Pelastustoimen laitteet

Täältä löydät pelastustoimen laitteisiin liittyviä kysymyksiä. Kysymykset on jaoteltu alaryhmiin, jotka löydät vasemman reunan palkista.

  • Häkävaroittimet

    • Milloin häkävaroitin pitää vaihtaa uuteen?

      Häkävaroitin pitää vaihtaa uuteen valmistajan antamien ohjeiden mukaisesti laitteen käyttöiän umpeutuessa. Syynä vaihtoon on laitteen toimintakuntoisuuden heikkeneminen häkäkaasun tunnistavan sähkökemiallisen anturin heikentyessä. Kuluttajakäyttöön tarkoitetuissa häkävaroittimissa käytetään tämän tyyppisiä antureita, jotta päästään pieneen virran kulutukseen.

       

      Häkävaroitin kuuluu pelastustoimen laitteista annetun lain (10/2007) soveltamisalalle, mutta sen teknisille vaatimuksille ei ole tarkempia vaatimuksia lainsäädännössä. Yleensä häkävaroittimet täyttävät standardin EN 50291-1 vaatimukset. Edellä mainitussa standardissa on todettu, että laitteessa ja käyttöohjeessa pitää olla mainittu laitteen käyttöikä. Standardin mukaan laitteessa tulee olla sarjanumero tai laitteen valmistusaika. Joillekin häkävaroittimille valmistaja on määritellyt lyhyenkin käyttöiän, kolme vuotta, joidenkin valmistajien tuotteissa on pidempi käyttöikä esimerkiksi kuusi vuotta.

       

  • Palovaroittimet

    • Mikä on palovaroittimen odotettu käyttöikä?

      Palovaroittimet ovat kulutuselektroniikkaa. Kulutuselektroniikkakomponenttien ja -kokoonpanojen yleisenä suunnitteluperiaatteena on noin 10 vuoden käyttöikää. Käyttökohteesta riippuen palovaroittimet likaantuvat ajan mittaan ja ne voivat kärsiä myös kosteudesta ja kylmistä lämpötiloista mikä lyhentää elektronisten laitteiden käyttöikää.

       

      Virhehälytysten ehkäisemiseksi ja toimintavarmuuden takaamiseksi palovaroittimet suositellaan uusittavaksi 5-10 vuoden välein enemmistön toimiessa n. 10 vuotta. Palovaroittimia koskevassa yhdenmukaistetussa standardissa EN 14604 on esitetty palovaroittimien merkintöjä ja käyttöohjeita koskevat vaatimukset. Uusissa palovaroittimissa tulee olla valmistuspäivämäärän (tai eränumeron) lisäksi valmistajan suosittelema uusimisajankohta.

       

    • Voiko palovaroittimen kanteen lisätä tarralla tai painamalla maahantuojan logon tai nimen?

      Tarran lisäämisellä voi olla vaikutusta siihen ketä on pidettävä laitteen valmistajana ja vastuullisena sen vaatimustenmukaisuudesta, CE-merkinnästä ja kaikista sitä edeltävistä toimista testauksineen.

       

      Rakennustuoteasetuksen mukaan valmistajalla tarkoitetaan luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka valmistaa tai antaa suunnitella tai valmistuttaa rakennustuotetta ja markkinoi sitä omalla nimellään tai tavaramerkillään. Asetuksen 15 artiklan mukaan maahantuojaa tai jakelijaa pidetään asetuksessa tarkoitettuna valmistajana silloin kun hän tai se saattaa tuotteen markkinoille nimellään tai tuotemerkillään tai muuttaa markkinoille jo saatettua rakennustuotetta siten, että se saattaa vaikuttaa suoritustasoilmoituksen mukaisuuteen. Tällöin maahantuojaan tai jakelijaan sovelletaan 11 artiklan mukaisia valmistajan velvollisuuksia (mm. hankkii tuotteelle ilmoitetun laitoksen myöntämän todistuksen, laatii suoritustasoilmoituksen ja tekniset asiakirjat sekä kiinnittää tuotteeseen CE -merkinnän).

       

      Valtioneuvoston asetuksen (291/2009) mukaan palovaroittimien on täytettävä yhdenmukaistetun standardin SFS-EN 14604 Palovaroittimet vaatimukset. Palovaroittimien vaatimustenmukaisuus osoitetaan rakennustuoteasetuksen (EU) N:o 305/2011 mukaisella CE -merkinnällä.

       

    • Kuka voi vaihtaa sähköverkkoon kytketyn palovaroittimen varavirtalähteenä toimivan pariston?

      Monissa tapauksissa sähköverkkoon kytkettyjen palovaroittimien käyttöohjeen mukaan pariston saa vaihtaa vain sähköalan ammattilainen. Palovaroittimen toiminta tulee testata testipainiketta painamalla ja paristo vaihtaa säännöllisesti sekä vaihtaa vanhat palovaroittimet uusiin valmistajan antamien ohjeiden mukaan.

       

      SPEK (Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö on todennut (linkki sivustolle), että sähköverkkoon kytkettyjen palovaroittimien kunnossapidosta vastaa taloyhtiö, kuten se vastaa muistakin rakennuksen sähköjärjestelmistä. Lisätietoa myös oheisesta tiedotteesta.

  • Käsisammuttimet

    • Mitä merkintöjä pitää olla uudessa kaupasta ostetussa käsisammuttimessa?

       

      Sisäasiainministeriön asetuksen (790/2001) mukaan käsisammuttimeen on kiinnitettävä eurooppalaisen EN 3 –standardisarjan mukaiset merkinnät suomen ja ruotsin kielellä. Käsisammuttimien merkintöjä koskevat vaatimukset on esitetty standardissa SFS-EN 3-7 + A1 kohdassa 16. Standardeja myy Suomen Standardoimisliitto SFS ry.

       

    • Onko hiilidioksidisammuttimen kaulukselle värivaatimuksia?

      Hiilidioksidikäsisammuttimen kauluksen väri on harmaa. Tunnusvärin vaatimus perustuu painelaitelainsäädäntöön. Painelaiteturvallisuuspäätöksessä säädetään kuljetettavien painelaitteiden kaltaisten painelaitteiden kuten käsisammuttimien täytöstä, määräaikaistarkastuksista ja merkinnöistä. Merkinnöistä taas sovelletaan vaarallisten aineiden kuljetuksesta annettuja säännöksiä: "Tilavuudeltaan enintään 450 litraa olevan kuljetettavan painelaitteen sisältö on ilmaistava standardin SFS-EN 10 89–3 mukaisella tunnusvärillä”. Näitä värimerkintöjä käytetään kaasupullojen sisältöön liittyvän vaaratekijän tunnistamiseen. Tunnusväri merkitään kaasupullon hartiaan. Standardissa on erikseen määritetty tunnusvärit tavanomaisille kaasusisällöille.

       

      Hiilidioksidikäsisammuttimien harmaan tunnusvärin vaatimus perustuu:

      1. painevaaraan, joka aiheutuu hiilidioksidisammuttimen suuresta paineesta
      2. tukehtumisvaaraan, joka aiheutuu hiilidioksidin ominaisuuksista
      3. paleltumavaaraan, joka aiheutuu hiilidioksidisammuttimen matalasta purkautumislämpötilasta.

       

    • Onko myytävien käsisammuttimien oltava Suomessa aina punaisia?

       

      Sisäasiainministeriön asetuksen (790/2001) mukaan käsisammuttimen käyttö- ja sammutusominaisuuksien sekä niiden perusteella sammuttimeen tehtävien merkintöjen tulee olla voimassaolevan eurooppalaisen EN 3 -standardisarjan tai muun vastaavan vaatimustasoisen standardin tai teknisen erittelyn mukaisia. Standardin EN 3-7:2007 Käsisammuttimet. Osa 7: Tunnusmerkit, toimintavaatimukset ja testimenetelmät mukaan käsisammuttimen rungon värin tulee olla punainen. Käsisammuttimet, joiden rungon väri ei ole standardin mukainen, voivat poiketa edellä mainitusta standardista myös muilta osin.

  • Sammutuspeitteet

    • Mitä vaatimuksia on sammutuspeitteille?

       

      Sammutuspeitteet ovat pelastustoimen laitteista annetun lain (10/20076) tarkoittamia alkusammutusvälineitä. Pelastustoimen laitteiden tulee olla käyttötarkoitukseensa sopivia ja toimintavarmoja. Laitteiden tulee lisäksi olla ominaisuuksiltaan sellaisia, että niitä voidaan käyttää turvallisesti ja ilman vaaraa ihmisille, omaisuudelle tai ympäristölle. Laitteen mukana tulee toimittaa sen asianmukaisessa asentamisessa, käytössä ja kunnossapidossa tarvittavat tiedot ja ohjeet. Käyttö-, huolto- ja asennusohjeissa tulee antaa riittävät tiedot laitteen ominaisuuksista, käyttötarkoituksesta ja turvallisesta käsittelytavasta.

       

      Sammutuspeitteitä koskevista vaatimuksista ei ole säädetty tarkemmin esimerkiksi asetuksella. Standardissa EN 1869 Sammutushuovat on esitetty sammutuspeitteille ja niiden merkinnöille vaatimuksia. Kaikkien tietojen on oltava suomen ja ruotsin kielellä. Merkinnät ja ohjeet ovat standardin mukaisen peitteen säilytyskotelossa valkoisin kirjaimin punaisella pohjalla. Jos merkinnät ja ohjeet eivät ole standardin mukaiset, voivat peitteen ominaisuudet poiketa standardista esitetyistä myös muilta osin.

  • Paloilmoittimien pätevyydet ja vastuukysymykset

    • Miten pitää toimia jos paloilmoitinliikkeen vastuuhenkilön työsuhde päättyy ja kuinka kauan liike voi toimia ilman vastuuhenkilöä?

      Liikettä ja vastuuhenkilöä, sekä edellisten yhteystietoja koskevista muutoksista on viipymättä ilmoitettava Tukesille, kuten asennusliikettä koskevassa päätöksessä edellytetään. Pelastustoimen laitteita koskevassa laissa ei asennusliikkeille ole määritelty mitään siirtymäaikaa tilanteissa, joissa vastuuhenkilö eroaa tai pätevyystodistus vanhenee, säädöksissä todetaan vain, että liikkeellä on oltava vastuuhenkilö kun paloilmoittimen asennus- ja huoltotöitä suoritetaan. Tukesin linjauksena on, että uusi vastuuhenkilö on nimettävä viipymättä ja ilmoitettava Tukesille 1 kk kuluttua siitä kun edellinen vastuuhenkilön työsuhde on päättynyt.

       

       

    • Pätevyystodistuksessa on merkittynä voimassaoloaika 3 vuotta. Mitä toimenpiteitä pätevyystodistuksen haltijan on tehtävä sen uudistamiseksi?

      Pätevyystodistuksen haltijan on hyvissä ajoin ennen pätevyystodistuksessa mainittua viimeistä voimassaolopäivämäärää tehtävä hakemus, josta ilmenee, että hakija hakee jatkoaikaa pätevyystodistukselleen. Valmiin lomakkeen voi myös hakea Tukesin www-sivuilta Lomakkeet/pelastustoimi . Hakemuksen liitteenä tulee olla osoitus uudesta tutkintosuorituksesta tai muusta pätevyyden säilymistä osoittavasta selvityksestä. Riittävänä selvityksenä on pidetty sitä, että hakija on toiminut pätevyystodistuksen mukaisissa tehtävissä sen voimassaoloaikana vähintään viidessä kohteessa tai kohteissa, joiden yhteenlaskettu paloilmoittimella valvottu pinta-ala on vähintään 15000 neliömetriä, kuten sittemmin jo kumoutuneen paloilmoittimia koskevan määräyksen A60 kohdassa 4.3 on edellytetty. Liitteenä voi olla esimerkiksi kopio tarkastustodistuksesta tai asennustodistuksesta.

       

      Hakijan todetessa itse, että hänellä ei ole edellä esitetyn kaltaista, riittäväksi katsomaansa osoitusta suoritetusta asennustyöstä (pelkkä laitteistojen huoltotyö ei ole riittäväksi katsottava osoitus) voi hän uudistaa pätevyystodistuksensa suorittamalla uudestaan paloilmoitintutkinnon. Tutkintoja järjestää Inspecta Oy. Hakijan kannattaa huomioida, että tutkintoja järjestetään vain kaksi- kolme kertaa vuodessa, joten pätevyystodistuksen uusintaprosessi kannattaa aloittaa riittävän ajoissa, jotta liikkeen toiminta paloilmoittimien asennusliikkeenä voisi jatkua häiriöittä. Tutkintopäivämäärät ilmoittautumislomakkeineen ja muine ohjeineen ovat nähtävissä Inspecta Oy:n kotisivuilta. Tutkinto-ohjeet ovat löydettävissä myös Tukesin kotisivuilta.

       

      Vastuuhenkilön pätevyystodistusta ja sen jatkoaikaa koskeva käsittely on Tukesissa maksullista toimintaa (Hinnasto), ja hakemukset tuleekin varustaa tiedoin, joista ilmenee postitus- ja laskutusosoite. Hakemus varustetaan päiväyksellä sekä hakijan allekirjoituksella, jolla hakija vahvistaa, että hakemuksessa annetut tiedot pitävät paikkansa.

       

    • Onko asennusliikkeellä syytä olla useampia vastuuhenkilöitä?

      Vastuuhenkilöitä voi yrityksellä olla useitakin, ja he ovat tasavertaisessa asemassa. Kahden tai useamman vastuuhenkilön tai varahenkilöiden olemassaolo on perusteltua liikkeen toiminnan jatkuvuuden kannalta. Järkevää olisi, että liikkeessä olisi vastuuhenkilön lisäksi yksi tai vaikka useampia varahenkilöitä, jotka ovat kouluttautuneet paloilmoitintöihin ennakolta. Tämän kaltaiset varahenkilöt voisivat hakea pätevyystodistusta vasta tarpeen vaatiessa. Vastuuhenkilöiden määrä kannattaa kuitenkin sovittaa ja mitoittaa liikkeen paloilmoitintöiden kokonaismäärään, sillä tällä on vaikutusta ainakin pätevyystodistuksia uusittaessa. Liikkeen vastuuhenkilöiden on syytä muistaa, että jokainen toteutettava kohde voidaan nimetä vain yhden vastuuhenkilön nimiin (allekirjoitus käyttöönottopöytäkirjassa).

       

    • Sisäasiainministeriön kotisivuilta on luettavissa, että Paloilmoittimien hankinnasta, asennuksesta, käyttöönotosta, huollosta ja tarkastuksesta annettu määräys julkaisu A:60:n voimassaolo on päättynyt. Miten asennusliikkeen tulee jatkossa toimia?

      Määräys on ehdottomana säädöksenä kumoutunut, mutta se on edelleenkin sovellettavissa kaikessa paloilmoittimeen liittyvässä toiminnassa lukuun ottamatta paloilmoittimen käyttöönottomenettelyjen nimikkeissä tapahtuneita muutoksia. Määräys ei kumoutunut sen vuoksi, että säädös olisi joltain osin erityisen huono, vaan se on kumoutunut säädökseen merkityn viimeisen voimassaoloa koskevan takarajan vuoksi.  Määräyksen kumouduttua sen voimassaoloa jatkettiin erillisillä asetuksilla vuoden 2006 loppuun.  Vuonna 2007 voimaan tullut laki pelastustoimen laitteista (10/2007) korvasi kumoutuneen määräyksen monin osin, kun eräät tärkeimmät määräyksessä olleet velvoitteet kirjattiin suoraan lakiin. Lain voimaantulon myötä muuttui asennusliikkeen asentaman paloilmoittimen käyttöönottomenettely siten, että asennusliike laatii tekemästään asennustyöstä asennustodistuksen varmistettuaan ensin asennetun työn ja paloilmoittimen asianmukaisuuden. Tarkastuslaitos suorittaa käyttöönottotarkastuksen ja laatii siitä tarkastustodistuksen. Siten sähköalalla yleisesti käytetty termi varmennustarkastus on korvautunut käyttöönottotarkastuksella.

       

      Edelleenkin voidaan katsoa, että asennusliikkeen toimiessa töissään määräyksen A:60 edellyttämällä tavalla täyttyy edellä mainitun lain asennusliikkeen toiminnalle asettamat vaatimukset.

       

    • Onko Tukes asettanut paloilmoitintutkintoon osallistuville jotain omia pätevyys- tai lisävaatimuksia? Voiko tutkinnon hyväksyttävästi suorittanut aloittaa paloilmoittimiin liittyvät asennus- ja huoltotyöt?

      Paloilmoitintutkintoja järjestää 1.1.2010 alkaen Inspecta Oy. Tutkintoa koskevat vaatimukset sekä muuta informaatiota tutkinnosta löytyvät Tukesin kotisivuilta:

      Tutkinnot

      Tutkintoon ilmoittautuminen tarvittavine lisätietoineen, mm. maksullisuudesta, löytyy tarvittaessa Inspecta Oy:n www-sivuilta. Tutkintoon voivat osallistua kaikki kokemuksesta ja opintotodistuksista riippumatta. Tutkintoon ilmoittautujalle ei siis ole asetettu mitään vaatimuksia. Tutkinnon hyväksyttävästi suorittaneille Inspecta Oy lähettää tutkintotodistuksen.

       

      Tutkintotodistus on osoitus siitä, että henkilö tuntee alaa koskevat säädökset ja ohjeistukset ja osaa soveltaa niitä käytäntöön. Tutkintotodistus ei kuitenkaan vielä oikeuta ketään tekemään paloilmoittimiin liittyvää asennus- ja huoltotyötä. Tutkintotodistuksen saatuaan henkilö voi halutessaan hakea Tukesilta pätevyystodistusta, jonka perusteella henkilö voidaan nimetä paloilmoitintöiden vastuuhenkilöksi asennusliikkeeseen.  Tarvittavat lomakkeet lisäohjeineen löytyvät www-sivuiltamme: Lomakkeet/pelastustoimi

       

    • Tutkintotodistukseen ei ole merkitty mitään määräaikaa. Kuinka kauan se on voimassa?

      Tutkintotodistukselle ei ole määritelty voimassaoloaikaa, koska todistus on osoitus tutkintohetkellä voimassa olevien säädösten ja alaa koskevien ohjeistusten hallinnasta. Esimerkkinä vuonna 2006 suoritettu tutkinto ei ole enää riittävä osoitus alaa koskevien säädösten ja ohjeistusten tuntemuksesta, kun säädökset muuttuivat (laki pelastustoimen laitteista sekä E1 sekä alan suunnittelua ja asennusta ohjaavat julkaisut ST-ohjeisto (2010) sekä SFS:n julkaisu CEN/TR 54-14:fi.

       

    • Voiko kiinteistön paloilmoittimen hoitajana toimia jokin huoltoliike, jolta voi saada myös päivystyspalvelun?

      Kiinteistön käyttö- ja kunnossapitotoimista on säädetty pelastuslaissa.  Lain valvontaviranomaisena toimii kunnallinen pelastusviranomainen. Kiinteistön kunnossapitotoimien riittävyyden arvioi pelastusviranomainen omissa valvontamenettelyissään.

       

       Paloilmoittimia koskevissa säädöksissä paloilmoittimen hoitajalle ei ole asetettu erityisiä vaatimuksia. Sen valossa riittää, kun henkilö on nimetty paloilmoittimen hoitajaksi ja hän on saanut tehtävän hoitamisen kannalta riittävän perehdytyksen ja on hätäkeskuksen kanssa solmitun sopimuksen mukaisena yhteyshenkilönä tavoitettavissa mahdollisimman usein. Mitään esteitä hoitajan ulkoistamiselle ei ole, vaikkei se tehtävän asiallisen hoidon kannalta katsoen ole aina hyväksi. Hoitajaksi voidaan siis nimetä myös kiinteistön ulkopuoleinen esimerkiksi huoltoliike tai sen nimeämä henkilö. Toimien riittävyyden arvioi kuitenkin pelastusviranomainen.

       

      Hoitajaa nimetessään kiinteistön haltijan on hyvä tiedostaa laitteiston hoitajan osaamisen merkitys laitteiston luotettavan toiminnan varmistamisessa. Asianmukaisella hoitajalla tulee olla kyky, mahdollisuus ja tarvittavat toimintavaltuudet huolehtia paloilmoittimen päivittäisestä ylläpidosta, sisältäen tarvittavien irtikytkentöjen suorittamisen kiinteistön muutostilanteissa sekä huolehtia myös muista kunnossapito-ohjelmaan merkityistä tehtävistä.  Tukes pitääkin hyvänä, että paloilmoittimen hoitajaksi nimetään aina kiinteistön turvallisuusorganisaatioon ja samalla pelastussuunnitelmaan nimetty henkilö, jolla on riittävät toimintavalmiudet tehtävän hoitamiseksi.

       

    • Voiko paloilmoittimen huoltoa suorittaa paloilmoitinliikkeessä aikaisemmin kyseisiä huoltotöitä pitkään tehnyt henkilö, jolla on riittävät välineet työn suorittamiseen? Voiko siihen hakea pätevyyttä ja mistä?

      Huoltotyö on säädösten mukaisesti työtä, jota voi tehdä vain Tukesin rekisterissä mainittu paloilmoittimien asennusliike (asennus- ja huoltoliike), jonka palveluksessa on paloilmoitintöihin pätevyystodistuksen omaava henkilö. Pätevyyden arvioi ja myöntää Tukes.

       

  • Paloilmoitinlaitteistojen vaatimustenmukaisuus

    • Olen aikeissa tuoda maahan ja asentaa EU-maassa valmistetun ja myynnissä olevan paloilmoittimen keskuslaitteiston, jossa käytetään osin EUn ulkopuolella valmistettuja, mutta kyseistä ilmaisintyyppiä koskevat EN standardit täyttäviä ilmaisintyyppejä. Miten

      Tuotteiden vaatimustenmukaisuus osoitetaan rakennustuoteasetuksen mukaisella suoritustasoilmoituksella (Declaration of Performance) sekä tuotteeseen kiinnitettävällä CE- merkinnällä. Tuotteen valmistajan, maahantuojan tai jakelijan on viranomaisen pyynnöstä esitettävä tuotetta koskevat dokumentit. Tarvittavat toimenpiteet selviävät kustakin standardista niin sanotusta ZA-liitteestä.

       

      Ellei CE-merkintä ole mahdollinen (tuotteelle ei ole harmonisoitua tuotestandardia), tuotteen vaatimustenmukaisuus osoitetaan pelastustoimen laitteista säädetyn lain (10/2007) mukaisesti. Tarkemmat ohjeet ovat luettavissa Tukesin kotisivuilta.

       

    • Paloilmoittimia koskevassa määräyksessä todetaan, että vastuuhenkilön on varmistuttava, että laitteisto on vaatimusten mukainen. Kenen tehtävänä on huolehtia, että laitteistossa käytetyt laitteet ja laitekomponentit ovat yhteensopivia?

      Asennusliikkeen vastuuhenkilön on varmistettava laitteistojen yhteensopivuus laitteiden valmistajalta tai maahantuojalta saamansa selvityksen perusteella. Asennuskohteen osalta vastuuhenkilö vastaa laitteistossa käytettävien tuotteiden yhteensopivuudesta. Apuna yhteensovittamisen varmistusmenetelmissä on SFS-EN 54-13 standardi, joka tulisi löytyä kaikilta alan toimijoilta.

       

    • Voiko Tukesilta saada asiantuntija-apua kiinteistön suojausta koskevan ongelman ratkaisussa?

      Tukesin kannanotto kiinteistön suojauksessa voi tapahtua korkeintaan yleisellä tasolla. Yksittäisen kohteen paloilmoittimen valvontaan liittyviin asioihin voi ottaa kantaa ja niistä päättävät kunnalliset rakennusvalvonta- ja pelastusviranomaiset. Kumoutuneen määräyksen A:60 mukaisesti pelastusviranomainen voi päättää myös palo-osaston sisältä jonkun tietyn tarkoin määritellyn osan suojaamisesta. Pelastusviranomainen voi toteutuspöytäkirjamenettelyn yhteydessä asettaa laitteistoille myös lisävaatimuksia ja hyväksyä erikoisilmaisimien (standardisoimattomien) käytön kiinteistössä. Paloilmoitinliikkeen vastuuhenkilön on säädösten mukaisesti varmistettava toteutettavan laitteiston kelpoisuus ja soveltuvuus kohteeseen. Valitun ratkaisun järkevyyden ja toimivuuden varmistaa tarkastuslaitos käyttöönottotarkastuksessaan (aikaisemmin varmennustarkastuksessaan), mutta asennusliikkeen vastuuhenkilö vastaa aina myös tarkastuksen jälkeen valitun ratkaisun kelpoisuudesta.

       

    • Millainen kunnossapito-ohjelman pitää olla, jotta se täyttää säädöksissä esitetyt vaatimukset?

      Säädöksissä ei kunnossapito-ohjelmalle ole asetettu mitään minimivaatimuksia. Pelastuslaki 379/2011 12§ edellyttää, että pelastustoimen laitteet kuten paloilmoittimet ja sammutuslaitteistot on pidettävä toimintakunnossa sekä huollettava ja tarkastettava asianmukaisesti. Tätä varten kaikkiin kiinteistöihin, myös olemassa olevaan rakennuskantaan on tehtävä laitteistolle kunnossapito-ohjelma. Paloilmoitinalalla toimivat eräät aktiiviset liikkeet ovat tehneet joitakin malleja kunnossapito-ohjelmista, ja niitä voidaan soveltaa ja hyödyntää. Tukesin käsityksen mukaisesti kunnossapito-ohjelma on silloin hyvä, kun se palvelee kiinteistön edustajia paloilmoittimen käytössä ja valvonnassa normaaliaikana sekä ongelmatapauksissa päivin ja öin ja erityisesti silloin, kun paloilmoittimen normaalit käyttöhenkilöt (nimetyt koulutetut hoitajat) eivät ole tavoitettavissa. Hyvä kunnossapito-ohjelma on apuväline paloilmoittimen ylläpidossa ja pitää sisällään ainakin tiedot:

      - tiedot paloilmoittimen hoitajiksi nimetyistä henkilöistä
      - tiedot henkilöistä, jotka voivat tehdä käyttötoimenpiteitä laitteistolle
      - kuvaus paloilmoittimen toiminnoista normaaleissa käyttötilanteissa sekä eri hälytystilanteissa
      - kuvaus paloilmoittimeen liitetyistä liitännäistä laitteista ja niiden toiminnasta
      - kuvaus hätäkeskusyhteyden vikavalvonnan järjestelyistä
      - ohjeet miten toimia vikailmoitustilanteessa
      - ohjeet miten toimia paloilmoitustilanteessa
      - ohjeet miten toimia jos tiedetään aiheutettu paloilmoitus erheelliseksi hälytykseksi
      - ohjeet siitä, kuka huolehtii päivittäisistä irtikytkennöistä, jotka tehdään erheellisten palohälytysten estämiseksi, ja mitkä ovat tarvittavat pelastusviranomaisen kanssa ennakolta sovitut korvaavat toimenpiteet
      - ohjeet mihin toimenpiteisiin tulee ja voi ryhtyä, jos laite ei toimi osittain tai kokonaan
      - varaosatilanne ja mistä on saatavissa huoltopalveluita
      - tieto siitä, kuka huolehtii tarvittavien huoltojen tilaamisesta ja kuinka usein
      - tieto siitä, miten ja kenen tehtävä on huolehtia laitteiston normaalista päivittäisestä valvonnasta ja kuka huolehtii muutosten huomioimisesta ja päivittämisestä
      - tieto siitä, miten ja kenen tehtävä on huolehtia tarvittavien määräaikaistarkastusten tilaamisesta, ja ketkä siihen osallistuvat
      - ohjeet siitä miten ja kuka huolehtii tarkastuksissa havaittujen puutteiden korjaamistoimenpiteistä
      - paloilmoitinkeskuskaapissa on tieto siitä, missä kunnossapito-ohjelmaa säilytetään.

       

    • Tarkastuslaitoksen suorittamassa käyttöönottotarkastuksessa on tullut esiin tilanne, jossa tarkastusta suorittava tarkastaja ei pidä tekemääni oman työn tarkastusta ja sen perusteella laadittua asennustodistusta riittävänä? Missä on sanottu millainen asen

      Laissa pelastustoimen laitteissa edellytetään vain, että asennusliike laatii tekemästään paloilmoittimen asennustyöstä asennustodistuksen. Laki ei sellaisenaan määrittele miltä asennustodistuksen pitäisi näyttää ja mitä sen vähimmäisvaatimuksena pitäisi pitää sisällään. Paloilmoittimet ja sammutuslaitteistot ovat monella tapaa rinnasteisia ja niiden säädösperusteet vastaavat toisiaan. Asennustodistuksen sisältö on määritelty tarkoin sammutuslaitteistoja koskevassa asetuksessa, julkaisussa A:65, jonka määrittelyä voidaan hyvin soveltaa myös paloilmoittimien asennustoimintaan.  Näin toimien asennusliike voi kohtuullisella varmuudella varmistua, että laadittu asennustodistus liitetietoineen on riittävä osoitus tehdyistä toimenpiteistä. Ohessa sammutuslaitteistoa koskevassa asetuksessa asetustodistuksen sisältöä koskevat vaatimukset, ohjeellisesti paloilmoittimiin sovellettuna:


      - tarkka kuvaus paloilmoittimella varustetuista alueista ko. kohteessa
      - tekninen erittely laitteiston laajuudesta (ryhmät, osoitteet jne.)
      - vastuuhenkilön näkemys toteutetun laitteiston toteutuspöytäkirjanmukaisuudesta
      - vastuuhenkilön näkemys hyvän teknisen käytännön mukaisuudesta
             suunnittelussa ja asennuksessa sovellettu ohje
             soveltuvuus kohteeseen
             hälytysten paikannettavuus
             toteutuksen suunnitelmanmukaisuus
      - kuvaus laitteiston toimintakunnon varmistamiseksi suoritetuista testausmenetelmistä
      - tarvittaessa liitteet testaus- ja mittauspöytäkirjoista
      - asennustyön suorittanut paloilmoitinliike
      - paloilmoitintöiden vastuuhenkilön allekirjoitus


      Mikäli suoritettu oman tehdyn työn tarkastus dokumentoidaan siten, että edellä mainitut asiat on laaditusta asennustodistuksesta todettavissa, täyttänee se Tukesin käsityksen mukaan myös tarkastuslaitoksen vaatimukset.



      Yleisesti käytössä olevat pöytäkirjamallit ovat kyllä käyttökelpoisia, mutta monesti ne toimivat vain asiat kokoavina etusivuina, ja vaativat tuekseen täydentäviä liitteitä, kuten edellä on esitetty.



      Vakuuttavuutta asennustodistukseen tulee, kun paloilmoittimien asennusliikkeellä on käytössä ja sillä on tarkastuksessa esittää erillinen, yksityiskohtainen oman tehdyn työn käyttöönottotarkastuslista, jonka perusteella on laadittu säädösten tarkoittama asennustodistus. Mikäli tarkastuslaitos ei tarkastuksellaan voi tehtyä testausta todentaa luovutetusta asennustodistuksesta, voi ja tuleekin tarkastuslaitoksen puuttua asiaan.

       

    • Rakenteilla oleva rakennus ja sen kaikki tilat aiotaan suojata sammutuslaitteistolla kuten lupaehdot edellyttävät. Lupa edellyttää myös paloilmoitinta. Kyseessä on hoitolaitostyyppinen rakennus. Voidaanko

      ... vanhuksille tarkoitetuista asuinhuoneista jättää erillinen WC-tila varustamatta lämpöilmaisimella, koska tilassa on jo sprinklerisuutin?

       

      Tukes ei ota kantaa eri kiinteistöjen suojaukseen. Siitä päättävät yksiselitteisesti paikalliset rakentamista ohjaavat ja valvovat viranomaiset, rakennusvalvonta ja pelastusviranomaiset. Yleisellä tasolla Tukes voi esittää mielipiteitä, mutta ne eivät millään tavalla sido edellä mainittuja viranomaisia, jotka tekevät ratkaisunsa kohdekohtaisesti omista lähtökohdistaan.

       

      Pitää muistaa myös, että kiinteistössä toimintaa harjoittava taho vastaa kiinteistönsä turvallisuudesta, joten viimekädessä myös rakennushankkeeseen ryhtynyt/rakennuksen haltija on lopullinen luvan antaja siinä tapauksessa että valvova viranomainen on suostuvainen heikennykseen.

       

      Yleisesti on perusteltua, että alalle laadittuja suunnittelu- ja asennusohjeita noudatetaan siten kun niihin on kirjattu. Tämä on tärkeää myös rakennushankkeeseen ryhtyneen tahon kannalta, jonka täytyy voida olettaa saavansa sitä mistä on maksamassa.

       

      Ohjeet ovat kuitenkin nimensä mukaisesti ohjeita, joista aina voidaan perustellusti poiketa kun jokin asia toteutuu vaihtoehtoisella, kyseiseen kohteeseen ehkäpä paremminkin soveltuvalla turvallisuutta lisäävällä menetelmällä. Poikkeamaa harkittaessa on huomioitava ko. kiinteistön turvallisuudelle asetetut odotusarvot. Laitteistoilla, siis sprinklerilaitteistoilla ja paloilmoittimilla on oletusarvoisesti määritelty niillä saavutettavissa oleva turvallisuustaso. Jos tätä ruvetaan jotenkin heikentämään, on mahdollinen heikennys kirjattava laitteistoja koskeviin dokumentteihin siten, että ne ovat myös myöhemmin helposti todettavissa. Paloilmoittimen osalta toteutuspöytäkirja + asennustodistus + tarkastuslaitoksen tarkastustodistus.

       

      WC- tilan suojaaminen sprinklerillä voisi ehkä olla riittävä suojaus ko. huonetilan suojauksen kannalta saavutettavaa turvallisuustasoa tarkastellen, mutta kun kyseessä on hoitolaitos, on asiaa tarkasteltava laajemmin. Erillinen ilmaisinsuojaus maksimaallisella lämpöanturilla ei ehkä anna enää lisäarvoa kiinteistön suojauksen kannalta, mutta hälytyskohteen paikantaminen ja siten nopean ja tehokkaan evakuoinnin järjestäminen nopeutuu huomattavasti. Tämä saattaa olla ratkaisevan tärkeä huoneistossa oleskelevan henkilön pelastettavuuden kannalta. Sprinklerin laukeaminen ei anna henkilökunnalle eikä pelastusviranomaisillekaan mitään mahdollisuutta paikantaa huonetilaa, josta hälytys tulee ja siten tilan varustaminen erillisellä ilmaisimella on perusteltu.

       

      Edellä esitetyn perusteella Tukes ei pidä ilmaisimen poisjättämistä hyvänä asiana kyseisen tyyppisen kohteen osalta.

       

  • Automaattiset sammutuslaitteistot

    • Asetus automaattisista sammutuslaitteistoista (SM-1999-967/Tu-33) sallii käytettäväksi sammutuslaitteistojen suunnittelussa ja asentamisessa muitakin kuin CEA:n julkaisuja. Milloin, millä perusteilla ja mitä julkaisuja voidaan käyttää?

      Sisäasiainministeriön asetuksen automaattisista sammutuslaitteistoista (SM-1999-967/Tu-33)  julkaisun A65 lähtökohtana on, että automaattisten sammutuslaitteistojen suunnittelussa ja asentamisessa sovelletaan CEA:n seuraavia julkaisuja:

       

      Sprinklerilaitteistojen suunnittelu ja asentaminen, CEA 4001 Hiilidioksidisammutuslaitteistot - Suunnittelu ja asennussäännöt, CEA 4007 Inerttikaasusammutuslaitteistot - Suunnittelu- ja asennussäännöt, CEA 4008.

       

      Asetuksen voimaantulon jälkeen eurooppalaisen standardisoinnin kehittyessä sammutuslaitteistojen suunnittelua, asentamista ja huoltoa koskevien standardien käyttö on osin syrjäyttänyt CEA:n julkaisujen käytön.:

       

      Standardi SFS-EN 12845+A2 koskien kiinteitä palonsammutusjärjestelmiä. Automaattiset sprinklerilaitteistot; suunnittelu, asennus ja huolto.

       

      Standardi SFS 5980 Asuntosprinklerilaitteistot. Osa 1: Suunnittelu, asentaminen ja huolto (INSTA 900-1:2009)

       

      Sprinkleri-, hiilidioksidi- ja inerttikaasusammutuslaitteistojen toteuttamisessa voidaan soveltaa myös muita kuin CEA:n sääntöjä edellyttäen, että toteutukselle säädetyt vaatimukset täyttyvät eikä laissa tai asetuksessa toisin säädetä. Sammutuslaitteiston (toteutuksen) suunnittelussa voi tulla eteen tilanteita, joissa joudutaan soveltamaan (käyttämään) muita kuin asetuksessa mainittuja CEA:n ohjeita. Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi:
      - CEA:n ohjeista ei löydy sovellettavaa kohtaa tai tarvittavaa suojaustapaa;
      - kiinteistön suojaus on aikaisemmin toteutettu jonkin muun (NFPA, FM) ohjeistuksen periaatteita noudattaen.

       

      Muiden julkaisujen mukaisia ratkaisuja käytettäessä suojausta on käsiteltävä kokonaisuutena.

       

      Suunnitteluperusteista tehtävässä selvityksessä ja suunnitelmista tulee käydä ilmi käytetty julkaisu sekä selvitys siitä, että suunnitelma täyttää Suomessa voimassa olevat säännökset ja määräykset. Suunnitelmasta voidaan ja on suositeltavaa hankkia ennakkolausunto hyväksytyltä tarkastuslaitokselta ennen asennustyön aloittamista.

       

      Muita kuin asetuksessa mainittuja ratkaisumalleja käytettäessä kannattaa huomioida, että maankäyttö- ja rakennuslaissa rakennushankkeeseen ryhtyvän velvollisuus on huolehtia siitä, että rakentamista koskevia säännöksiä ja määräyksiä, sekä rakennusluvan ehtoja noudatetaan. Rakennustyön aloituskokouksessa määritetään, mitä rakennushankkeeseen ryhtyvältä edellytetään huolehtimisvelvollisuuden täyttämiseksi. Mikäli toteutukseen tehdään lopputulokseen vaikuttavia oleellisia muutoksia rakennustyön aloituskokouksen jälkeen, tulee muutoksen sisällöstä ja sen vaikutuksesta tiedottaa erikseen rakennuttajalle ja rakennustyön valvontaan osallistuville valvontaviranomaisille, rakennusvalvonnalle ja pelastusviranomaiselle.

       

      Tukes julkaisee oheisena luettelon julkaisuista, joiden mukaisia ratkaisuja voidaan käyttää mikäli standardeissa tai CEA:n julkaisuissa ei ole suunnittelu- ja asennusperusteita kyseiseen kohteeseen.

      National Fire Protection Association

       

      NFPA 11 Standard for Low-Expansion Foam
      11A Standard for Medium- and High-Expansion Foam Systems
      13 Standard for the Installation of Sprinkler Systems
      13D Standard for the Installation of Sprinkler Systems in One- and Two Family Dwellings and Manufactured Homes
      13R Standard for the Installation of Sprinkler Systems in Residential Occupancies up to and Including Four Stories Height (CEA 4001: 2002-04 (fi), Liite F2; lähdeaineisto)
      15 Standard for Water Spray Fixed Systems for Fire Protection
      16 Standard for the Installation of Foam-Water Sprinkler and Foam Spray Systems
      30B Code for the Manufacture and Storage of Aerosol Products
      409 Standard on Aircraft Hangars
      750 Water Mist Fire Protection Systems

       

      Factory Mutual Global Serie

      7 Hazards Serie
      8 Storages

       

    • Kuuluvatko automaattisten sammutuslaitteistojen putkistot ja kaasusammutuslaitteistojen kaasupullot painelaitedirektiivin soveltamisalaan? Mitä lisävaatimuksia mahdollisesti tulee sammutuslaitteistojen putkistoille?

      Sammutuslaitteistojen putkistot kuuluvat painelaitedirektiivin soveltamisalaan. Käytännössä sprinklerilaitteistoissa käytettävät putkistot ovat sellaisia, että putkistot kuuluvat luokkaan johon sovelletaan hyvää konepajakäytäntöä. Tällöin ei painelaitedirektiivin mukaista CE-merkintää käytetä.

       

      Kaasusammutuslaitteistoissa pullojen jälkeinen jakotukki ja alkuosa putkistosta voivat kuulua luokkaan 1. Kun putkiston koko on enintään DN 32, niin putkisto kuuluu paineesta riippumatta hyvän konepajakäytännön piiriin. Kun putkiston koko on suurempi kuin DN 32, kriteeriksi tulee paine*koko eli PS*DN. Tulon PS*DN ylittäessä arvon 1000 putkisto kuuluu luokkaan 1. Tällöin valmistaja itse kiinnittää CE-merkin ja huolehtii että hitsaajat ovat riittävän pätevyyden omaavia. Ulkopuolista arviointilaitosta ei kuitenkaan vaadita.

       

      Kaasusammutuslaitteistoihin kuuluvia kaasupulloja koskevat ADR-sopimuksen määräykset, kun kaasupullot kuljetetaan täyttöpaikalle ja sieltä pois.

       

    • Voiko sammutuslaitteistojen asennustyön, esimerkiksi putkiston asennustyön tehdä osittain jokin muukin, kuin Tukesin sammutuslaitteistoja koskevaan liikerekisteriin merkitty asennus- ja huoltoliike, jos työ tehdään kyseisen liikkeen valvonnassa?

      Sammutuslaitteistojen kaikkinainen asennus- ja huoltotyö on säännöksillä säädeltyä toimintaa, jota säätelee laki pelastustoimen laitteista (10/2007, 7-10 §). Säädöksissä sammutuslaitteistoja asentavan ja huoltavan liikkeen, siis asennusliikkeen on tehtävä ilmoitus Tukesille ennen asennustöiden aloittamista sekä nimettävä sammutuslaitteistojen asennustöihin pätevyystodistuksen omaava vastuuhenkilö.

       

      Asennusliike voi teettää joitakin osia saamastaan asennustyöstä myös muulla osaavalla liikkeellä, mutta vastuu työn suorituksesta on aina tehtävään nimetyllä sammutuslaitteiston asennusliikkeellä.

       

    • Pitääkö automaattisten sammutuslaitteistojen ilmoitustietoja välittävän paloilmoittimen ilmoitinkeskuksen tarkastustoiminta järjestää paloilmoitin- vai sammutuslaitteistosäädösten mukaisesti?

      Pelastuslaissa on kiinteistön omistajalle, haltijalle, asetettu yleiset vaatimukset kiinteistöön sijoitettujen pelastustoimen laitteiden kunnossapidolle.  Näitä täydentävät alaa koskevat alempiasteiset säädökset, jotka määrittelevät tarkemmat alakohtaiset tarkastusvälit.  Molempien laitteistojen määräaikaistarkastusvälit on järjestettävä alakohtaisesti. Paloilmoittimien tarkastusväliä (yleensä 3vuotta) koskeva määräys julkaisu A 60 on kumoutunut, mutta toimimalla kumoutuneen säädöksen edellyttämällä tavalla, voidaan katsoa, että lain edellyttämästä huolehtimisvelvoitteesta on riittävällä tavalla huolehdittu.  Sammutuslaitteistojen tarkastusväli vaihtelee riippuen laitteistoista. Vesipohjaisten, koko kiinteistöä koskevien sammutuslaitteistojen (yleensä sprinklerilaitteistot ja vesisumulaitteistot) tarkastusväli on kaksi vuotta ja kaasusammutuslaitteistojen neljä vuotta.

       

      Sellaiset paloilmoittimen ilmoitinkeskukset, jotka toimivat vain sammutuslaitteiston ilmoitustietojen välittäjänä (ei sisällä ilmaisimia) kuuluvat osaksi sammutuslaitteistoa välittäessään vain sammutuslaitteiston havaitsemaa ilmoitustietoa. Näin ollen niiden tarkastustoiminnan on luontevaa sisältyä osana kiinteistön sammutuslaitteistotarkastusta.

       

      Jos kiinteistön omistaja tai haltija kuitenkin haluaa tarkastuttaa ilmoitinkeskuksen toimivuuden myös paloilmoittimien tarkastuslaitoksella, ei siihen ole tietenkään estettä ja se voi olla perusteltua ainakin useita eri sammutuslaitteiston ilmoitustietoja välittävän ilmoitinkeskuksen osalta.

       

    • Voiko tarkastuslaitoksen tarkastaja tehdä käyttöönottotarkastuksen loppuun, jos tarkastuksen aikana ilmenee, että asennusliike ei ole toimittanut vielä asennustodistusta?

      Tarkastuslaitos ei voi suorittaa käyttöönottotarkastusta loppuun ja antaa siitä tarkastustodistusta, jos tarkastajan käytettävissä ei ole asennusliikkeen laatimaa asennustodistusta tarvittavine lisätietoineen. Säädösten mukaisesti asennustodistuksen ja tehdyn toteutuksen vastaavuuden toteaminen on yksi tarkastajan päätehtävistä.

       

    • Miten voi selvittää, mitä kunnossapito- ja huoltotöitä pitää olemassa olevalle sammutuslaitteistolle tehdä?

      Sammutuslaitteiston asentaneen asennusliikkeen on asennustodistuksen luovutuksen yhteydessä pitänyt toimittaa laitteiston laitekohtaiset käyttö- ja huolto-ohjeet. Mikäli ne ovat kadonneet tai tarvittavia uusia ohjeita ei ole saatavissa maahantuojalta tai valmistajaltakaan, on turvauduttava jonkin Tukesiin liikerekisterissä olevan asennusliikkeen puoleen. Sammutuslaitteistojen suunnittelusta ja asennuksesta julkaistuissa CEA:n ohjeissa on yleisellä tasolla otettu kantaa huoltoa ja ylläpitotyötä tarvitsevista laitteista. Viimekädessä myös tarkastuslaitoksen edustajalta voi esimerkiksi määräaikaistarkastuksen yhteydessä saada vinkkejä laitteistojen huoltotarpeista.

       

    • Mikä on vesisumusammutuslaitteistojen määräaikaistarkastusväli?

      Vesisumusammutuslaitteistojen osalta Tukes pitää kahden vuoden tarkastusväliä tarkoituksenmukaisena ja perusteltuna koska tekniikaltaan vesisumusammutuslaitteistot ovat rinnastettavissa sprinklerilaitteistoihin. Myös uudempi tekniikka ja lyhyempi käyttökokemus antavat perusteet kahden vuoden tarkastusvälille.

      (Tukesin kirje 4761/80/2004)

       

  • Poistumisvalaistus

    • Mitä tietoja pitää löytyä poistumisvalaistuksen kunnossapito-ohjelmasta? Löytyykö Tukesilta mallia kunnossapito-ohjelmaan?

      Sisäministeriö on antanut 1.1.2006 voimaantulleen asetuksen (805/2005) rakennusten poistumisreittien merkitsemisestä ja valaisemisesta. Ko. asetuksen 9 §:ssä mainitaan kunnossapidosta seuraavasti:

       

      "Poistumisreittien merkintöjen ja valaistuksen toimintakunnossa pysyminen on varmistettava säännöllisellä kunnossapidolla. Kunnossapidosta huolehtimisesta vastaavat pelastuslain 22 §:n 1 momentin (uudessa  pelastuslaissa (379/2011) 12 §:n 2 mom.) nojalla rakennuksen omistaja ja haltija yleisten tilojen ja koko rakennusta palvelevien järjestelyjen osalta sekä huoneiston haltija hallinnassaan olevien tilojen osalta.

       

      Kunnossapitoa varten on laadittava kunnossapito-ohjelma, jossa selostetaan tarvittavat huoltotoimenpiteet. Tehdyt toimenpiteet merkitään joko kunnossapito-ohjelmaan tai erilliseen päiväkirjaan.

       

      Kunnossapito-ohjelma ja -päiväkirja on pyydettäessä esitettävä alueen pelastusviranomaiselle valvontaa varten.

       

      Tukesilla ei ole mallia kunnossapito-ohjelmaa varten. Ohjelman sisältö on laitteistokohtainen perustuen laitevalmistajan antamiin ohjeistuksiin ja dokumentaatioon.

       

      Sähkötieto ry on julkaissut poistumisvalaistuksesta käsikirjan ST-Käsikirja 36: Poistumisvalaistus. Käsikirjassa on myös kunnossapitoon liittyvä osio. Käsikirjan tilaustiedot löytyvät tästä linkistä. Poistumisvalaistuksesta ja sen järjestämisestä löytyy tietoa osoitteesta: http://www.edilex.fi/tukes/fi/sd/20050805

       

      Poistumisvalaistus-kalvosarja

       

Päivitetty 27.11.2013