Käyttö

  • Onko ei-rekisteröitävälle painelaitteelle tehtävä käyttöönottotarkastus tai vastaava?

    Ei. Ei-rekisteröitäville painelaitteille ei edellytetä käyttöönottotarkastusta. Painelaitteen vaatimustenmukaisuuden arvioinnin pitää sisältää käyttöönottotarkastusta vastaavat toimenpiteet tai asennukseen ja käyttöönottoon liittyvät toimenpiteet pitää selvittää painelaitteen käyttöohjeissa. Lisäksi asennukseen ja käyttöönottoon liittyvät toimenpiteet saattavat olla painelaitepäätöksen (KTMp 938/1999, 5 §) mukaisen laitekokonaisuuden kokoamista, esim. tulitorvikattilan CE-merkityn painerungon varustaminen ja asentaminen käyttöpaikalla.

    Huom: Rekisteröintirajat, ks. painelaiteturvallisuuspäätöksen (953/1999) 3 §

  • Tehdäänkö rekisteröitäville painelaitteille käyttöönottotarkastus?

    Rekisteröitäville painelaitteille ei tehdä enää käyttöönottotarkastusta, koska niille tehdään ensimmäinen määräaikaistarkastus käyttöönoton yhteydessä (ks. KTMp painelaiteturvallisuudesta 953/1999, 3 §, 4 § ja 11 §).

  • Putkistoissa ja niihin liittyvissä säiliöissä ja lämmönvaihtimissa on usein vaarallinen sisältö. Luin uutta KTM:n päätöstä painelaiteturvallisuudesta (953/1999)...

    Putkistoissa ja niihin liittyvissä säiliöissä ja lämmönvaihtimissa on usein vaarallinen sisältö. Luin uutta KTM:n päätöstä painelaiteturvallisuudesta (953/1999). Sen 10 §:n mukaan rekisteröityihin painelaitteisiin liittyviä putkistoja tarkastetaan painelaitteiden määräaikaistarkastuksien yhteydessä, jos putkistoissa on ryhmän 1 sisältö ("vaarallinen" sisältö). Putkistoille ei ole annettu nimellissuuruusrajoitusta 10 §:ssä. Laitoksessa on erittäin paljon tällaisia putkistoja pienet putkistot mukaanlukien. Pitääkö näitä putkistoja tarkastaa rekisteröityjen painelaitteiden määräaikaistarkastusten yhteydessä?

    Vastaus: Kyllä. Tarkastuslaitoksen tarkastajan on tarkastettava rekisteröidyn painelaitteen määräaikaistarkastuksessa myös liittyvät putkistot, jos niissä on ryhmän 1 sisältö.
    Säädöksien tarkastusvelvoite ei kuitenkaan koske hyvän konepajakäytännön painelaitteiksi luokiteltavia putkistoja. Painelaiteturvallisuuspäätöksen soveltamisalaan eivät kuulu hyvään konepajakäytäntöön luokiteltavat painelaitteet tai laitekokonaisuudet höyry- ja kuumavesikattiloita lukuun ottamatta, ks.

    • KTMp 953/1999, 1 § 1 mom 1a kohta;

    • KTMp 938/1999, 6 § ja liite II, kuvat 6 ja 8 - putkistot, joissa on ryhmän 1 sisältö.

    TUKES suosittelee kuitenkin seuraavien putkistojen tarkastusta nimellissuuruudesta riippumatta:

    • putkisto on suunniteltu materiaalin virumis- tai väsymislujuuden perusteella;

    • putkisto sisältää erityistä syöpymistä tai kulumista aiheuttavaa ryhmän 1 nestettä tai kaasua.

    Lisäksi putkiston omistajan tai haltijan on otettava huomioon, että myös hyvän konepajakäytännön painelaitteiksi luokiteltavissa putkistoissa omistajan tai haltijan on huolehdittava, että niitä hoidetaan niin, etteivät ne vaaranna kenenkään terveyttä, turvallisuutta tai omaisuutta (painelaitelaki 869/1999, 3 §).

  • Mitä putkistoja tarkoitetaan KTM:n painelaiteturvallisuuspäätöksen 953/1999 10 §:ssä rekisteröityyn painelaitteeseen liittyvillä putkistoilla, jotka on tarkastettava määräaikaistarkastuksen yhteydessä?

    Päätöksen 10 §:n mukaan määräaikaistarkastuksen yhteydessä tarkastettavia putkistoja ovat rekisteröityyn painelaitteeseen liittyvät putkistot, joissa on ryhmän 1 sisältö ("vaarallinen" sisältö) tai jotka on suunniteltu materiaalin virumis- tai väsymislujuuden perusteella.
    Putkisto on määritelty painelaitteena KTM:n painelaitepäätöksen 938/1999 3 §:n kohdassa 3 - ks. myös päätöksen 2 §, 1 kohta ja painelaitedirektiivin soveltamisohje 1/9. Rekisteröitäville painelaitteille eli säiliöille tai kattiloille on annettu rajat, joista liittyvän putkiston voidaan katsoa alkavan, ks. KTMp 938/1999, 3 § 2 kohta ja KTMp 953/1999, 2 § 1 mom 2 ja 3 kohta.
    Näiden määritelmien perusteella määräaikaistarkastuksen yhteydessä tarkastettavia putkistoja voivat olla:

    • rekisteröidyn painelaitteen ja säiliön tai höyryn tai ylikuumennetun veden tuotannon painelaitteen välinen putkisto;

    • rekisteröidyn painelaitteen ja sen täyttö- tai tyhjennyspumpun välinen putkisto;

    • rekisteröidyn painelaitteen ja sen varolaitteen välinen putkisto mukaanlukien varolaitteen ulospuhallusputki;

    • rekisteröidyn painelaitteen poistopuolelta avoimen putkiston osuus viimeiseen painetta pitävään sulkuventtiiliin saakka.

    Kattiloissa on otettava huomioon (KTMp 953/1999, 2 § 1 mom 2 ja 3 kohta), että seuraavat osat ja laitteet kuuluvat kattilaan eivätkä siten ole kattilaan liittyviä putkistoja:

    • tyhjennykseen, ulospuhallukseen ja ilmanpoistoon käytettävät osat ensimmäiseen sulkuventtiiliin asti;

    • erilliset savukaasuilla lämmitetyt syöttöveden esilämmittimet, tulistimet ja välitulistimet;

    • käyttöturvallisuuteen vaikuttavat laitteet ja laitejärjestelmät.

    Nämä osat ja laitteet sisältyvät rekisteröidyn kattilan määräaikaistarkastuksiin.

    Rekisteröityyn painelaitteeseen liittyviä hyvän konepajakäytännön painelaitteiksi luokiteltavia putkistoja tai alipaineellisia putkistoja ei tarkasteta määräaikaistarkastuksen yhteydessä.

  • Saako laitoksen oma korjausmies vaihtaa vioittuneen varoventtiilin "plommattuun" venttiiliin tai tehdä muita pikkukorjauksia painelaitteelle ilman, että siihen käytetään ulkopuolista korjausfirmaa ja siihen pyydetään tarkastuslaitoksen tarkastuksia?

    Kyllä. Korjauksista on liitettävä selvitykset painelaitekirjaan ja selvitykset esitetään tarkastuslaitokselle seuraavassa määräaikaistarkastuksessa. Jos korjauksessa hitsataan paineenkestoon vaikuttavaa rakennetta, pyydetään korjaustyölle tarkastuslaitoksen tarkastus, jos korjaustyössä sovellettava moduuli sitä edellyttää (vrt. KTMp painelaiteturvallisuudesta 953/1999, 37 §, 2 mom).

  • Voiko tarkastuslaitos päättää pidentämisestä jo ensimmäisessä määräaikaistarkastuksessa?

    Painelaitteiden määräaikaistarkastusten aikavälejä voi pidentää, jos painelaitteen kunto sekä käyttöolosuhteet, hoito, valmistajan ohjeet tai tarkastustulokset sen sallivat (KTMp 953/1999 12 § 3 mom). Voiko tarkastuslaitos päättää pidentämisestä jo ensimmäisessä määräaikaistarkastuksessa?

    Vastaus: Ei. Ensin on todettava miten painelaitteen kunto säilyy tavallisen tarkastusaikavälin aikana.

  • Voisiko vaippapuolen suurinta sallittua käyttöpainetta korottaa. Pitääkö meidän soveltaa painelaitepäätöstä (938/1999) ?

    Olemme ottamassa käyttöön uutta CE-merkittyä lämmönvaihdinta. Olemme todenneet, että vaippapuolen suurinta sallittua käyttöpainetta, joka on 16 bar, pitäisi korottaa 20 bar'iin ääritilanteiden huomioonottamiseksi. Haluaisimme selvittää, voisiko vaippapuolen suurinta sallittua käyttöpainetta korottaa. Pitääkö meidän soveltaa painelaitepäätöstä (938/1999) ?

    Vastaus: Kyllä. Painelaitepäätöstä (938/1999) tulee soveltaa painelaitteen markkinoille saattamiseen ja käyttöönottoon; vrt. painelaitedirektiivin (97/23/EY) 4 artiklan kohta 1.1. Jos painelaitteeseen tehdään käyttöönottovaiheessa sellaisia muutoksia, joita CE-merkintä ei kata, on CE-merkintä - siis vaatimustenmukaisuuden arviointi - uusittava.

    Tässä tapauksessa valmistaja on suunnitellut ja valmistanut lämmönvaihtimen siten, että vaippapuolen suurin sallittu käyttöpaine (PS) on 16 bar. Jos suurinta sallittua käyttöpainetta korotetaan 20 bar'iin, ei valmistajan CE-merkintä päde sille.

    Lämmönvaihtimelle on tehtävä uusi vaatimuksenmukaisuuden arviointi painelaitepäätöksen (938/1999) mukaisesti. Omistaja tai haltija ottaa tällöin valmistajan vastuun, ellei lämmönvaihtimen valmistajan kanssa muuta sovita. Omistaja/haltija vastaa valmistajana siitä, että lämmönvaihdin täyttää painelaitepäätöksen vaatimukset korotetulla paineella ja kiinnittää valmistajana CE-merkinnän. Ilmoitettua laitosta tulee käyttää apuna valitun arviointimenettelyn mukaisesti.

  • Voisiko vaippapuolen suurinta sallittua käyttöpainetta korottaa. Miten menettelemme?

    Menettely riippuu siitä, kuinka merkittävä muutos paineenkorotus on lämmönvaihtimelle. Muutoksen merkittävyyttä on arvioitava painelaitedirektiivin soveltamisohjeen 1/3 perusteella lämmönvaihtimen alkuperäisten ominaisuuksien, käyttötarkoituksen ja/tai tyypin perusteella. Muutoksen merkittävyyden arviointi on soveltamisohjeen mukaan tapauskohtaista. Lisäksi on otettava huomioon, että CE-merkinnän vaatimusta sovelletaan normaalisti vain painelaitteen ensimmäi-seen markkinoille saattamiseen ja käyttöönottoon.

    a) Jos kyseessä ei ole merkittävä muutos
    Jos paineenkorotus ei ole lämmönvaihtimelle merkittävä muutos, paineenkorotuksessa ei sovelleta CE-merkinnän vaatimusta. Tarkastuslaitokselta (hyväksytyltä laitokselta) pyydetään paineenkorotukselle painelaiteturvallisuuspäätöksen (953/1999) 16 §:n mukainen muutostarkastus. Tarkastuslaitokselle esitetään selvitykset lämmönvaihtimen vaippapuolen mitoituksen riittävyydestä korotetulle paineelle. Tarkastuslaitos tarkastaa selvityksiin perustuen, voidaanko painetta korottaa.

    b) Jos kyseessä on merkittävä muutos
    Jos paineenkorotus on lämmönvaihtimelle merkittävä muutos, joka muuttaa sen alkuperäisiä ominaisuuksia, käyttötarkoitusta ja/tai tyyppiä, on lämmönvaihdin katsottava uudeksi painelaitteeksi. Tällöin paineenkorotuksessa on sovellettava CE-merkinnän vaatimusta. Uusi vaatimuksenmukaisuuden arviointi on tehtävä painelaitepäätöksen (938/1999) mukaisesti. Tällöin omistajan tai haltijan on toimittava valmistajana, ellei alkuperäisen valmistajan kanssa muuta sovita. Omistaja/haltija vastaa valmistajana siitä, että lämmönvaihdin täyttää painelaitepäätöksen vaatimukset korotetulla paineella ja kiinnittää valmistajana CE-merkinnän. Tarkastuslaitosta (ilmoitettu laitos) tulee käyttää apuna valitun arviointimenettelyn mukaisesti.

    Lämmönvaihtimen paineenkorotuksessa tulee kummassakin edellä kuvatussa menettelyssä ottaa myös huomioon se, voidaanko vaippapuolen varolaitetta ja paineenalaisia lisälaitteita käyttää korotetussa suurimmassa sallitussa käyttöpaineessa.

  • Miten määrätään seuraavan määräaikaistarkastuksen ajankohta (kuukausi ja vuosi), jos tarkastus tehdään myöhemmäksi siirrettynä?

    Tarkastuslaitos voi omistajan tai haltijan pyynnöstä siirtää määräaikaistarkastuksen ajankohtaa enintään 13 kuukaudella, mutta siirto ei vaikuta seuraavien tarkastusajankohtien määräytymiseen. Siirto on todettava tarkastuspöytäkirjassa ja tarkastustiedoissa, jotka tarkastuslaitos lähettää TUKESille painelaiterekisteriä varten.

    Tarkastuksen siirtämisestä myöhemmäksi seuraa käytännössä se, että tarkastusta edeltävästä tarkastusvälistä tulee tavallista pitempi. Tarkastuksen siirtäminen ei saa vaarantaa painelaitteen käyttöturvallisuutta.

    Tarkastusajankohdan määräytyminen perustuu tavallisesti ensimmäisen määräaikaistarkastuksen tai käyttöönottotarkastuksen ajankohtaan, kun määräaikaistarkastukset tehdään tavanomaisin välein. Pitkään käytössä olleissa painelaitteissa tarkastusajankohta määräytyy edellisen täystarkastuksen (käyttötarkastus, sisäpuolinen tarkastus ja määräaikainen painekoe) ajankohdan perusteella.

    Huom! Jos määräaikaistarkastus tehdään myöhässä omistajan tai haltijan laiminlyötyä velvoitteensa pyytää määräaikaistarkastusta, on tarkastuslaitoksen arvioitava, mitkä tarkastukset ovat tarpeen painelaitteen käyttöturvallisuuden varmistamiseksi, kun tarkastuksia ei ole tehty säädösten mukaisella aikavälillä. Jos tarkastus tehdään merkittävästi myöhässä (yli 13 kuukautta), on syytä tehdä käyttötarkastus, sisäpuolinen tarkastus ja määräaikainen painekoe ja aloittaa tavanomaisin välein tehtävien tarkastusten ajankohtien laskeminen tästä uudestaan. Sisäpuolinen tarkastus pitäisi tehdä ennen käyttötarkastusta ja määräaikaista painekoetta.

  • Miten määrätään seuraavan määräaikaistarkastuksen ajankohta, jos tarkastus tehdään etuajassa?

    Tarkastuslaitos voi omistajan tai haltijan pyynnöstä siirtää tarkastuksen ajankohtaa enintään 13 kuukaudella siten, että siirto ei vaikuta seuraavien tarkastusajankohtien määräytymiseen. Tämä koskee myös etuajassa tehtävää määräaikaistarkastusta. Siirto on todettava tarkastuspöytäkirjassa ja tarkastustiedoissa, jotka tarkastuslaitos lähettää TUKESille painelaiterekisteriä varten.

    Tarkastuksen siirtämisestä etuajassa tehtäväksi seuraa käytännössä se, että seuraava tarkastusväli on tavallista pitempi. Tarkastuksen siirtäminen ei saa vaarantaa painelaitteen käyttöturvallisuutta.

  • Miten menetellään määräaikaistarkastuksessa, jos käyttötarkastus ja sisäpuolinen tarkastus erääntyvät samanaikaisesti, mutta niitä ei voida tehdä samalla kertaa?

    Tavallisesti käyttötarkastus ja sisäpuolinen tarkastus tehdään samalla kertaa. Tarkastuslaitos voi omistajan tai haltijan pyynnöstä siirtää tarkastuksen ajankohtaa enintään 13 kuukaudella. Tarkastuslaitos voi tehdä käyttötarkastuksen ja sisäpuolisen tarkastuksen siten, että niiden aikaväli on enintään 13 kuukautta. Tämän lisäksi tarkastusten ajankohdat pitää sijoittaa siten, että kumpikaan tarkastus ei poikkea säädösten mukaisesta ajankohdasta 13 kuukautta enempää. Tarkastusten siirtäminen ei vaikuta seuraavien tarkastusajankohtien määräytymiseen. Tarkastuslaitoksen on tehtävä molemmista tarkastuksista pöytäkirjat ja lähetettävä tarkastustiedot TUKESille painelaiterekisteriä varten. Tarkastusten siirtäminen on todettava tarkastuspöytäkirjoissa ja TUKESille lähetettävissä tarkastustiedoissa. Tarkastuksen siirtäminen ei saa vaarantaa painelaitteen käyttöturvallisuutta.

  • Onko painelaitteen omistajan tai haltijan pyydettävä tarkastuslaitokselta muutostarkastus ennen käyttöönottoa?

    Kunnonvalvontajärjestelmään kuuluvaa rekisteröityä painelaitetta aiotaan käyttää sellaisessa laitoksessa, joka ei ole mukana kunnonvalvontajärjestelmässä. Onko painelaitteen omistajan tai haltijan pyydettävä tarkastuslaitokselta muutostarkastus ennen käyttöönottoa?

    Vastaus: Kyllä. Painelaite siirtyy normaalien määräaikaistarkastusten piiriin. Muutostarkastuksessa toimitaan painelaiteturvallisuuspäätöksen (953/1999) 17 §:n mukaisesti. Tarkastuslaitoksen on tarkastettava, että painelaite on edelleen turvallisessa kunnossa. Lisäksi tarkastuslaitoksen on tehtävä soveltuvin osin ensimmäisessä määräaikaistarkastuksessa edellytettyjä toimenpiteitä, mm. sijoituksen turvallisuuden, varolaitteiden toiminnan ja käytön valvojan pätevyyden tarkastaminen.

  • Sisältyykö seuraavan määräaikaistarkastuksen lajiin määräaikainen painekoe, jos sisäpuolinen tarkastus on tehtävä seuraavassa määräaikaistarkastuksessa?

    Tarkastuslaitos voi jättää rekisteröidyn painesäiliön määräaikaisen painekokeen tekemättä, jos sisäpuolisessa tarkastuksessa on voitu riittävästi varmistua rakenteen eheydestä ja lujuudesta. Sisältyykö seuraavan määräaikaistarkastuksen lajiin määräaikainen painekoe, jos sisäpuolinen tarkastus on tehtävä seuraavassa määräaikaistarkastuksessa?

    Vastaus: Kyllä. Tarkastuslaitoksen on arvioitava jokaisessa seuraavassa sisäpuolisessa tarkastuksessa uudestaan määräaikaisen painekokeen poisjättäminen. Jos sisäpuolinen tarkastus on tehtävä seuraavassa määräaikaistarkastuksessa, tarkastuslaitoksen on seuraavan määräaikaistarkastuksen lajia määrätessään sisällytettävä siihen määräaikainen painekoe.

    Huom.: Tarkastuslaitoksen on esitettävä määräaikaisen painekokeen poisjättämisen perustelut tarkastuspöytäkirjassa.

  • Saako nestekaasusäiliötä suojaavassa varoventtiilissä olla sulkuventtiili ennen varoventtiiliä?

    Nestekaasusäiliön varoventtiiliä saatetaan joutua huoltamaan. Rekisteröitävän nestekaasusäiliön varoventtiilin toiminta tarkastetaan määräaikaistarkastuksissa. Varoventtiilin turvalliselle poistamiselle huollon ja testauksen ajaksi on oltava menettelyt; ks. myös painelaitepäätös (938/1999), liite I, kohta 2.11.1, ensimmäinen sisennys.

    Lämmittämättömien painelaitteiden varojärjestelmiä käsittelevässä standardissa SFS-EN 764-7 on esitetty ratkaisuja tilanteisiin, joissa varolaite on poistettava huollon tai testauksen ajaksi. Standardin kohdan 8.5.5 mukaan sulkuventtiili voidaan asentaa varoventtiilin huoltamiseksi painesäiliön purkausjärjestelmään. Tällöin on kuitenkin huolehdittava, että purkausjärjestelmän ulostulolinjaa ei voida sulkea käytön aikana. Tästä huolehditaan käyttämällä erityistä lukituslaitteistoa.

    Vaihtoventtiili on yksi esimerkki tällaisesta lukituslaitteistosta; ks. standardin kohta 8.5.4. Se lienee käyttökelpoisin ratkaisu nestekaasusäiliöissä. Vaihtoventtiilillä tarkoitetaan järjestelyä, jossa venttiili ohjaa kahta varolaitetta siten, että vain yksi näistä voidaan sulkea pois käytöstä kerrallaan.

  • Omistaja laadituttaa kunnonvalvontajärjestelmän kunnossapitoyrityksellä, joka toteuttaisi kunnonvalvontajärjestelmää painelaitteen käytön valvojan kanssa. Onko menettely kunnonvalvontajärjestelmää käsittelevän säädöksen (KTMp 953/1999, 19 §) mukainen...

    Rekisteröitävän painelaitteen omistaja ja käytön valvoja ovat havainneet tarpeelliseksi siirtyä kunnonvalvontajärjestelmään laitoksen toiminnan kehittämiseksi. Omistaja laadituttaa kunnonvalvontajärjestelmän kunnossapitoyrityksellä, joka toteuttaisi kunnonvalvontajärjestelmää yhdessä painelaitteen käytön valvojan kanssa. Onko menettely kunnonvalvontajärjestelmää käsittelevän säädöksen (KTMp 953/1999, 19 §) mukainen?

    Vastaus: Painelaitteen omistajalla ei välttämättä ole omaa organisaatiota, joka voisi laatia, toteuttaa ja kehittää kunnonvalvontajärjestelmää. Kunnonvalvontajärjestelmän laatimisessa, toteuttamisessa ja kehittämisessä saatetaan joutua käyttämään ulkopuolisia yrityksiä kuten kunnossapitoyrityksiä. Tämä ei kuitenkaan saa aiheuttaa sitä, ettei säädöksen vaatimuksia esim. henkilöstön pätevyydestä otettaisi huomioon kunnonvalvontajärjestelmässä.

    Hyväksytyn laitoksen on vahvistaessaan kunnonvalvontajärjestelmää tarkasteltava sitä kokonaisuutena. Hyväksytyn laitoksen on otettava huomioon, mikä on painelaitteen omistajan tai haltijan osuus kunnonvalvontajärjestelmässä ja mikä on ulkopuolisten yritysten osuus. Hyväksytyn laitoksen on pohdittava, miten kunnonvalvontajärjestelmää toteuttavat osapuolet ja osapuolten mahdolliset ristiriitaiset intressit (tekninen toteutus / kustannukset) olisi otettava huomioon kunnonvalvontajärjestelmän toteuttamisen seurannassa (hyväksytyn laitoksen tekemien säännöllisten arviointien aikaväli ja pistokoemaisten tarkastuskäyntien tarve).

    Käytön valvojan osuus kunnonvalvontajärjestelmän toteuttamisessa on mahdollista, jos painelaitteen omistaja ja haltija on antanut käytön valvojalle tarvittavat valtuudet kunnonvalvontajärjestelmän toteuttamiseen. Käytön valvojalla pitää olla tarvittaessa valtuudet estää jopa painelaitteen käyttö siihen asti, kunnes kunnonvalvontajärjestelmän havaintojen perusteella edellytetyt korjaavat toimenpiteet on toteutettu.

  • Voidaanko kunnonvalvontajärjestelmää koskevan säädöksen (KTMp 953/1999, 19 §) perusteella siirtää järjestelmäkuvauksella ja ohjeistuksella määräaikaistarkastuksia sellaisenaan omistajan tai haltijan tehtäväksi?

    Ei. Kunnonvalvontajärjestelmässä ei pyritä siihen, että painelaitteen omistaja tai haltija tekisi määräaikaistarkastukset omina tarkastuksina (eli sisällyttäisi kunnonvalvontajärjestelmän järjestelmäkuvaukseen ja ohjeistukseen vastaavat toimenpiteet ja aikavälit kuin määräaikaistarkastuksissa, mutta omina tarkastuksina). Omistajan tai haltijan on kunnonvalvontajärjestelmässä suunniteltava, toteutettava ja jatkuvasti kehitettävä toimenpiteitä, joilla saavutetaan vastaava turvallisuusvaikutus kuin tarkastuslaitoksen tekemillä normaaleilla määräaikaistarkastuksilla

  • Voidaanko rekisteröitävän painelaitteen painelaitekirja koota ja ylläpitää sähköisessä muodossa perinteisen asiakirjoista kootun painelaitekirjan (kansio tai sidottu kirja) sijasta?

    Kyllä. Tämä on periaatteessa mahdollista.
    Omistajan tai haltijan on koottava painelaitteen hyväksymiseen ja tarkastukseen liittyvät keskeiset asiakirjat yhtenäiseen muotoon painelaitekirjaksi. Omistajan tai haltijan on säilytettävä ja ylläpidettävä painelaitekirjaa, kunnes painelaite ilmoitetaan TUKESille painelaiterekisteristä poistettavaksi (ks. KTMp 953/1999, 5 ja 22 §).

    Painelaitekirja voidaan koota ja ylläpitää sähköisessä muodossa, jos omistajalla tai haltijalla on tähän tietotekniset edellytykset ja mahdollisuudet. Tällöin on otettava huomioon mm. seuraavia tietotekniikkaan liittyviä vaatimuksia, joissa on muistettava painelaitteen suunniteltu käyttöaika, normaalisti vähintään 20 vuotta:

    - painelaiterekisterikirjan sähköisten asiakirjojen (tallenteiden) säilyvyys ja käyttökelpoisuus
    - sähköisten asiakirjojen lukemiseen tai tulostamiseen tarvittavien IT-laitteiden käytettävyys ja saatavuus
    - varmuuskopioiden tarve ja niiden ylläpitäminen
    - tietoturvaan liittyvät suojaukset ja niiden ylläpitäminen.

    Huom! Suositus rekisteröitävän painelaitteen mukana hankittavista asiakirjoista, ks. TUKES-opas Painelaitteet, kohta 3.8.

Päivitetty 21.8.2007