Automaattiset sammutuslaitteistot

  • Asetus automaattisista sammutuslaitteistoista (SM-1999-967/Tu-33) sallii käytettäväksi sammutuslaitteistojen suunnittelussa ja asentamisessa muitakin kuin CEA:n julkaisuja. Milloin, millä perusteilla ja mitä julkaisuja voidaan käyttää?

    Sisäasiainministeriön asetuksen automaattisista sammutuslaitteistoista (SM-1999-967/Tu-33)  julkaisun A65 lähtökohtana on, että automaattisten sammutuslaitteistojen suunnittelussa ja asentamisessa sovelletaan CEA:n seuraavia julkaisuja:

     

    Sprinklerilaitteistojen suunnittelu ja asentaminen, CEA 4001 Hiilidioksidisammutuslaitteistot - Suunnittelu ja asennussäännöt, CEA 4007 Inerttikaasusammutuslaitteistot - Suunnittelu- ja asennussäännöt, CEA 4008.

     

    Asetuksen voimaantulon jälkeen eurooppalaisen standardisoinnin kehittyessä sammutuslaitteistojen suunnittelua, asentamista ja huoltoa koskevien standardien käyttö on osin syrjäyttänyt CEA:n julkaisujen käytön.:

     

    Standardi SFS-EN 12845+A2 koskien kiinteitä palonsammutusjärjestelmiä. Automaattiset sprinklerilaitteistot; suunnittelu, asennus ja huolto.

     

    Standardi SFS 5980 Asuntosprinklerilaitteistot. Osa 1: Suunnittelu, asentaminen ja huolto (INSTA 900-1:2009)

     

    Sprinkleri-, hiilidioksidi- ja inerttikaasusammutuslaitteistojen toteuttamisessa voidaan soveltaa myös muita kuin CEA:n sääntöjä edellyttäen, että toteutukselle säädetyt vaatimukset täyttyvät eikä laissa tai asetuksessa toisin säädetä. Sammutuslaitteiston (toteutuksen) suunnittelussa voi tulla eteen tilanteita, joissa joudutaan soveltamaan (käyttämään) muita kuin asetuksessa mainittuja CEA:n ohjeita. Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi:
    - CEA:n ohjeista ei löydy sovellettavaa kohtaa tai tarvittavaa suojaustapaa;
    - kiinteistön suojaus on aikaisemmin toteutettu jonkin muun (NFPA, FM) ohjeistuksen periaatteita noudattaen.

     

    Muiden julkaisujen mukaisia ratkaisuja käytettäessä suojausta on käsiteltävä kokonaisuutena.

     

    Suunnitteluperusteista tehtävässä selvityksessä ja suunnitelmista tulee käydä ilmi käytetty julkaisu sekä selvitys siitä, että suunnitelma täyttää Suomessa voimassa olevat säännökset ja määräykset. Suunnitelmasta voidaan ja on suositeltavaa hankkia ennakkolausunto hyväksytyltä tarkastuslaitokselta ennen asennustyön aloittamista.

     

    Muita kuin asetuksessa mainittuja ratkaisumalleja käytettäessä kannattaa huomioida, että maankäyttö- ja rakennuslaissa rakennushankkeeseen ryhtyvän velvollisuus on huolehtia siitä, että rakentamista koskevia säännöksiä ja määräyksiä, sekä rakennusluvan ehtoja noudatetaan. Rakennustyön aloituskokouksessa määritetään, mitä rakennushankkeeseen ryhtyvältä edellytetään huolehtimisvelvollisuuden täyttämiseksi. Mikäli toteutukseen tehdään lopputulokseen vaikuttavia oleellisia muutoksia rakennustyön aloituskokouksen jälkeen, tulee muutoksen sisällöstä ja sen vaikutuksesta tiedottaa erikseen rakennuttajalle ja rakennustyön valvontaan osallistuville valvontaviranomaisille, rakennusvalvonnalle ja pelastusviranomaiselle.

     

    Tukes julkaisee oheisena luettelon julkaisuista, joiden mukaisia ratkaisuja voidaan käyttää mikäli standardeissa tai CEA:n julkaisuissa ei ole suunnittelu- ja asennusperusteita kyseiseen kohteeseen.

    National Fire Protection Association

     

    NFPA 11 Standard for Low-Expansion Foam
    11A Standard for Medium- and High-Expansion Foam Systems
    13 Standard for the Installation of Sprinkler Systems
    13D Standard for the Installation of Sprinkler Systems in One- and Two Family Dwellings and Manufactured Homes
    13R Standard for the Installation of Sprinkler Systems in Residential Occupancies up to and Including Four Stories Height (CEA 4001: 2002-04 (fi), Liite F2; lähdeaineisto)
    15 Standard for Water Spray Fixed Systems for Fire Protection
    16 Standard for the Installation of Foam-Water Sprinkler and Foam Spray Systems
    30B Code for the Manufacture and Storage of Aerosol Products
    409 Standard on Aircraft Hangars
    750 Water Mist Fire Protection Systems

     

    Factory Mutual Global Serie

    7 Hazards Serie
    8 Storages

     

  • Kuuluvatko automaattisten sammutuslaitteistojen putkistot ja kaasusammutuslaitteistojen kaasupullot painelaitedirektiivin soveltamisalaan? Mitä lisävaatimuksia mahdollisesti tulee sammutuslaitteistojen putkistoille?

    Sammutuslaitteistojen putkistot kuuluvat painelaitedirektiivin soveltamisalaan. Käytännössä sprinklerilaitteistoissa käytettävät putkistot ovat sellaisia, että putkistot kuuluvat luokkaan johon sovelletaan hyvää konepajakäytäntöä. Tällöin ei painelaitedirektiivin mukaista CE-merkintää käytetä.

     

    Kaasusammutuslaitteistoissa pullojen jälkeinen jakotukki ja alkuosa putkistosta voivat kuulua luokkaan 1. Kun putkiston koko on enintään DN 32, niin putkisto kuuluu paineesta riippumatta hyvän konepajakäytännön piiriin. Kun putkiston koko on suurempi kuin DN 32, kriteeriksi tulee paine*koko eli PS*DN. Tulon PS*DN ylittäessä arvon 1000 putkisto kuuluu luokkaan 1. Tällöin valmistaja itse kiinnittää CE-merkin ja huolehtii että hitsaajat ovat riittävän pätevyyden omaavia. Ulkopuolista arviointilaitosta ei kuitenkaan vaadita.

     

    Kaasusammutuslaitteistoihin kuuluvia kaasupulloja koskevat ADR-sopimuksen määräykset, kun kaasupullot kuljetetaan täyttöpaikalle ja sieltä pois.

     

  • Voiko sammutuslaitteistojen asennustyön, esimerkiksi putkiston asennustyön tehdä osittain jokin muukin, kuin Tukesin sammutuslaitteistoja koskevaan liikerekisteriin merkitty asennus- ja huoltoliike, jos työ tehdään kyseisen liikkeen valvonnassa?

    Sammutuslaitteistojen kaikkinainen asennus- ja huoltotyö on säännöksillä säädeltyä toimintaa, jota säätelee laki pelastustoimen laitteista (10/2007, 7-10 §). Säädöksissä sammutuslaitteistoja asentavan ja huoltavan liikkeen, siis asennusliikkeen on tehtävä ilmoitus Tukesille ennen asennustöiden aloittamista sekä nimettävä sammutuslaitteistojen asennustöihin pätevyystodistuksen omaava vastuuhenkilö.

     

    Asennusliike voi teettää joitakin osia saamastaan asennustyöstä myös muulla osaavalla liikkeellä, mutta vastuu työn suorituksesta on aina tehtävään nimetyllä sammutuslaitteiston asennusliikkeellä.

     

  • Pitääkö automaattisten sammutuslaitteistojen ilmoitustietoja välittävän paloilmoittimen ilmoitinkeskuksen tarkastustoiminta järjestää paloilmoitin- vai sammutuslaitteistosäädösten mukaisesti?

    Pelastuslaissa on kiinteistön omistajalle, haltijalle, asetettu yleiset vaatimukset kiinteistöön sijoitettujen pelastustoimen laitteiden kunnossapidolle.  Näitä täydentävät alaa koskevat alempiasteiset säädökset, jotka määrittelevät tarkemmat alakohtaiset tarkastusvälit.  Molempien laitteistojen määräaikaistarkastusvälit on järjestettävä alakohtaisesti. Paloilmoittimien tarkastusväliä (yleensä 3vuotta) koskeva määräys julkaisu A 60 on kumoutunut, mutta toimimalla kumoutuneen säädöksen edellyttämällä tavalla, voidaan katsoa, että lain edellyttämästä huolehtimisvelvoitteesta on riittävällä tavalla huolehdittu.  Sammutuslaitteistojen tarkastusväli vaihtelee riippuen laitteistoista. Vesipohjaisten, koko kiinteistöä koskevien sammutuslaitteistojen (yleensä sprinklerilaitteistot ja vesisumulaitteistot) tarkastusväli on kaksi vuotta ja kaasusammutuslaitteistojen neljä vuotta.

     

    Sellaiset paloilmoittimen ilmoitinkeskukset, jotka toimivat vain sammutuslaitteiston ilmoitustietojen välittäjänä (ei sisällä ilmaisimia) kuuluvat osaksi sammutuslaitteistoa välittäessään vain sammutuslaitteiston havaitsemaa ilmoitustietoa. Näin ollen niiden tarkastustoiminnan on luontevaa sisältyä osana kiinteistön sammutuslaitteistotarkastusta.

     

    Jos kiinteistön omistaja tai haltija kuitenkin haluaa tarkastuttaa ilmoitinkeskuksen toimivuuden myös paloilmoittimien tarkastuslaitoksella, ei siihen ole tietenkään estettä ja se voi olla perusteltua ainakin useita eri sammutuslaitteiston ilmoitustietoja välittävän ilmoitinkeskuksen osalta.

     

  • Voiko tarkastuslaitoksen tarkastaja tehdä käyttöönottotarkastuksen loppuun, jos tarkastuksen aikana ilmenee, että asennusliike ei ole toimittanut vielä asennustodistusta?

    Tarkastuslaitos ei voi suorittaa käyttöönottotarkastusta loppuun ja antaa siitä tarkastustodistusta, jos tarkastajan käytettävissä ei ole asennusliikkeen laatimaa asennustodistusta tarvittavine lisätietoineen. Säädösten mukaisesti asennustodistuksen ja tehdyn toteutuksen vastaavuuden toteaminen on yksi tarkastajan päätehtävistä.

     

  • Miten voi selvittää, mitä kunnossapito- ja huoltotöitä pitää olemassa olevalle sammutuslaitteistolle tehdä?

    Sammutuslaitteiston asentaneen asennusliikkeen on asennustodistuksen luovutuksen yhteydessä pitänyt toimittaa laitteiston laitekohtaiset käyttö- ja huolto-ohjeet. Mikäli ne ovat kadonneet tai tarvittavia uusia ohjeita ei ole saatavissa maahantuojalta tai valmistajaltakaan, on turvauduttava jonkin Tukesiin liikerekisterissä olevan asennusliikkeen puoleen. Sammutuslaitteistojen suunnittelusta ja asennuksesta julkaistuissa CEA:n ohjeissa on yleisellä tasolla otettu kantaa huoltoa ja ylläpitotyötä tarvitsevista laitteista. Viimekädessä myös tarkastuslaitoksen edustajalta voi esimerkiksi määräaikaistarkastuksen yhteydessä saada vinkkejä laitteistojen huoltotarpeista.

     

  • Mikä on vesisumusammutuslaitteistojen määräaikaistarkastusväli?

    Vesisumusammutuslaitteistojen osalta Tukes pitää kahden vuoden tarkastusväliä tarkoituksenmukaisena ja perusteltuna koska tekniikaltaan vesisumusammutuslaitteistot ovat rinnastettavissa sprinklerilaitteistoihin. Myös uudempi tekniikka ja lyhyempi käyttökokemus antavat perusteet kahden vuoden tarkastusvälille.

    (Tukesin kirje 4761/80/2004)