätöksen 2 §, 1 kohta ja painelaitedirektiivin soveltamisohje 1/9. Rekisteröitäville painelaitteille eli säiliöille tai kattiloille on annettu rajat, joista liittyvän putkiston voidaan katsoa alkavan, ks. KTMp 938/1999, 3 § 2 kohta ja KTMp 953/1999, 2 § 1 mom 2 ja 3 kohta.
      Näiden määritelmien perusteella määräaikaistarkastuksen yhteydessä tarkastettavia putkistoja voivat olla:

      • rekisteröidyn painelaitteen ja säiliön tai höyryn tai ylikuumennetun veden tuotannon painelaitteen välinen putkisto;

      • rekisteröidyn painelaitteen ja sen täyttö- tai tyhjennyspumpun välinen putkisto;

      • rekisteröidyn painelaitteen ja sen varolaitteen välinen putkisto mukaanlukien varolaitteen ulospuhallusputki;

      • rekisteröidyn painelaitteen poistopuolelta avoimen putkiston osuus viimeiseen painetta pitävään sulkuventtiiliin saakka.

      Kattiloissa on otettava huomioon (KTMp 953/1999, 2 § 1 mom 2 ja 3 kohta), että seuraavat osat ja laitteet kuuluvat kattilaan eivätkä siten ole kattilaan liittyviä putkistoja:

      • tyhjennykseen, ulospuhallukseen ja ilmanpoistoon käytettävät osat ensimmäiseen sulkuventtiiliin asti;

      • erilliset savukaasuilla lämmitetyt syöttöveden esilämmittimet, tulistimet ja välitulistimet;

      • käyttöturvallisuuteen vaikuttavat laitteet ja laitejärjestelmät.

      Nämä osat ja laitteet sisältyvät rekisteröidyn kattilan määräaikaistarkastuksiin.

      Rekisteröityyn painelaitteeseen liittyviä hyvän konepajakäytännön painelaitteiksi luokiteltavia putkistoja tai alipaineellisia putkistoja ei tarkasteta määräaikaistarkastuksen yhteydessä.

    • Saako laitoksen oma korjausmies vaihtaa vioittuneen varoventtiilin "plommattuun" venttiiliin tai tehdä muita pikkukorjauksia painelaitteelle ilman, että siihen käytetään ulkopuolista korjausfirmaa ja siihen pyydetään tarkastuslaitoksen tarkastuksia?

      Kyllä. Korjauksista on liitettävä selvitykset painelaitekirjaan ja selvitykset esitetään tarkastuslaitokselle seuraavassa määräaikaistarkastuksessa. Jos korjauksessa hitsataan paineenkestoon vaikuttavaa rakennetta, pyydetään korjaustyölle tarkastuslaitoksen tarkastus, jos korjaustyössä sovellettava moduuli sitä edellyttää (vrt. KTMp painelaiteturvallisuudesta 953/1999, 37 §, 2 mom).

    • Voiko tarkastuslaitos päättää pidentämisestä jo ensimmäisessä määräaikaistarkastuksessa?

      Painelaitteiden määräaikaistarkastusten aikavälejä voi pidentää, jos painelaitteen kunto sekä käyttöolosuhteet, hoito, valmistajan ohjeet tai tarkastustulokset sen sallivat (KTMp 953/1999 12 § 3 mom). Voiko tarkastuslaitos päättää pidentämisestä jo ensimmäisessä määräaikaistarkastuksessa?

      Vastaus: Ei. Ensin on todettava miten painelaitteen kunto säilyy tavallisen tarkastusaikavälin aikana.

    • Voisiko vaippapuolen suurinta sallittua käyttöpainetta korottaa. Pitääkö meidän soveltaa painelaitepäätöstä (938/1999) ?

      Olemme ottamassa käyttöön uutta CE-merkittyä lämmönvaihdinta. Olemme todenneet, että vaippapuolen suurinta sallittua käyttöpainetta, joka on 16 bar, pitäisi korottaa 20 bar'iin ääritilanteiden huomioonottamiseksi. Haluaisimme selvittää, voisiko vaippapuolen suurinta sallittua käyttöpainetta korottaa. Pitääkö meidän soveltaa painelaitepäätöstä (938/1999) ?

      Vastaus: Kyllä. Painelaitepäätöstä (938/1999) tulee soveltaa painelaitteen markkinoille saattamiseen ja käyttöönottoon; vrt. painelaitedirektiivin (97/23/EY) 4 artiklan kohta 1.1. Jos painelaitteeseen tehdään käyttöönottovaiheessa sellaisia muutoksia, joita CE-merkintä ei kata, on CE-merkintä - siis vaatimustenmukaisuuden arviointi - uusittava.

      Tässä tapauksessa valmistaja on suunnitellut ja valmistanut lämmönvaihtimen siten, että vaippapuolen suurin sallittu käyttöpaine (PS) on 16 bar. Jos suurinta sallittua käyttöpainetta korotetaan 20 bar'iin, ei valmistajan CE-merkintä päde sille.

      Lämmönvaihtimelle on tehtävä uusi vaatimuksenmukaisuuden arviointi painelaitepäätöksen (938/1999) mukaisesti. Omistaja tai haltija ottaa tällöin valmistajan vastuun, ellei lämmönvaihtimen valmistajan kanssa muuta sovita. Omistaja/haltija vastaa valmistajana siitä, että lämmönvaihdin täyttää painelaitepäätöksen vaatimukset korotetulla paineella ja kiinnittää valmistajana CE-merkinnän. Ilmoitettua laitosta tulee käyttää apuna valitun arviointimenettelyn mukaisesti.

    • Voisiko vaippapuolen suurinta sallittua käyttöpainetta korottaa. Miten menettelemme?

      Menettely riippuu siitä, kuinka merkittävä muutos paineenkorotus on lämmönvaihtimelle. Muutoksen merkittävyyttä on arvioitava painelaitedirektiivin soveltamisohjeen 1/3 perusteella lämmönvaihtimen alkuperäisten ominaisuuksien, käyttötarkoituksen ja/tai tyypin perusteella. Muutoksen merkittävyyden arviointi on soveltamisohjeen mukaan tapauskohtaista. Lisäksi on otettava huomioon, että CE-merkinnän vaatimusta sovelletaan normaalisti vain painelaitteen ensimmäi-seen markkinoille saattamiseen ja käyttöönottoon.

      a) Jos kyseessä ei ole merkittävä muutos
      Jos paineenkorotus ei ole lämmönvaihtimelle merkittävä muutos, paineenkorotuksessa ei sovelleta CE-merkinnän vaatimusta. Tarkastuslaitokselta (hyväksytyltä laitokselta) pyydetään paineenkorotukselle painelaiteturvallisuuspäätöksen (953/1999) 16 §:n mukainen muutostarkastus. Tarkastuslaitokselle esitetään selvitykset lämmönvaihtimen vaippapuolen mitoituksen riittävyydestä korotetulle paineelle. Tarkastuslaitos tarkastaa selvityksiin perustuen, voidaanko painetta korottaa.

      b) Jos kyseessä on merkittävä muutos
      Jos paineenkorotus on lämmönvaihtimelle merkittävä muutos, joka muuttaa sen alkuperäisiä ominaisuuksia, käyttötarkoitusta ja/tai tyyppiä, on lämmönvaihdin katsottava uudeksi painelaitteeksi. Tällöin paineenkorotuksessa on sovellettava CE-merkinnän vaatimusta. Uusi vaatimuksenmukaisuuden arviointi on tehtävä painelaitepäätöksen (938/1999) mukaisesti. Tällöin omistajan tai haltijan on toimittava valmistajana, ellei alkuperäisen valmistajan kanssa muuta sovita. Omistaja/haltija vastaa valmistajana siitä, että lämmönvaihdin täyttää painelaitepäätöksen vaatimukset korotetulla paineella ja kiinnittää valmistajana CE-merkinnän. Tarkastuslaitosta (ilmoitettu laitos) tulee käyttää apuna valitun arviointimenettelyn mukaisesti.

      Lämmönvaihtimen paineenkorotuksessa tulee kummassakin edellä kuvatussa menettelyssä ottaa myös huomioon se, voidaanko vaippapuolen varolaitetta ja paineenalaisia lisälaitteita käyttää korotetussa suurimmassa sallitussa käyttöpaineessa.

    • Miten määrätään seuraavan määräaikaistarkastuksen ajankohta (kuukausi ja vuosi), jos tarkastus tehdään myöhemmäksi siirrettynä?

      Tarkastuslaitos voi omistajan tai haltijan pyynnöstä siirtää määräaikaistarkastuksen ajankohtaa enintään 13 kuukaudella, mutta siirto ei vaikuta seuraavien tarkastusajankohtien määräytymiseen. Siirto on todettava tarkastuspöytäkirjassa ja tarkastustiedoissa, jotka tarkastuslaitos lähettää TUKESille painelaiterekisteriä varten.

      Tarkastuksen siirtämisestä myöhemmäksi seuraa käytännössä se, että tarkastusta edeltävästä tarkastusvälistä tulee tavallista pitempi. Tarkastuksen siirtäminen ei saa vaarantaa painelaitteen käyttöturvallisuutta.

      Tarkastusajankohdan määräytyminen perustuu tavallisesti ensimmäisen määräaikaistarkastuksen tai käyttöönottotarkastuksen ajankohtaan, kun määräaikaistarkastukset tehdään tavanomaisin välein. Pitkään käytössä olleissa painelaitteissa tarkastusajankohta määräytyy edellisen täystarkastuksen (käyttötarkastus, sisäpuolinen tarkastus ja määräaikainen painekoe) ajankohdan perusteella.

      Huom! Jos määräaikaistarkastus tehdään myöhässä omistajan tai haltijan laiminlyötyä velvoitteensa pyytää määräaikaistarkastusta, on tarkastuslaitoksen arvioitava, mitkä tarkastukset ovat tarpeen painelaitteen käyttöturvallisuuden varmistamiseksi, kun tarkastuksia ei ole tehty säädösten mukaisella aikavälillä. Jos tarkastus tehdään merkittävästi myöhässä (yli 13 kuukautta), on syytä tehdä käyttötarkastus, sisäpuolinen tarkastus ja määräaikainen painekoe ja aloittaa tavanomaisin välein tehtävien tarkastusten ajankohtien laskeminen tästä uudestaan. Sisäpuolinen tarkastus pitäisi tehdä ennen käyttötarkastusta ja määräaikaista painekoetta.

    • Miten määrätään seuraavan määräaikaistarkastuksen ajankohta, jos tarkastus tehdään etuajassa?

      Tarkastuslaitos voi omistajan tai haltijan pyynnöstä siirtää tarkastuksen ajankohtaa enintään 13 kuukaudella siten, että siirto ei vaikuta seuraavien tarkastusajankohtien määräytymiseen. Tämä koskee myös etuajassa tehtävää määräaikaistarkastusta. Siirto on todettava tarkastuspöytäkirjassa ja tarkastustiedoissa, jotka tarkastuslaitos lähettää TUKESille painelaiterekisteriä varten.

      Tarkastuksen siirtämisestä etuajassa tehtäväksi seuraa käytännössä se, että seuraava tarkastusväli on tavallista pitempi. Tarkastuksen siirtäminen ei saa vaarantaa painelaitteen käyttöturvallisuutta.

    • Miten menetellään määräaikaistarkastuksessa, jos käyttötarkastus ja sisäpuolinen tarkastus erääntyvät samanaikaisesti, mutta niitä ei voida tehdä samalla kertaa?

      Tavallisesti käyttötarkastus ja sisäpuolinen tarkastus tehdään samalla kertaa. Tarkastuslaitos voi omistajan tai haltijan pyynnöstä siirtää tarkastuksen ajankohtaa enintään 13 kuukaudella. Tarkastuslaitos voi tehdä käyttötarkastuksen ja sisäpuolisen tarkastuksen siten, että niiden aikaväli on enintään 13 kuukautta. Tämän lisäksi tarkastusten ajankohdat pitää sijoittaa siten, että kumpikaan tarkastus ei poikkea säädösten mukaisesta ajankohdasta 13 kuukautta enempää. Tarkastusten siirtäminen ei vaikuta seuraavien tarkastusajankohtien määräytymiseen. Tarkastuslaitoksen on tehtävä molemmista tarkastuksista pöytäkirjat ja lähetettävä tarkastustiedot TUKESille painelaiterekisteriä varten. Tarkastusten siirtäminen on todettava tarkastuspöytäkirjoissa ja TUKESille lähetettävissä tarkastustiedoissa. Tarkastuksen siirtäminen ei saa vaarantaa painelaitteen käyttöturvallisuutta.

    • Onko painelaitteen omistajan tai haltijan pyydettävä tarkastuslaitokselta muutostarkastus ennen käyttöönottoa?

      Kunnonvalvontajärjestelmään kuuluvaa rekisteröityä painelaitetta aiotaan käyttää sellaisessa laitoksessa, joka ei ole mukana kunnonvalvontajärjestelmässä. Onko painelaitteen omistajan tai haltijan pyydettävä tarkastuslaitokselta muutostarkastus ennen käyttöönottoa?

      Vastaus: Kyllä. Painelaite siirtyy normaalien määräaikaistarkastusten piiriin. Muutostarkastuksessa toimitaan painelaiteturvallisuuspäätöksen (953/1999) 17 §:n mukaisesti. Tarkastuslaitoksen on tarkastettava, että painelaite on edelleen turvallisessa kunnossa. Lisäksi tarkastuslaitoksen on tehtävä soveltuvin osin ensimmäisessä määräaikaistarkastuksessa edellytettyjä toimenpiteitä, mm. sijoituksen turvallisuuden, varolaitteiden toiminnan ja käytön valvojan pätevyyden tarkastaminen.

    • Sisältyykö seuraavan määräaikaistarkastuksen lajiin määräaikainen painekoe, jos sisäpuolinen tarkastus on tehtävä seuraavassa määräaikaistarkastuksessa?

      Tarkastuslaitos voi jättää rekisteröidyn painesäiliön määräaikaisen painekokeen tekemättä, jos sisäpuolisessa tarkastuksessa on voitu riittävästi varmistua rakenteen eheydestä ja lujuudesta. Sisältyykö seuraavan määräaikaistarkastuksen lajiin määräaikainen painekoe, jos sisäpuolinen tarkastus on tehtävä seuraavassa määräaikaistarkastuksessa?

      Vastaus: Kyllä. Tarkastuslaitoksen on arvioitava jokaisessa seuraavassa sisäpuolisessa tarkastuksessa uudestaan määräaikaisen painekokeen poisjättäminen. Jos sisäpuolinen tarkastus on tehtävä seuraavassa määräaikaistarkastuksessa, tarkastuslaitoksen on seuraavan määräaikaistarkastuksen lajia määrätessään sisällytettävä siihen määräaikainen painekoe.

      Huom.: Tarkastuslaitoksen on esitettävä määräaikaisen painekokeen poisjättämisen perustelut tarkastuspöytäkirjassa.

    • Saako nestekaasusäiliötä suojaavassa varoventtiilissä olla sulkuventtiili ennen varoventtiiliä?

      Nestekaasusäiliön varoventtiiliä saatetaan joutua huoltamaan. Rekisteröitävän nestekaasusäiliön varoventtiilin toiminta tarkastetaan määräaikaistarkastuksissa. Varoventtiilin turvalliselle poistamiselle huollon ja testauksen ajaksi on oltava menettelyt; ks. myös painelaitepäätös (938/1999), liite I, kohta 2.11.1, ensimmäinen sisennys.

      Lämmittämättömien painelaitteiden varojärjestelmiä käsittelevässä standardissa SFS-EN 764-7 on esitetty ratkaisuja tilanteisiin, joissa varolaite on poistettava huollon tai testauksen ajaksi. Standardin kohdan 8.5.5 mukaan sulkuventtiili voidaan asentaa varoventtiilin huoltamiseksi painesäiliön purkausjärjestelmään. Tällöin on kuitenkin huolehdittava, että purkausjärjestelmän ulostulolinjaa ei voida sulkea käytön aikana. Tästä huolehditaan käyttämällä erityistä lukituslaitteistoa.

      Vaihtoventtiili on yksi esimerkki tällaisesta lukituslaitteistosta; ks. standardin kohta 8.5.4. Se lienee käyttökelpoisin ratkaisu nestekaasusäiliöissä. Vaihtoventtiilillä tarkoitetaan järjestelyä, jossa venttiili ohjaa kahta varolaitetta siten, että vain yksi näistä voidaan sulkea pois käytöstä kerrallaan.

    • Omistaja laadituttaa kunnonvalvontajärjestelmän kunnossapitoyrityksellä, joka toteuttaisi kunnonvalvontajärjestelmää painelaitteen käytön valvojan kanssa. Onko menettely kunnonvalvontajärjestelmää käsittelevän säädöksen (KTMp 953/1999, 19 §) mukainen...

      Rekisteröitävän painelaitteen omistaja ja käytön valvoja ovat havainneet tarpeelliseksi siirtyä kunnonvalvontajärjestelmään laitoksen toiminnan kehittämiseksi. Omistaja laadituttaa kunnonvalvontajärjestelmän kunnossapitoyrityksellä, joka toteuttaisi kunnonvalvontajärjestelmää yhdessä painelaitteen käytön valvojan kanssa. Onko menettely kunnonvalvontajärjestelmää käsittelevän säädöksen (KTMp 953/1999, 19 §) mukainen?

      Vastaus: Painelaitteen omistajalla ei välttämättä ole omaa organisaatiota, joka voisi laatia, toteuttaa ja kehittää kunnonvalvontajärjestelmää. Kunnonvalvontajärjestelmän laatimisessa, toteuttamisessa ja kehittämisessä saatetaan joutua käyttämään ulkopuolisia yrityksiä kuten kunnossapitoyrityksiä. Tämä ei kuitenkaan saa aiheuttaa sitä, ettei säädöksen vaatimuksia esim. henkilöstön pätevyydestä otettaisi huomioon kunnonvalvontajärjestelmässä.

      Hyväksytyn laitoksen on vahvistaessaan kunnonvalvontajärjestelmää tarkasteltava sitä kokonaisuutena. Hyväksytyn laitoksen on otettava huomioon, mikä on painelaitteen omistajan tai haltijan osuus kunnonvalvontajärjestelmässä ja mikä on ulkopuolisten yritysten osuus. Hyväksytyn laitoksen on pohdittava, miten kunnonvalvontajärjestelmää toteuttavat osapuolet ja osapuolten mahdolliset ristiriitaiset intressit (tekninen toteutus / kustannukset) olisi otettava huomioon kunnonvalvontajärjestelmän toteuttamisen seurannassa (hyväksytyn laitoksen tekemien säännöllisten arviointien aikaväli ja pistokoemaisten tarkastuskäyntien tarve).

      Käytön valvojan osuus kunnonvalvontajärjestelmän toteuttamisessa on mahdollista, jos painelaitteen omistaja ja haltija on antanut käytön valvojalle tarvittavat valtuudet kunnonvalvontajärjestelmän toteuttamiseen. Käytön valvojalla pitää olla tarvittaessa valtuudet estää jopa painelaitteen käyttö siihen asti, kunnes kunnonvalvontajärjestelmän havaintojen perusteella edellytetyt korjaavat toimenpiteet on toteutettu.

    • Voidaanko kunnonvalvontajärjestelmää koskevan säädöksen (KTMp 953/1999, 19 §) perusteella siirtää järjestelmäkuvauksella ja ohjeistuksella määräaikaistarkastuksia sellaisenaan omistajan tai haltijan tehtäväksi?

      Ei. Kunnonvalvontajärjestelmässä ei pyritä siihen, että painelaitteen omistaja tai haltija tekisi määräaikaistarkastukset omina tarkastuksina (eli sisällyttäisi kunnonvalvontajärjestelmän järjestelmäkuvaukseen ja ohjeistukseen vastaavat toimenpiteet ja aikavälit kuin määräaikaistarkastuksissa, mutta omina tarkastuksina). Omistajan tai haltijan on kunnonvalvontajärjestelmässä suunniteltava, toteutettava ja jatkuvasti kehitettävä toimenpiteitä, joilla saavutetaan vastaava turvallisuusvaikutus kuin tarkastuslaitoksen tekemillä normaaleilla määräaikaistarkastuksilla

    • Voidaanko rekisteröitävän painelaitteen painelaitekirja koota ja ylläpitää sähköisessä muodossa perinteisen asiakirjoista kootun painelaitekirjan (kansio tai sidottu kirja) sijasta?

      Kyllä. Tämä on periaatteessa mahdollista.
      Omistajan tai haltijan on koottava painelaitteen hyväksymiseen ja tarkastukseen liittyvät keskeiset asiakirjat yhtenäiseen muotoon painelaitekirjaksi. Omistajan tai haltijan on säilytettävä ja ylläpidettävä painelaitekirjaa, kunnes painelaite ilmoitetaan TUKESille painelaiterekisteristä poistettavaksi (ks. KTMp 953/1999, 5 ja 22 §).

      Painelaitekirja voidaan koota ja ylläpitää sähköisessä muodossa, jos omistajalla tai haltijalla on tähän tietotekniset edellytykset ja mahdollisuudet. Tällöin on otettava huomioon mm. seuraavia tietotekniikkaan liittyviä vaatimuksia, joissa on muistettava painelaitteen suunniteltu käyttöaika, normaalisti vähintään 20 vuotta:

      - painelaiterekisterikirjan sähköisten asiakirjojen (tallenteiden) säilyvyys ja käyttökelpoisuus
      - sähköisten asiakirjojen lukemiseen tai tulostamiseen tarvittavien IT-laitteiden käytettävyys ja saatavuus
      - varmuuskopioiden tarve ja niiden ylläpitäminen
      - tietoturvaan liittyvät suojaukset ja niiden ylläpitäminen.

      Huom! Suositus rekisteröitävän painelaitteen mukana hankittavista asiakirjoista, ks. TUKES-opas Painelaitteet, kohta 3.8.

  • Kattilalaitokset

  • Tarkastuslaitokset

  • Kuljetettavat painelaitteet, hengityslaitteiden pullot ja muut kuljetettavien painelaitteiden kaltaiset painelaitteet

    • Oluenkuljetusajoneuvosäiliöt ovat olleet rekisteröitynä T-rekisteriin. Ne eivät ole vaarallisten aineiden kuljetussäiliöitä, eli ne eivät kuulu vastaavien liikenneministeriön päätösten piiriin. Miten nämä rekisteröidään jatkossa?

      Uudet säiliöt rekisteröidään A-rekisteriin (jos PS·V > 3000 bar·l ja PS > 1,0 bar). Aiemmin rekisteröidyt säiliöt jäävät T-rekisteriin.

    • Tehtaan asetyleeniputkistoon liitetään asetyleenipullopaketti, jonka pullot tarkastetaan määräajoin. Onko asetyleeniputkisto tarkastettava samoin määräajoin kuin pullotkin?

      Ei. Kyseisen putkiston määräajoin tarkastamisesta ei ole säädetty. KTMp 953/1999 10 § käsittelee vain rekisteröitävään painelaitteeseen liittyvää putkistoa.

    • Painelaitesäädökset ovat muuttuneet 29.11.1999. Miten toimin sukeltajanpullojen maahantuonnissa jatkossa?

      Hengityslaite kuten sukelluslaite on henkilönsuojain ja siihen sovelletaan EU:n direktiiviä henkilönsuojaimista (89/686/ETY). Lisäksi direktiivin soveltamisesta on yhdenmukaistettuja standardeja, esim. standardi EN 137 kannettavista paineilmalaitteista ja standardi EN 250 sukelluslaitteista. Henkilönsuojaindirektiivi edellyttää hengityslaitteiden tyyppitarkastusta ilmoitetulla laitoksella ja ilmoitetun laitoksen laadunvalvontaa. Hengityslaitteissa pitää olla henkilönsuojaindirektiivin CE-merkintä sekä laadunvalvonnasta vastaavan ilmoitetun laitoksen tunnusnumero. Hengityslaitteista annettujen yhdenmukaistettujen standardien EN 137 ja EN 250 mukaan on hengityslaite testattava kokonaisuutena ennen markkinoille saattamista.

      Painelaitesäädöksiä sovelletaan hengityslaitteen pulloon ja pulloventtiiliin, jotta ne ovat turvallisia painelaitteina. Hengityslaitteiden pullot ja pulloventtiilit ovat jatkossa KTM:n painelaitepäätöksen (938/1999) eli painelaitedirektiivin (97/23/EY) soveltamisalassa, ks. myös painelaitedirektiivin soveltamisohje 1/10. Pullojen ja pulloventtiilien maahantuonnissa voidaan toimia vanhojen paineastiasäädösten mukaan 29.5.2002 saakka, jolloin sovelletaan kauppa- ja teollisuusministeriön päätöstä kuljetettavista kaasusäiliöistä (641/1978).

      1) Painelaitesäädösten soveltaminen hengityslaitteen pulloon:
      a) KTM:n painelaitepäätös 938/1999 eli EU:n painelaitedirektiivi 97/23/EY Hengityslaitteen pullo luokitellaan painelaitepäätöksessä vähintään luokkaan III, ks. painelaitepäätöksen liitteen II kuvan 2 teksti. Luokan III painelaitteiden vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyissä on mukana ilmoitettu laitos.

      b) Vanhat paineastiasäädökset eli KTMp kuljetettavista kaasusäiliöistä 641/1978
      Vanhoissa paineastiasäädöksissä hengityslaitteen pullo on kuljetettava kaasusäiliö. Maahantuojan pitää pyytää tarkastuslaitokselta seuraavat tarkastukset ennen pullon markkinoille saattamista:
      - rakennesuunnitelman tarkastus
      - rakennetarkastus.
      Tarkastuslaitoksia ovat Inspecta Tarkastus Oy ja Polartest Oy.

      Jos hengityslaitteen pullo valmistetaan EU:n pullodirektiivien 84/525/ETY tai 84/526/ETY mukaisesti, rakennesuunnitelman tarkastusta ei tarvita, mutta rakennetarkastus on pyydettävä. Rakennetarkastus on tarpeen, koska pullodirektiivit eivät kata pullon merkintöjä (tunnusväri, etiketti) tai varusteita.

      c) Pullon merkinnät
      Pullojen leimausmerkinnöissä noudatetaan standardia SFS-EN 1089-1 (mm. painemerkintä ja venttiilikierteen merkintä).

      Pullon sisällöstä varoittavan etiketin pitää olla standardin SFS-EN 1089-2 mukainen. Ilmasisällöstä varoittavassa etiketissä pitää olla merkintöinä "Ilma, puristettu" ja "YK-numero 1002".

      Pullon sisältö pitää ilmoittaa venttiilipään hartian värimerkinnöillä. Niissä noudatetaan standardia SFS-EN 1089-3. Ilmasisällön värimerkinnät ovat valkoinen ja musta. Kannettaviin savu-, pöly- tai vesisukelluslaitteisiin tarkoitettujen pullojen lieriöosa maalataan keltaiseksi.

      Painelaitepäätöksen mukaisesti tarkastetussa pullossa pitää olla CE-merkintä ja ilmoitetun laitoksen tunnusnumero muiden merkintöjen ohella.

      Vanhojen paineastiasäädösten mukaisesti tarkastetussa pullossa pitää olla rakennetarkastuksen tehneen tarkastuslaitoksen tarkastusmerkintä muiden merkintöjen ohella. Vanhojen paineastiasäädösten mukaisesti tarkastettuja pulloja ei CE-merkitä.

      Maahantuojan pitää kiinnittää pulloihin lipuke, jossa ilmoitetaan määräaikaistarkastuksen vuosi (teräspulloilla 10 vuotta ja komposiittipulloilla 3 vuotta valmistusvuodesta).

      2) Painelaitesäädösten soveltaminen hengityslaitteen pullon venttiilin:
      a) KTM:n painelaitepäätös

      Pulloventtiili on painelaitepäätöksessä paineenalainen lisälaite. Se on pienen nimellissuuruuden (ei yli DN 25) vuoksi hyvän konepajakäytännön painelaite.

      b) Vanhat paineastiasäädökset
      Pulloventtiili on varuste ja sen tarkastus sisältyy pullon rakennetarkastukseen, ks. edeltä kohta 1 b). Tarkastuslaitoksen tarkastaja tarkastaa pullon rakennetarkastuksessa, että pulloventtiilissä on tarvittavat merkinnät ja se soveltuu hengityslaitteeseen.

      c) Pulloventtiilin merkinnät
      Hengityslaitteen pullon venttiilissä pitää olla merkittynä ainakin valmistajan tunnus, valmistusvuosi, painemerkintä ja kierremerkintä.

      Pulloventtiilissä voi olla merkittynä myös henkilönsuojaindirektiivin CE-merkintä, ilmoitetun laitoksen tunnusnumero ja henkilönsuojaindirektiivin yhdenmukaistetun standardin numero, esim. sukelluslaitteiden pulloventtiileissä standardi EN 250. .

    • Saako vanhojen säädösten mukaisia sukeltajapulloja käyttää vielä painelaitedirektiivin siirtymäkauden päätyttyä 29.5.2002 jälkeen?

      Kyllä. Vanhojen säädösten sukeltajapulloja varusteineen saa käyttää edelleen 29.5.2002 jälkeen. Täyttölaitos tai täyttöpaikka saa täyttää sukeltajapullon, jos pullossa ja varusteissa on vanhojen säädösten merkinnät, pullolle sekä varusteille on tehty määräaikaistarkastukset ja pullo varusteineen on käyttökunnossa. Vanhojen säädösten mukaisessa sukeltajapullossa tai sen varusteissa ei tarvitse olla CE-merkintää, jotta se saataisiin täyttää.
      Sukeltajapullon omistajan tai haltijan on pyydettävä tarkastuslaitokselta määräaikaistarkastus kymmenen vuoden välein. Käytännössä sukeltajapullojen määräaikaistarkastukset tehdään tarkastuslaitosten arvioimissa tarkastuspaikoissa. Tarkastuspaikan toiminnanharjoittaja valmistelee ja huoltaa pullot sekä pyytää määräaikaistarkastuksen tarkastuslaitokselta pullon omistajan tai haltijan puolesta - korvausta vastaan. Tarkastuslaitoksen tarkastaja käy tarkastuspaikassa, kun pulloja on kertynyt tarpeeksi edullista sarjatarkastusta varten. Vilkkaimmissa tarkastuspaikoissa tarkastaja käy viikottain. Lähimmän tarkastuspaikan osoitetta sekä tarkastuksista muutenkin voi kysyä määräaikaistarkastuksia tekevistä tarkastuslaitoksista: Inspecta Tarkastus Oy (puh 010 521 600) ja Polartest Oy (puh 09-878 020).

    • Kuljetettava painelaite kytketään pysyvästi laitoksen prosessiin niin, että sitä ei viedä enää uudelleen täytettäväksi. Mitä tarkastuksia vaaditaan ennen käyttöönottoa ja käytön aikana?

      Tällaisen kuljetettavan painelaitteen suhteen menetellään, kuten kyseessä olisi kiinteästi asennettu tavallinen painelaite. Painelaitteelle tehdään muutostarkastus ennen käyttöönottoa (KTMp 953/1999, 17 §). Säädösten edellyttäessä painelaitteen sijoitukselle pyydetään sijoitussuunnitelman tarkastus, painelaite rekisteröidään ja painelaitteelle tehdään määräaikaistarkastuksia.

    • Mitä tarkastuksia on tehtävä maakaasua polttoaineena käyttävien linja-autojen polttoainesäiliöille painelaitesäädösten mukaan?

      Maakaasubussien polttoainesäiliöiden määräaikaistarkastuksille ei Suomessa ole velvoittavaa lainsäädäntöä joka antaisi yksityiskohtaiset vaatimukset tarkastuksille ja niiden määräväleille.

      Painelaitelaki (869/1999) ja laki räjähdysvaarallisista aineista (263/1953) koskevat maakaasua sisältäviä ajoneuvojen polttoainesäiliöitä.

      Painelaitelain nojalla annetut kauppa- ja teollisuusministeriön päätökset painelaitteista (938/1999) ja painelaiteturvallisuudesta (953/1999) eivät soveltamisalansa perusteella koske ajoneuvojen polttoainesäiliöitä. Räjähdysvaarallisista aineista annetun lain nojalla annettua maakaasuasetusta (1058/1993) ei myöskään sovelleta kyseiseen maakaasukäyttöön. Täten asetuksen ja päätösten tarkoittamia määräyksiä ei voida pitää velvoittavina maakaasubussien säiliöille ja maakaasun käytölle.

      Vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetun lain (719/1994) nojalla annettu liikenneministeriön päätös vaarallisten aineiden kuljetuksesta (660/1997), liite A, reunanumero 2201a, käsittelee ajoneuvojen säiliöiden kaasuja luokan 2 osalta. Maakaasu on luokan 2 kaasu. Kun luokan 2 kaasuja käytetään ajoneuvojen käyttövoimana, polttoainesäiliöiden sisältämät kaasut eivät ole liitteen A luokan 2 määräysten alaisia. Täten polttoainesäiliöille ei ole määräaikaistarkastusvelvoitetta vaarallisten aineiden kuljetussäädöksissä.

      Painelaitelain mukaan painelaitteen omistajan tai haltijan on huolehdittava siitä, että painelaite sijoitetaan sekä hoidetaan ja käytetään sekä tarkastetaan niin, ettei se vaaranna kenenkään terveyttä, turvallisuutta tai omaisuutta. Laki räjähdysvaarallista aineista lähtee yleisestä turvallisuudesta sekä henkilö- ja omaisuusvahinkojen estämisestä. Turvallisuuden varmistaminen kuuluu tässäkin tapauksessa toiminnanharjoittajalle.

      Ottaen huomioon käyttötavan ja painelaitteen vaikutuspiirissä olevien ihmisten määrän on erittäin tärkeää, että painelaitelain yleisvelvoite painelaitteen turvallisuuden varmistamiseksi täytetään. Linja-auton omistajan tai haltijan tulee noudattaa vähintään valmistajan/toimittajan polttoainesäiliöille antamia käyttö- ja tarkastusohjeita.

      Linja-auton omistajan tai haltijan on kiinnitettävä huomiota polttoainesäiliöiden lisäksi myös säiliön jälkeiseen putkistoon sekä tarvittaviin säätö- ja turvalaitteisiin. On erittäin tärkeätä, että säiliön lisäksi putkisto sekä säätö- ja turvalaitteet tarkastetaan säännöllisesti (esim. tiiviys, putkiston kiinnitys, yleinen kunto, toimivuus). Omistajan tai haltijan tulisi teettää toimenpiteet säännöllisesti joko hyväksytyllä kaasuasennusliikkeellä tai kouluttaa oma henkilöstö suorittamaan ko. tehtävät.

    • Mitä säädöksiä sovelletaan erilaisiin ajoneuvojen nestekaasusäiliöihin?

      Seuraavista tapauksista on tullut kyselyjä:
      1. Tavanomainen nestekaasupullo, joka täytetään ajoneuvosta irrotettuna täyttölaitoksessa ("vaihdetaan huoltoasemalla täyteen pulloon"): vaarallisten aineiden kuljettamisesta annetut säädökset.
      2. Ns. moottorikaasupullo (esim. trukin polttoainesäiliö), joka täytetään trukista irrotettuna täyttölaitoksessa ("vaihdetaan huoltoasemalla tai muussa huoltopisteessä täyteen pulloon"): kuten kohta 1
      3. Matkailuauton kiinteä nestekaasusäiliö, josta nestekaasua otetaan talouskäyttöön (kuten lämmityslaite, liesi ja jääkaappi): KTMp painelaitteista ja painelaiteturvallisuudesta, ja jos PS·V > 1000 bar·L, säiliö rekisteröidään.
      4. Kuorma-auton ja linja-auton kiinteä polttoainesäiliö: Näihin sovelletaan painelaitelain yleistä vaatimusta eli painelaitteen omistajan tai haltijan on huolehdittava siitä, että painelaite sijoitetaan sekä hoidetaan ja käytetään sekä tarkastetaan niin, ettei se vaaranna kenenkään terveyttä, turvallisuutta tai omaisuutta. Ajoneuvojen polttoainesäiliöiden määräaikaistarkastuksille ei Suomessa ole velvoittavaa lainsäädäntöä joka antaisi yksityiskohtaiset vaatimukset tarkastuksille ja niiden määräväleille - vrt. kysymys 7-8.
      5. Trukin kiinteä polttoainesäiliö: Tähän sovelletaan markkinoille saattamisen osalta painelaitepäätöstä (938/1999) eli EY:n painelaitedirektiiviä (97/23/EY), ks. myös painelaitedirektiivin soveltamisohje 1/41. Käytön osalta tämä on säädösteknisesti "kuljetettavan painelaitteen kaltainen painelaite" (KTMp 953/1999, 29 §), jonka määräaikaistarkastukset tehdään vaarallisten aineiden kuljettamisesta annettujen säädösten mukaisesti.

    • Ovatko ns. hillonkuljetuskontit (ym. elintarvikkeiden kuljetussäiliöt) enää tarkastusvelvoitteen alaisia uusien painelaitesäädösten perusteella?

      Kyllä, jos suurin sallittu käyttöpaine on kuljetuksen aikana tai tyhjennyksessä yli 0,5 bar. Tällaiset elintarvikkeiden kuljetussäiliöt on usein paineistettu typpikaasulla kuljetuksen aikana pilaantumisen estämiseksi. Säiliöt saatetaan tyhjentää kuljetuksessa käytetyllä typpikaasulla tai tyhjennyspaikassa käytettävissä olevalla typpikaasulla tai paineilmalla.

      Säiliöihin sovelletaan painelaitesäädöksiä. Uusien säiliöiden on täytettävä painelaitepäätöksen (KTMp 938/1999) vaatimukset. Säiliöt rekisteröidään ja niille tehdään määräaikaistarkastuksia, jos suurimman sallitun käyttöpaineen ja sisäpuolisen tilavuuden tulo on yli 3 000 bar×L ja lisäksi suurin sallittu käyttöpaine on yli 1,0 bar.

      Hillonkuljetuskontteihin ym. vastaaviin säiliöihin ei sovelleta vaarallisten aineiden kuljetussäädöksiä:

      • jos kuljetuksen aikana käytettävän typpikaasun paine on enintään 2,0 bar, kuljetussäädöksiä ei sovelleta. Tyypillinen typpikaasun paine kuljetuksen aikana on 0,5 - 1,0 bar. Ks. liikenneministeriön päätös vaarallisten aineiden kuljetuksesta tiellä LMp 660/1997, liite A, reunanumero 2201a, kohta (2)(a).
      • koska elintarvike ei ole kuljetussäädösten tarkoittama vaarallinen aine, paineella tyhjennettäviin (kuljetuksen aikana ylipaineettomiin) elintarvikkeiden kuljetussäiliöihin ei sovelleta liikenneministeriön asetusta kuljetettavista painelaitteista ja vaarallisten aineiden kuljetukseen käytettävistä paineella tyhjennettävistä tai täytettävistä säiliöistä (579/2000).

      Huom.!: Ks. myös painelaitedirektiivin soveltamisohjeet 1/2 ja 1/14.

    • Sukeltajakerhomme on ostanut paineilmakompressorin. Kerhomme aikoo täyttää sillä sukeltajapulloja. Kesällä kompressori on mukana kerhon matkoilla pakettiautossa, talvisin kompressoria käytetään kerhotiloissamme. Vaaditaanko kompressorille tarkastuksia?

      Kyllä, täyttöpaikkana.
      Kompressori täyttölaitteineen ja täyttöympäristöineen (pakettiauto tai kerhohuone) on painelaitelainsäädännössä täyttöpaikka. Täyttöpaikassa saa täyttää enintään 15 L pulloja. Täyttöpaikkojen vaatimuksia käsitellään KTM:n painelaiteturvallisuuspäätöksessä 953/1999 (päätöksen 30 ja 32 §).
      Kerhonne on pyydettävä tarkastuslaitosta tarkastamaan täyttöpaikka ennen sen käyttöönottoa. Lisäksi kerhonne on pyydettävä tarkastuslaitosta tarkastamaan täyttöpaikka 6 vuoden välein.

      Tarkastuksissa arvioidaan, voidaanko pullot täyttää kompressorilla turvallisesti. Lisäksi tarkastuksissa arvioidaan täyttäjien pätevyyttä. Turvallinen täyttäminen tarkoittaa mm., että pullot voidaan riittävän luotettavasti täyttää kompressorilla enintään suurimpaan sallittuun täyttöpaineeseen. Täyttäjien pätevyys tarkoittaa mm., että täyttäjät osaavat selvittää, että täytettävä pullo varusteineen on käyttökunnossa ja tarkastettu, mikä on pullon suurin sallittu täyttöpaine ja täyttäjät osaavat kiinnittää täyttöletkut huolellisesti ennen täyttämistä. Lisäksi kiinnitetään huomiota täytettävän ilman puhtauteen ja täyttöympäristön lähialueen henkilöturvallisuuteen.

    • Olen suunnittelemassa kaasupullojen maahantuontia. Täyttäisin kaasupullot liikkeessäni suuremmasta kaasupullosta. Tarvitsenko pullojen täyttämiseen lupaa?

      Ei. Painelaitesäädökset sallivat tilavuudeltaan enintään 450 L kuljetettavan painelaitteen täyttämisen toisesta tilavuudeltaan enintään 450 L kuljetettavasta painelaitteesta ilman, että tähän toimintaan tarvitaan täyttölaitokseen tai täyttöpaikkaan liittyviä tarkastuslaitoksen tarkastuksia.

      Teidän on kuitenkin tärkeää huolehtia turvallisuudesta kaasupullojen täyttämisessä.

      Turvallinen täyttäminen tarkoittaa mm.
      - pullot täytetään enintään suurimpaan sallittuun täyttöpaineeseen
      - täytettävien pullojen pitää olla varusteineen tarkastettuja ja käyttökunnossa
      - pullojen välissä oleva letku on kiinnitetty huolellisesti ennen täytön aloittamista
      - pullot on kiinnitetty tukevasti siltä varalta, että letku irtoaisi kesken täytön.

    • Asfalttikoneissa käytetään nestekaasua asfalttimassan lämmittämiseen ja niissä on tätä tarkoitusta varten nestekaasusäiliöitä. Sovelletaanko nestekaasusäiliöihin vaarallisten aineiden kuljetuksesta annettuja säädöksiä vai painelaitesäädöksiä?

      Säädösten soveltaminen perustuu siihen, miten asfalttikoneen nestekaasusäiliöitä kuljetetaan:
      1) Jos nestekaasusäiliöt kytketään irti asfalttikoneesta ja kuljetetaan työmaalta muualle täytettäväksi, niihin sovelletaan vaarallisten aineiden kuljetuksesta annettuja säädöksiä.
      2) Jos asfalttikoneen nestekaasusäiliöt täytetään työmaalla säiliöajoneuvosta, niihin sovelletaan painelaitesäädöksiä.

      Liikenne- ja viestintäministeriön asetuksessa vaarallisten aineiden kuljetuksesta tiellä (277/2002) todetaan liittyen kuljetustapahtuman luonteeseen liittyvistä vapautuksista, että asetuksen säännöksiä ei sovelleta sellaisten koneiden ja laitteiden kuljetuksiin, joiden koneisto tai käyttölaitteisto sisältää vaarallisia aineita ja joita ei ole yksilöity asetuksen säännöksissä, ks. asetuksen liite A, luku 1.1, kohta 1.1.3.1 (b). Jos nestekaasusäiliöitä kuljetetaan pelkästään asfalttikoneessa, niiden kuljetus on asetuksen (277/2002) em. vapautuksen mukaista. Tällaisiin nestekaasusäiliöihin sovelletaan painelaitesäädöksiä.

      Huom 1: Säädöksiä sovelletaan vastaavalla tavalla esimerkiksi tiemerkintäkoneissa oleviin maaliainetta sisältäviin painesäiliöihin.

      Huom 2: Asfalttikoneen nestekaasun käyttölaitteiston osalta on noudatettava kauppa- ja te-ollisuusministeriön päätöstä nestekaasuasetuksen soveltamisesta (344/1997), ks. päätöksen 48 §. Asennusliikkeellä on oltava TUKESin hyväksyntä, ks. nestekaasuasetus (711/1993), 7 luku sekä kauppa- ja teollisuusministeriön päätös kaasuasennuksista (1286/1993).

  • Käytetyt painelaitteet

    • Mitä tarkastuksia tehdään käytettynä maahantuodulle painelaitteelle ja mitä asiakirjoja siitä tarvitaan, kun painelaite otetaan käyttöön Suomessa?

      Tarkastus- ja asiakirjavaatimuksissa on otettava huomioon seuraavaa: - onko painelaite rekisteröitävä - onko painelaitteessa CE-merkintä - missä valtiossa painelaite on ollut käytössä ennen Suomeen tuontia, jos painelaitteessa ei ole CE-merkintää.

      1) Käytettynä maahantuodussa painelaitteessa on CE-merkintä
      Jos painelaite on rekisteröitävä, sille tehdään ensimmäinen määräaikaistarkastus käyttöönoton yhteydessä. Säädösten edellyttäessä myös sijoitussuunnitelma on tarkastettava ennen paikalleen asennusta. Ks. painelaiteturvallisuuspäätös (953/1999), 3, 7 ja 11 §.
      Jos käytettynä maahantuotua CE-merkitty painelaite ei ole rekisteröitävä, painelaitteelle ei normaalisti tehdä tarkastuksia. Sijoitussuunnitelman tarkastus saattaa tulla kyseeseen tietyissä tapauksissa, vrt. kysymys 3-9. Ks. myös painelaiteturvallisuuspäätös (953/1999), 3 ja 7 §.
      Rekisteröitävästä painelaitteesta on esitettävä ensimmäisessä määräaikaistarkastuksessa asiakirjoina vähintään käyttöohjeet ja EY-vaatimustenmukaisuusvakuutus. Käyttöohjeiden on oltava suomen- tai suomen- ja ruotsinkieliset.

      2) Painelaitteessa ei ole CE-merkintää ja se on ollut käytössä Euroopan talousalueen valtiossa ennen Suomeen tuontia
      Painelaitteelle tehdään muutostarkastus ennen käyttöönottoa. Tarkastuslaitos arvioi muutostarkastuksessa painelaitteen asiakirjojen perusteella ja painelaitetta tutkimalla, että se vastaa kunnoltaan ja muulta turvallisuustasoltaan painelaitepäätöksen (938/1999) liitteen I olennaisia turvallisuusvaatimuksia. Ks. painelaiteturvallisuuspäätös (953/1999), 17 §.

      Muutostarkastus on tehtävä myös painelaitteelle, jota ei rekisteröidä, jos siinä ei ole CE-merkintää ja se on ollut käytössä Euroopan talousalueen valtiossa ennen Suomeen tuontia.

      Muutostarkastusta ei tehdä painelaitteille, jotka ovat hyvän konepajakäytännön painelaitteita painelaitepäätöksessä (938/1999).

      Tarkastuslaitos saattaa tarvita muutostarkastuksessa esimerkiksi seuraavia asiakirjoja painelaitteen turvallisuustason arvioimisessa: - käyttöohjeet; oltava suomen- tai suomen- ja ruotsinkielellä - aikaisemmat tarkastuspöytäkirjat ja hyväksymistodistukset - suunnittelu- ja valmistuspiirustukset - tiedot suunnittelun ja valmistuksen perusteista - materiaalitodistukset - hitsaus-, lämpökäsittely- ja NDT-asiakirjat.

      3) Painelaitteessa ei ole CE-merkintää ja se on ollut käytössä Euroopan talousalueen ulkopuolisessa valtiossa ennen Suomeen tuontia
      Tällaisen painelaitteen vaatimustenmukaisuus on arvioitava painelaitepäätöksen (938/1999) mukaan, koska painelaite saatetaan ensimmäisen kerran markkinoille Euroopan talousalueella, kun se tuodaan Suomeen Euroopan talousalueen ulkopuolisesta maasta. Ks. myös painelaitedirektiivin soveltamisohje 10/1. Jos painelaite on hyvän konepajakäytännön painelaite painelaitepäätöksessä (938/1999), vaatimustenmukaisuuden arviointia ei tehdä.

      Sijoitussuunnitelman tarkastuksen, rekisteröinnin ja ensimmäisen määräaikaistarkastuksen osalta noudatetaan painelaiteturvallisuuspäätöstä (953/1999).

      Huom 1: Painelaiteturvallisuuspäätöstä (953/1999) ei sovelleta painelaitteisiin, jotka ovat hyvän konepajakäytännön painelaitteita painelaitepäätöksessä (938/1999), lukuun ottamatta höyry- ja kuumavesikattiloita. Ks. myös painelaiteturvallisuuspäätös (953/1999), 1 ja 2 §.

      Huom 2: Jos käytettynä maahantuotu hyvän konepajakäytännön höyry- tai kuumavesikattila on rekisteröitävä painelaite, sille tehdään tarkastuksina sijoitussuunnitelman tarkastus ennen paikalleen asentamista ja ensimmäinen määräaikaistarkastus käyttöönoton yhteydessä. Ks. painelaiteturvallisuuspäätös (953/1999), 2, 3, 7 ja 11 §. Muutostarkastusta ei tehdä.

  • Valmistus

    • Mitkä ovat vaatimukset pysyviä liitoksia tekeville henkilöille ja menetelmille painelaiteturvallisuuspäätöksen (953/1999) 37 §:n asennus-, korjaus- ja muutostöissä ?

      Vaatimukset ovat samat kuin uusien painelaitteiden valmistuksessa. Pysyviä liitoksia tekevillä henkilöillä on oltava asianmukainen pätevyys ja liitokset on tehtävä pätevöityjen menetelmien mukaisesti. Ilmoitettu laitos tai pätevöintilaitos hyväksyy pysyviä liitoksia tekevät henkilöt ja pysyvien liitosten menetelmät, jos asennus-, korjaus- tai muutostyön kohteena oleva painelaite luokitellaan painelaitepäätöksessä (938/1999) luokkiin II, III tai IV..

      Huom 1:
      Tarkastuslaitos (hyväksytty laitos tai omatarkastuslaitos) voi hyväksyä, että asennus-, korjaus tai muutostyön pysyvä liitos tehdään painelaitteen valmistuksessa aikoinaan hyväksytyn suunnitelman ja ohjeen mukaisesti. Yksittäistapauksessa tarkastuslaitos voi hyväksyä ohjeen myös muun riittäväksi katsomansa menettelyn mukaisesti. Ks. myös kysymys 9-4.

      Huom 2:
      Painelaitepäätöksessä (938/1999) ja painelaiteturvallisuuspäätöksessä (953/1999) ei ole valmistajan toimintaedellytysten arvioinnin eikä hyväksytyn valmistuksen valvojan vaatimusta.

      Huom 3:
      Pysyvillä liitoksilla tarkoitetaan liitoksia, jotka voidaan irrottaa vain rikkovilla menetelmillä. Pysyviä liitoksia ovat mm. hitsaus-, juotos-, mankelointi-, ja liimaliitokset.

    • Jos painelaite valmistetaan hitsaamalla, mitkä ovat vaatimukset hitsaustöiden valvonnan koordinaattorille?

      KTM:n painelaitepäätöksessä 938/1999 ei ole vaatimuksia hitsaustöiden valvonnan koordinaattorille.
      KTM:n painelaitepäätöksen liitteen III vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyissä on laatujärjestelmän hyväksymiseen ja valvontaan perustuvia vaihtoehtoja (D/D1, E/E1 tai H/H1-moduulit). Hyvin todennäköisesti laatujärjestelmän hyväksymisen edellytyksenä on, että hitsauksen osalta toimitaan standardien SFS-EN 729-2 ja -3 mukaisesti, jolloin valmistajalla pitää olla käytettävissään standardin SFS-EN 719 mukainen hitsauksen koordinointihenkilöstö.

    • Uuden teollisuuslaitoksen painelaitteiden yhdistäminen tapahtuu käyttäjän vastuulla. Miten painelaitesäädöksiä sovelletaan tällaiseen menettelyyn ?

      Jos painelaitteet yhdistetään käyttöpaikalla käyttäjän vastuulla, ei yhdistämisessä tehdä painelaitepäätöksen (938/1999) mukaista laitekokonaisuuden arviointia.

      Jokaiseen käyttäjän vastuulla yhdistettävään painelaitteeseen on täytynyt soveltaa painelaitepäätöksen (938/1999) mukaista vaatimustenmukaisuuden arviointia. Tämä vaatimus koskee myös niitä painelaitteita, jotka on valmistettu käyttöpaikalla käyttäjän vastuulla, esim. putkiston valmistus käyttöpaikalla.

      Käyttäjän vastuulla tehtyjen painelaitteita yhdistävien pysyvien liitosten valmistuksen vaatimukset ovat samat kuin painelaitteiden valmistuksessa.

      Jos käyttäjän vastuulla yhdistettävissä painelaitteissa on rekisteröitäviä painelaitteita, tarkastuslaitos (hyväksytty laitos tai omatarkastuslaitos) tekee niille ensimmäisen määräaikaistarkastuksen käyttöönoton yhteydessä. Ensimmäisessä määräaikaistarkastuksessa tarkastuslaitoksen on mm. tarkastettava, että rekisteröitävä painelaite voi toimia turvallisesti siinä järjestelmässä, johon se on liitetty. Tämä sisältää myös käyttäjän vastuulla tehdyn painelaitteiden yhdistämisen arviointia siinä laajuudessa, kuin sillä on vaikutusta rekisteröitävän painelaitteen käytön turvallisuuteen.

      Huom 1:
      Tarkastuslaitoksen on tarkastettava käyttäjän vastuulla yhdistettävien painelaitteiden sijoitussuunnitelma ennen paikalleen asentamista, jos säädökset sitä edellyttävät (ks. KTMp 953/1999, 7 §).

      Huom 2:
      Käyttäjän vastuulla tehtävää painelaitteiden yhdistämistä on selvitetty painelaitedirektiivin soveltamisohjeissa 3/1, 3/2 ja 10/4.

      Huom 3:
      Painelaiteturvallisuuspäätöksen (953/1999) 37 §:n menettelyitä ei sovelleta käyttäjän vastuulla tehtävään painelaitteiden yhdistämiseen. Painelaiteturvallisuuspäätöksen 37 §:n menettelyt on tarkoitettu käytössä olevien painelaitteiden ja laitekokonaisuuksien asennus-, korjaus- ja muutostöihin.

    • Voidaanko näin toimia ...

      Painelaiteturvallisuuspäätöksen (953/1999) 37 §:n asennus-, korjaus- ja muutostöissä voidaan käyttää painelaitteen valmistuksessa aikoinaan hyväksyttyä suunnitelmaa ja hitsausohjetta, jos tarkastuslaitos ja toiminnanharjoittaja pitävät niitä turvallisina ja ne kattavat työn. Yksittäistapauksissa tarkastuslaitos voi hyväksyä hitsausohjeen myös muun riittäväksi katsomansa menettelyn mukaisesti. Voidaanko näin toimia myös muissa pysyvien liitosten menetelmissä kuten juottamisessa tai mankeloinnissa?
       
      Vastaus: Kyllä.

      Huom.:
      Kysymyksessä mainittu tarkastuslaitos on hyväksytty laitos tai tarkastuslaitos.

    • Teollisuuslaitoksen tislausyksikköön lisätään uusi CE-merkitty painesäiliö. Onko tällöin tehtävä painelaitepäätöksen (938/1999) mukainen laitekokonaisuuden arviointi?

      Ei. Kyse on käytössä olevan laitekokonaisuuden (tislausyksikkö) muutoksesta, vrt. myös painelaitedirektiivin soveltamisohjeet 3/8, 3/10 ja 1/3. Muutokseen ei sovelleta painelaitepäätöksen (938/1999) laitekokonaisuuden arviointimenettelyä.

      Painesäiliön asennus tislausyksikköön tehdään painelaiteturvallisuuspäätöksen (953/1999) 37 §:n mukaisena asennustyönä.

      Jos painesäiliön asennus sisältää pelkästään painelaitteiden yhdistämisiä käyttäjän vastuulla, painelaiteturvallisuuspäätöksen 37 §:n menettelyitä ei sovelleta. Painesäiliön asennuksessa yhdistettäviin uusiin painelaitteisiin on täytynyt soveltaa painelaitepäätöksen (938/1999) mukaista vaatimustenmukaisuuden arviointia.

      Jos painesäiliö on rekisteröitävä, tarkastuslaitos (hyväksytty laitos tai omatarkastuslaitos) tekee sille ensimmäisen määräaikaistarkastuksen käyttöönoton yhteydessä. Tarkastuslaitoksen on tarkastettava painesäiliön sijoitussuunnitelma ennen paikalleen asentamista säädösten sitä edellyttäessä (ks. KTMp 953/1999, 7 §).

      Huom 1:
      Painelaiteturvallisuuspäätöstä ja sen 37 §:n menettelyitä ei sovelleta hyvän konepajakäytännön painelaitteisiin kattiloita lukuun ottamatta.

      Huom 2:
      Ks. myös kysymykset 3-12, 6-11 ja 9-3.

    • Painelaitteen asennus-, korjaus- ja muutostyössä sovelletaan moduulia G painelaiteturvallisuuspäätöksen (953/1999) 37 §:n mukaisesti. Onko hitsaajien ja hitsausmenetelmien pätevöintien oltava tehty ennen asennus-, korjaus- ja muutostyön aloittamista?

      Kyllä.
      Päätöksen (953/1999) 37 §:ssä mainitusta moduulista G todetaan vaatimusten suhteen, että asennus-, korjaus- ja muutostyössä on soveltuvin osin noudatettava painelaitteista annetun kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen (938/1999) liitteen I mukaisia olennaisia turvallisuusvaatimuksia. Päätöksen (938/1999) liitteen I kohdassa 3.1.2 todetaan pysyvistä liitoksista, että
      "Painelaitteiden paineenkestoon vaikuttavien osien ja niihin välittömästi kiinnitettyjen osien pysyviä liitoksia tekevillä henkilöillä on oltava asianmukainen pätevyys, ja liitokset on toteutettava pätevöityjen menetelmien mukaisesti."
      Tämä tarkoittaa, että hitsaajien ja hitsausmenetelmien pätevöinnit on tehtävä ennen painelaitteen valmistuksen aloittamista tai päätöksen (953/1999) 37 §:n moduulia G sovellettaessa ennen asennus-, korjaus- ja muutostyön aloittamista.

      Päätöksen (953/1999) 37 §:n viimeisessä momentissa annetut poikkeamat hitsausmenetelmän hyväksymiselle eivät sisällä mahdollisuutta poiketa ajallisesti tästä periaatteesta. Asennus-, korjaus- ja muutostyön tekevän toiminnanharjoittajan ja tarkastuslaitoksen (hyväksytyn laitoksen) on todettava hitsausohjeen hyväksyttävyys, turvallisuus ja kattavuus ennen asennus-, korjaus- ja muutostyön aloittamista, kun sovelletaan päätöksen (953/1999) 37 §:n viimeistä momenttia.

    • Pitääkö painelaitteen korjaus- tai muutostyössä tehdä vaaroja koskeva selvitys, esim. sovellettaessa moduulia A1 tai G?

      Painelaitepäätöksen (938/1999) liitteen I johdantohuomautuksen 3 mukaan vaaroja koskeva selvitys tarkoittaa sitä, että valmistajan on eriteltävä painelaitteeseen liittyvät vaarat ja selvitettävä, mitkä vaaroista aiheutuvat paineesta. Tämän jälkeen valmistajan on suunniteltava ja valmistettava painelaite erittelyn huomioon ottaen. Vaaroja koskevan selvityksen laajuutta ja dokumentointia on selvitetty painelaitedirektiivin soveltamisohjeessa 8/4.

      Korjaustyö on tavallisesti painelaitteeseen tulleiden kulumien, syöpymien tai vaurioiden korjaamista. Korjaustyössä noudatetaan yleensä alkuperäistä suunnitelmaa, jos korjaustyön tekevä toiminnanharjoittaja ja tarkastuslaitos pitävät sitä turvallisena ja se kattaa korjaustyön.

      Muutostöissä on otettava huomioon niiden merkittävyys suhteessa painelaitteen alkuperäisiin ominaisuuksiin ja käyttötarkoitukseen, ks. myös painelaitedirektiivin soveltamisohje 1/3. Muutostyön merkittävyys saattaa edellyttää vaaroja koskevaa selvitystä.

      Huom!
      Painelaitteen omistajan tai haltijan on huolehdittava siitä, että korjaus- tai muutostyö toteutetaan siten, että painelaitetta voidaan käyttää turvallisesti korjaus- tai muutostyön jälkeen.

    • Putkistolle tehdään korjaus- ja muutostyö A1-moduulin mukaisesti noudattaen painelaiteturvallisuuspäätöksen (953/1999) 37 §:n menettelyä. Onko putkistolle tehtävä ensimmäinen määräaikaistarkastus tai muutostarkastus korjaus- ja muutostyön jälkeen?

      Putkiston korjaus- ja muutostyön jälkeen ei tehdä ensimmäistä määräaikaistarkastusta. Muutostarkastus tulee tehdä painelaiteturvallisuuspäätöksen (953/1999) 16 §:n mukaisesti, jos korjaus- ja muutostyössä muutetaan
      - putkiston käyttöturvallisuuteen vaikuttavia laitteita tai laitejärjestelmiä merkittävästi
      - putkiston sallittuja käyttöarvoja tai käyttötarkoitusta.

      Huom.:
      Ks. myös TUKES-tiedote painelaitteen asennus-, korjaus ja muutostöistä (30.6.2004) ja TUKES-tiedote painelaitteiden varusteiden huollosta ja korjauksesta (29.11.2005)

  • Maakaasuputkistot

    • Yleistä maakaasuputkistoista sekä käytettyjä käsitteitä

      Nämä kysymys/vastaus -parit käsittelevät KTM:n painelaitepäätöksen 938/1999 - eli EU:n painelaitedirektiivin (97/23/EY) - soveltamista maakaasuputkistoissa, kun painelaitteen tai laitekokonaisuuden suunnittelussa, valmistuksessa ja vaatimustenmukaisuuden arvioinnissa noudatetaan painelaitepäätöstä.


      Sijoituksessa ja käytössä toimitaan maakaasuasetuksen mukaisesti. Uusia painelaitesäädöksiä ei sovelleta maakaasuputkistojen sijoitukseen tai käytönaikaisiin tarkastuksiin:

      • maakaasuasetus 1058/1993, 1 ja 2 §;
      • kauppa- ja teollisuusministeriön päätös painelaiteturvallisuudesta KTMp 953/1999, 1 § 1 mom 1b kohta;
      • hallituksen esitys Eduskunnalle painelaitelaiksi, lain 8 § yksityiskohtaiset perustelut.

       Käsitteitä

      Siirtoputkisto:
      Käsitettä "siirtoputkisto" käytettäessä on otettava huomioon, että sen merkitys on erilainen painelaite- ja maakaasusäädöksissä:

      • painelaitedirektiivin (artikla 1.3.1) tai KTM:n painelaitepäätöksen (938/1999, 2 § 1 kohta) siirtoputkisto tarkoittaa putkistoa tai putkistokokonaisuutta, joka on tarkoitettu minkä tahansa aineen siirtämiseen laitokseen tai laitoksesta (maalla tai merellä), viimeisestä laitoksen alueella sijaitsevasta sulkuventtiilistä alkaen sekä kaikki erityisesti siirtoputkistoon suunnitellut lisälaitteet;
      • maakaasuasetuksessa (1058/1993, 3 § 6 kohta) maakaasuputkisto jakautuu käsitteellisesti kolmeen ryhmään: siirtoputkisto, jakeluputkisto ja käyttöputkisto; jakoon vaikuttaa putkiston omistajuus ja asema jakeluketjussa.

      Seuraavissa kysymyksissä 'siirtoputkisto' tarkoittaa painelaitepäätöksen tarkoittamaa siirtoputkistoa, ellei erikseen muuta mainita.

      Standardipainelaite:
      Painelaitepäätöksen 2 § 1 kohdan mukaan siirtoputkiston standardipainelaite on päätöksen soveltamisalassa. Standardipainelaite ei tarkoita jonkin standardin mukaista painelaitetta vaan yleisesti siirtoputkistoissa tai teollisuusputkistoissa käytettäväksi tarkoitettua painelaitetta - vrt. painelaitedirektiivin soveltamisohje 1/17. Standardipainelaitteita voivat olla esimerkiksi siirtoputkiston tai sen paineenvähennys- tai kompressoriasemien suodattimet, lämmönvaihtimet, säiliöt, venttiilit tai muut paineenalaiset lisälaitteet ja varolaitteet.

    • Mitkä ovat standardipainelaitteen vaatimukset ja miten vaatimustenmukaisuus osoitetaan?

      Standardipainelaitteissa menetellään kuten muissakin painelaitepäätöksen mukaisissa painelaitteissa. Ks. ohjeita TUKESin painelaite-esitteestä (kohta 3) ja CE-merkinnän tiedotteesta.

    • Onko siirtoputkistoon liitetyissä standardipainelaitteissa tarkastettava maakaasusäädösten vaatimusten täyttyminen ennen käyttöönottoa, jos kyseessä on maakaasuasetuksessa tarkoitettu maakaasuputkisto?

      Kyllä. Standardipainelaitteista on tarkastettava merkintöjen ja asiakirjojen perusteella, että ne soveltuvat myös maakaasuputkistoon. Standardipainelaitteiden rakennevaatimuksissa ja vaatimustenmukaisuuden osoittamisessa noudatetaan painelaitepäätöstä, joten maakaasusäädöstössä mainittuja varmuuskerrointa ja NDT-tarkastuslaajuutta koskevia vaatimuksia ei sovelleta (asetus 1058/1993, 2 § ja KTMp 1059/1993 sekä standardi SFS 2730).
      Standardipainelaitteiden sijoitukseen ja käytönaikaisiin tarkastuksiin sovelletaan maakaasuputkistoa koskevia säädöksiä, mutta ei KTMp:tä painelaiteturvallisuudesta (953/1999, 1 § 1 mom 1b kohta).

    • Mitä asiakirjoja on esitettävä siirtoputkistoon liitetyistä standardipainelaitteista, jos kyseessä on maakaasuasetuksessa tarkoitettu maakaasuputkisto?

      Painelaitteiden asiakirjoista on käytävä selville valmistajan vahvistamat olosuhteet, joissa painelaitteen käyttö on turvallista. Standardipainelaitteiden asiakirjoista pitää olla todettavissa, että laitteet soveltuvat myös maakaasuputkistossa käytettäväksi. Paineenalaisista lisälaitteista kuten venttiileistä on esitettävä selvitykset, että ne ovat toimintakyvyltään ym. toiminnallisilta ominaisuuksiltaan riittäviä myös maakaasuputkistoon (vrt. esim. standardi SFS 3174).
      TUKES suosittelee CE-merkityistä standardipainelaitteista esitettäväksi soveltuvin osin samoja asiakirjoja kuin mitä edellytetään rekisteröitäviltä painelaitteilta (ks. TUKESin painelaite-esite, kohta 3.5). Hyvän konepajakäytännön painelaitteissa on oltava mukana riittävät käyttöohjeet.

    • Miten menetellään maakaasuputkistoon liitettyjen "ei-standardipaine- laitteiden" rakennevaatimuksien ja vaatimustenmukaisuuden osoittamisen suhteen?

      "Ei-standardipainelaitteissa" menetellään seuraavasti:

      a) KTM:n painelaitepäätöksen (938/1999) tarkoittama siirtoputkisto
      Siirtoputkistoon liitettyjen "ei-standardipainelaitteiden" on täytettävä maakaasusäädökset. Niihin ei sovelleta KTM:n painelaitepäätöstä.
      b) KTM:n painelaitepäätöksen tarkoittaman siirtoputkiston jatke laitoksen sisäpuolella (viimeisestä sulkuventtiilistä laitoksen suuntaan)
      Laitoksen sisäpuolella olevan siirtoputkiston jatkeen rakennevaatimuksissa ja vaatimustenmukaisuuden osoittamisessa toimitaan KTM:n painelaitepäätöksen mukaisesti (938/1999, 2 § 1 kohta). Tämä koskee myös laitoksen sisäpuolella siirtoputkiston jatkeeseen liitettyjä "ei-standardipainelaitteita".

    • Mitä säädöksiä sovelletaan laitoksessa kuten teollisuus- tai voimalaitoksessa olevaan maakaasuputkistoon?

      Maakaasuputkistoon sovelletaan normaalisti maakaasusäädöksiä. Kun maakaasua käytetään laitoksessa kuten teollisuus- tai voimalaitoksessa, on maakaasusäädösten soveltamisessa otettava huomioon painelaitepäätöksen (938/1999) soveltamisala ja sen vaikutus putkiston rakentamiseen laitoksen alueella.

      Painelaitepäätöstä (938/1999) sovelletaan päätöksen 2 §:n 1 kohdan perusteella laitoksen alueella olevaan maakaasuputkistoon ensimmäisen laitoksen alueella sijaitsevan sulkuventtiilin jälkeen. Jos maakaasuputkiston paineenvähennysasema sijaitsee laitoksen sisäpuolella, katsotaan painelaitepäätöksen soveltamisen alkavan vasta paineenvähennysaseman jälkeisen sulkuventtiilin jälkeen. Lisäksi on otettava huomioon, että painelaitepäätöstä sovelletaan vasta silloin, kun painelaitteen suurin sallittu käyttöpaine on yli 0,5 bar.

      Painelaitepäätöksen soveltamisalan rajausta on selvitetty myös painelaitedirektiivin soveltamisohjeessa 1/29, josta oheinen kuva:

       

      Maakaasu- ja painelaitesäädösten soveltamisesta laitoksen alueella voidaan täten yhteenvetona todeta:

      • maakaasuputkistoon sovelletaan ensimmäiseen laitoksen alueella sijaitsevaan sulkuventtiilin saakka (tai paineenvähennysaseman jälkeiseen sulkuventtiiliin saakka) pelkästään maakaasusäädöksiä
      • sulkuventtiilin jälkeisen maakaasuputkiston rakennevaatimuksissa ja vaatimustenmukaisuuden osoittamisessa sovelletaan painelaitepäätöstä; ks. maakaasuasetus (1058/1993), 2 §.
        Huom! Jos putkiston suurin sallittu käyttöpaine on enintään 0,5 bar, sovelletaan maakaasusäädöksiä.
      • sulkuventtiilin jälkeisen maakaasuputkiston sijoituksessa, käytön valvonnassa ja käyttöön liittyvissä tarkastuksissa on noudatettava maakaasusäädöksiä eli:
        *    Sulkuventtiilin jälkeiselle maakaasuputkistolle on haettava TUKESilta maakaasusäädösten edellyttämä rakentamislupa; ks. asetus 1058/1993, 6 §
        *    Omistajan tai haltijan on nimettävä sulkuventtiilin jälkeiselle maakaasuputkistolle maakaasun käytön valvoja ja ilmoitettava tämä vastuuhenkilö TUKESille; ks. asetus 1058/1993, 29 §
        *    Sulkuventtiilin jälkeiselle maakaasuputkistolle on tehtävä maakaasusäädösten edellyttämä tarkastus ennen käyttöönottoa; ks. asetus 1058/1993, 18 §. Huom! Putkiston painekoe sisältyy painelaitepäätöksen edellyttämään loppuarviointiin.
        *    Sulkuventtiilin jälkeiselle maakaasuputkistolle on tehtävä maakaasusäädösten edellyttämät määräaikaistarkastukset; ks. asetus 1058/1993, 22 §.

      Huom 1:
      Maakaasutarkastukset pyydetään maakaasusäädösten perusteella hyväksytyltä tarkastuslaitokselta; ks. asetus 1058/1993, 16 §.

      Huom 2:
      Maakaasun käyttölaitteiden asennuksia saa tehdä vain hyväksytty kaasuasennusliike; ks. asetus 1058/1993, 10 §.

      Huom 3:
      Jos laitoksen alueella maakaasuputkistossa on useita paineenvähennysasemia (tai muita vastaavia lisälaitteita) monivaiheisesti tai peräkkäin, painelaitepäätöksen soveltaminen alkaa vasta laitosta lähimpänä sijaitsevan paineenvähennysaseman jälkeisen sulkuventtiilin jälkeen. Tähän sulkuventtiiliin saakka sovelletaan pelkästään maakaasusäädöksiä.

    • Mitä säädöksiä sovelletaan laitoksen alueella sulkuventtiilin jälkeiseen maakaasuputkistoon liitettyyn maakaasua sisältävään painelaitteeseen?

      Rakennevaatimuksiin ja vaatimuksenmukaisuuden osoittamiseen sovelletaan painelaitepäätöstä. Sijoitukseen, käytön valvontaan ja käyttöön liittyviin tarkastuksiin on sovellettava maakaasusäädöksiä, ks. maakaasuasetus 1058/1993, 6, 18, 22 ja 29 §.

    • Rekisteröidäänkö laitoksen alueella sulkuventtiilin jälkeiseen maakaasuputkistoon liitetyt maakaasua sisältävät painelaitteet ja tehdäänkö niille määräaikaistarkastuksia KTM:n painelaiteturvallisuuspäätöksen 953/1999 mukaisesti?

      Ei. Näille painelaitteille tehdään maakaasuasetuksen mukaiset määräaikaistarkastukset, ks. maakaasuasetus 1058/1993, 22 §.

  • Käsisyöttöiset kiinteän polttoaineen lämminvesikattilat

    • Mikä on kokoonpano laitekokonaisuudelle, joka CE-merkitään?

      Laitekokonaisuus sisältää kattilan ja sen suojalaitteet, ks. painelaitedirektiivin soveltamisohje 3/5.

    • Miten tuloraja 50 bar · L määräytyy?

      Tuloraja katsotaan kattilan suurimman sallitun käyttöpaineen (PS, bar) ja paineellisen kokonaistilavuuden (V, L) perusteella.

    • Mitä on säädetty laitekokonaisuuden kattilan valmistuksesta?

      Kattilan valmistuksessa on noudatettava hyvää konepajakäytäntöä painelaitepäätöksen liitteen II kuvan 4 perusteella.

      Painelaitepäätöksen liitteen I kohtia 2.10, 2.11, 3.4, 5(a) ja 5(d) on noudatettava laitekokonaisuudessa lisävaatimuksena hyvälle konepajakäytännölle.

    • Miten laitekokonaisuuden vaatimustenmukaisuuden arvioinnissa toimitaan?

      Laitekokonaisuuden arvioinnissa sovelletaan joko B1- tai H-moduulia painelaitepäätöksen liitteen II kuvan 4 tekstin perusteella.

      B1-moduuli (EY-suunnitelmatarkastus):
      - valmistaja tarkastuttaa laitekokonaisuuden suunnitelman ilmoitetulla laitoksella. Suunnitelmassa selvitetään, miten painelaitepäätöksen liitteen I kohdat 2.10, 2.11, 5(a) ja 5(d) on otettu huomioon laitekokonaisuudessa.
      - Painelaitepäätöksen liitteen I kohdan 3.4 mukaiset käyttöohjeet ovat mukana ilmoitetulle laitokselle esitettävässä suunnitelmassa.
      - ilmoitettu laitos tarkastaa suunnitelman. Jos se täyttää vaatimukset, ilmoitettu laitos antaa valmistajalle EY-suunnitelmatarkastustodistuksen.

      Valmistaja kiinnittää laitekokonaisuuteen CE-merkinnän. Ilmoitetun laitoksen tunnusnumero jätetään pois CE-merkinnästä sovellettaessa B1-moduulia, koska ilmoitettu laitos ei osallistu valmistuksen tarkastusvaiheeseen, ks. painelaitedirektiivin soveltamisohje 3/5.

      H-moduuli (täydellinen laadunvarmistus):
      Laitekokonaisuuden valmistajalla pitää olla ilmoitetun laitoksen hyväksymä ja valvoma laatujärjestelmä. Laatujärjestelmän pitää sisältää
      - laitekokonaisuuden suunnitteleminen, valmistaminen, testaus ja loppuarviointi siten, että painelaitepäätöksen liitteen I kohtien 2.10, 2.11, 5 (a) ja 5(d) vaatimukset täyttyvät
      - käyttöohjeiden laatiminen painelaitepäätöksen liitteen I kohdan 3.4 mukaisesti.

      Valmistaja kiinnittää laitekokonaisuuteen CE-merkinnän ja laatii siitä painelaitepäätöksen liitteen IV mukaisen EY-vaatimustenmukaisuusvakuutuksen. Valmistaja liittää CE-merkintään laatujärjestelmän hyväksyneen ja sitä valvovan ilmoitetun laitoksen tunnusnumeron.

    • Asennusliike kokoaa lämpökeskuksen käyttöpaikalla laitekokonaisuudesta (käsisyöttöisestä kiinteän polttoaineen lämminvesikattilasta), paisuntasäiliöstä ja varaajasäiliöstä sekä muista laitteista. Jatkuu...

      Mitä asiakirjoja lasennusliikkeen on annettava lämpökeskuksen käyttäjälle asennuksen valmistuttua?

      Vastaus:

      Asennusliikkeen pitää antaa lämpökeskuksen asennuksesta käyttäjälle vaatimustenmukaisuusvakuutus. Asennuksessa ei sovelleta CE-merkintävaatimusta.

      Lisäksi käyttäjälle on annettava
      - laitekokonaisuuden, paisuntasäiliön, varaajasäiliön ja muiden laitteiden käyttöohjeet
      - tarvittaessa koko lämpökeskuksen toiminnan kattavat käyttöohjeet mukaan lukien asennusta koskevat kaaviot.

    • Sovelletaanko 5 § 2 momenttia myös ns. yhdistelmäkattilaan, jossa kiinteän polttoaineen käsisyötön lisäksi on öljypoltin?

      Kyllä.

    • Onko laitekokonaisuuden suojalaitteiden täytettävä painelaitepäätöksen liitteen I olennaiset turvallisuusvaatimukset?

      Kyllä. Suojalaitteiden on täytettävä painelaitepäätöksen liitteen I kohdat 2.10, 2.11, 5(a) ja 5(d). Laitekokonaisuudessa saa käyttää myös sellaisia suojalaitteita, jotka täyttävät edellä mainittua laajemmin painelaitepäätöksen liitteen I vaatimukset.

Päivitetty 27.11.2013