Sähkö ja hissit

 

Täältä löydät sähköön ja hisseihin liittyviä kysymyksiä. Kysymykset on jaoteltu alaryhmiin, jotka löydät vasemman reunan palkista.

 

  • Sähköurakointi

    • Kuka saa tehdä sähkötöitä?

       

      Kiinteisiin sähköasennuksiin sekä sähkölaitteiden korjaukseen kohdistuvia sähkötöitä saavat yleensä tehdä vain ne sähköalan ammattilaiset, joilla on oikeus tehdä näitä töitä. Keskeisin vaatimuksista on turvallisuudesta vastaava töiden johtaja, jolla on oltava toiminta-alueen kattava pätevyystodistus. Toiminnasta on myös tehtävä ilmoitus Tukesin sähköurakoitsijarekisteriin.

       
      Tavallinen sähkönkäyttäjä voi tehdä ainoastaan eräitä vähäisiä töitä, jos varmasti osaa tehdä ne oikein ja on riittävästi perehtynyt työhön liittyviin ohjeisiin ja sähköturvallisuuteen.

       
      Tällaisia töitä ovat esimerkiksi
      – asunnon sulakkeen vaihtaminen
      – valaisimen liittäminen katossa olevaan "sokeripalaan"
      – sähkölaitteen rikkoutuneen pistotulpan, johdon ja johdossa olevan välikytkimen vaihtaminen
      – yksivaiheisen jatkojohdon valmistaminen ja korjaaminen
      – pistorasian ja valaisinkytkimen kannen irrottaminen ja kiinnittäminen esim. tapetoinnin ajaksi
      – enintään 50 voltin vaihtojännitteisiin tai 120 voltin tasajännitteisiin laitteistoihin kohdistuvat työt, esim. aurinkokennoasennukset. Katso myös Kodin sähköturvallisuusopas.

       

       

    • Mistä voin tarkistaa, onko yrityksellä urakointioikeudet?

       

      Tukesin rekisteröimät toiminnanharjoittajat löytyvät osoitteesta
      http://rekisterit.tukes.fi/fi/Urakoitsijat/

    • Mitä maksaa sähköurakointi-ilmoituksen rekisteröinti?

       

      Tukesin voimassaoleva hinnasto löytyy täältä.

    • Olen aloittamassa sähköurakointitoimintaa, mitä työ- ja mittavälineitä minulla on oltava?

      Edellytyksenä on, että käytettävissä on toiminnan kannalta tarpeelliset työvälineet ja riittävästi mittalaitteita:
       
      - urakoitsijalla, joka tekee ilmoituksen sähkölaitteistojen tai sähkölaitteiden sähkötöistä:

      • yleismittari
      • eristysresistanssin mittauslaite
      • pihtiampeerimittari
      • vaihejärjestyksen ilmaisin
      • suojajohdinpiirien kunnon toteamiseen soveltuvat mittalaitteet
      • oikosulkuvirran määrittämiseen soveltuvat mittalaitteet (vain ryhmäjohtoalueen tai laajemmissa töissä) ja
      • jännitteenkoetin 
         

      - urakoitsijalla, joka tekee ilmoituksen hissien tai hisseihin verrattavien henkilöiden nosto- ja siirtolaitteiden rakentamisesta, korjaamisesta tai huollosta: edellisessä kohdassa mainittujen mittalaitteiden lisäksi

      • nopeusmittari
      • mittakello
      • rakotulkki
         

      Urakoitsijalla on lisäksi oltava käytettävissä toiminnan kannalta muut tarpeelliset mittalaitteet sekä turvallisuustutkinnossa vaadittavat toimintansa kannalta tarpeelliset julkaisut sekä muut tarpeelliset julkaisut.

    • Mistä pätevyystodistusta haetaan?

      Sähkötöiden johtajalta ja käytönjohtajalta edellytetyn pätevyystodistuksen myöntävät nykyisin kauppa- ja teollisuusministeriön valtuuttamat henkilöarviointilaitokset.

      Valtuutetut henkilöarviointilaitokset löytyvät tästä linkistä.

    • Mitä pätevyyksiä öljylämmitysalan asennus-, korjaus- ja huoltourakointi edellyttää?

      Öljylämmitysalan asennus-, korjaus- ja huoltourakoitsijan palveluksessa on oltava
      — sähkötöiden johtaja, jolla on vähintään sähköpätevyys 3 ja öljylämmitysalan pätevyystodistuksen omaava vastuuhenkilö (Vastuuhenkilönä voi luonnollisesti olla myös yksi henkilö, jolla on molemmat pätevyydet.) tai
      — vastuuhenkilö, jolla on ennen 1.9.1996 annettu LL-ryhmän öljylämmitysalan pätevyystodistus.



      Toiminnan aloittamisesta on tehtävä ilmoitus Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle. Ilmoituslomakkeen voi kopioida TUKESin sivuilta tai tilata puhelimitse numerosta 029 5052 000.

    • Minulla on voimassa oleva pätevyystodistus. Mitä minun pitää tehdä, että voin aloittaa sähköurakoinnin?

      Sähköurakointitoiminnan aloittamisesta on tehtävä ilmoitus Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle. Ilmoituslomakkeen SL1 voi kopioida Tukesin sivuilta tai tilata puhelimitse numerosta 029 5052 000.

    • Olen sähköasentaja ja rakentamassa itselleni omakotitaloa. Saanko tehdä talooni itse sähkötyöt?

      Sähköasentaja saa tehdä omaan tai lähisukulaisensa hallinnassa olevan asunnon tai asuinrakennuksen sähköasennustyöt, jos hänellä on ammattitaidostaan henkilöarviointilaitoksen antama kelpoisuustodistus. Lähisukulaisella tarkoitetaan puolisoa sekä omia tai puolison lapsia, vanhempia ja isovanhempia.

       

      Rakennetulle sähkölaitteistolle on tehtävä aina käyttöönottotarkastus, josta huolehtii asentaja itse. Sen lisäksi asentaja huolehtii siitä, että sähköturvallisuusasetuksen (498/1996) mukainen valtuutettu tarkastaja tai valtuutettu tarkastuslaitos tekee sähkölaitteistolle varmennustarkastuksen.

      Linkit:

      Valtuutetut tarkastajat

      Valtuutetut tarkastuslaitokset

      Valtuutetut henkilöarviointilaitokset

       

    • Olen ammattikoulun jälkeen korjannut sähkö- ja elektroniikkalaitteita 5 vuotta. Nyt haluan perustaa oman TV-korjaamon. Miten minun tulee menetellä?

      Ensiksi sinun tulee suorittaa sähköturvallisuustutkinto 3. Sen jälkeen voit hakea pätevyystodistusta henkilöarviointilaitokselta. Ennen sähkötöiden aloittamista on toiminnasta tehtävä ilmoitus Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle esim. lomakkeella SL1. Kopio pätevyystodistuksesta on liitettävä ilmoitukseen.



      Tutkintovaatimukset on esitetty TUKES-ohjeessa S5. Tutkintojen järjestäjät  löytyvät Tukesin verkkosivuilta. Ilmoituslomakkeen SL1 voi kopioida Tukesin sivuilta. Korjaamotilojen tekniset vaatimukset on annettu standardissa SFS 6000-8-803.

    • Kuinka monen yrityksen sähkötöiden johtajana ja laitteiston käytön johtajana voin toimia?

      Sähkötöiden johtajan tulee olla sähköurakoitsijan palveluksessa tai olla itse sähköurakoitsija. Palveluksessa ololla tarkoitetaan työ- tai virkasuhdetta. Myös johtajan tai vastuunalaisen yhtiömiehen asema voi tulla kyseeseen tietyin edellytyksin. Lain vaatimuksella on sen perustelujen mukaan haluttu varmistaa, että sähkötöiden johtajan asema organisaatiossa antaa tosiasialliset mahdollisuudet tehtävien hoitamiseen ja hänellä on riittävä kosketuspinta töiden suorittamiseen. Sama henkilö saa olla nimettynä enintään kolmen toiminnanharjoittajan sähkö- tai hissitöiden johtajaksi samanaikaisesti.

       

      Käytön johtajalta ei välttämättä edellytetä palvelussuhdetta laitteiston haltijaan, eikä lukumäärää ole suoraan arjoitettu. Tärkeää kuitenkin on, että pystyy huolehtimaan niistä tehtävistä, jotka käytön johtajalle on määrätty. Käytön johtajana voi toimia, jos

      • käytön johtaja on laitteiston haltija tai tämän palveluksessa tai
      • käytön johtaja on sellaisen yhteisön palveluksessa, jolla on kunnossapitosopimus laitteiston haltijan kanssa taikka
      • laitteistoon kuuluu enintään kolme muuntamoa.

      Sama henkilö voi tarvittaessa toimia laitteiston käytön johtajana ja sähkötöiden johtajana.

       

      Sähkötöiden johtajalla ja käytön johtajalla on oltava pätevyystodistus, joka kattaa toiminta-alueen.

       

    • Vaatiiko sähkölaitteiden valmistus urakointioikeuksia?

      Sähkölaitteiden valmistus ei vaadi minkäänlaista urakointioikeutta, mutta niiden takuu- tms. huolto- ja korjaustoiminta edellyttää. Valmistajan pitää erikseen varmistaa, että laitemalli täyttää sekä sähköturvallisuus- että sähkömagneettisen yhteensopivuuden vaatimukset. Sarjatuotanto edellyttää sellaisen valmistuksen laadunvarmistuksen (kirjallinen ohje), että jokainen valmistettu laiteyksilö täyttää vaatimukset.



      Laitteessa tulee olla CE-merkki osoituksena laitetta koskevien direktiivien vaatimuksenmukaisuudesta. Merkkiin liittyen valmistaja laatii kirjallisen vaatimustenmukaisuusvakuutuksen, jossa laite, sen valmistaja ja varmistuksessa käytetyt standardit tai muut asiakirjat on mainittu.
      Lähetämme pyynnöstä mallin vaatimuksenmukaisuusvakuutuksesta, puhelin 029 5052 000.

    • Milloin tietokoneiden huolto ja korjaus vaatii urakointioikeuksia?

      Yksittäisen piirikortin tms. vaihto mikrotietokoneeseen voidaan rinnastaa säädösten tarkoittamaksi sähköalan työksi, josta voi aiheuta vain vähäistä vaaraa, joten sitä ei pidetä varsinaisen sähköurakointitoiminnan piiriin kuuluvana toimintana. Samoin lisäykset ja erilliskoteloidun virtalähteen vaihto voidaan rinnastaa vastaavasti, jos laitteessa on niitä varten valmiit ja sopivat pistoliittimet ja jos käytetään vain valmistajan tai tavarantoimittajan ilmoittamia ja hyväksymiä vara- tai lisäosia. Lisäksi edellytetään, että valmistaja tai tavarantoimittaja on ilmoittanut millaisia lisäyksiä voidaan tehdä, jotta verkko-osan kuormitettavuus ei ylity ja EMC-ominaisuudet pysyvät hyväksyttävinä. Edellä mainittujen töiden tekijöiden tulee kuitenkin olla tehtäviin ja niiden sähköturvallisuutta koskeviin vaatimuksiin perehtyneitä tai opastettuja. Mikäli työn tekijöillä ei ole täyttä varmuutta toimenpiteiden vaikutuksesta työnaikaiseen ja laitteiden lopulliseen sähköturvallisuuteen, on nämäkin työt annettava sähköalan ammattihenkilöiden tehtäväksi. Muunlaiset lisäykset ja komponenttitason korjaukset edellyttävät aina sähköalan ammattihenkilöä ja myös asianmukaista urakointioikeutta.

  • Sähköasennukset

    • Onko sähköurakoitsijan tekemät sähköasennustyöt erikseen tarkastutettava?

      Sähköurakoisija tekee asennustöilleen työhön kuuluvana oman työn käyttöönottotarkastuksen. Näin varmistetaan, että asennustyö on käyttöön otettaessa ja toiselle luovutettaessa turvallinen ja samalla määräysten edellyttämässä kunnossa.
      Urakoitsijan on laadittava tekemästään työstä käyttöönottotarkastuspöytäkirja.. Allekirjoitettu pöytäkirja luovutetaan sähköasennusten haltijalle. Vähäisistä töistä ei tarvitse tehdä pöytäkirjaa. Näitä ovat yksittäisten sulakkeiden suojaamien virtapiirien muutostyöt ja kojeiden lisäykset, jotka eivät muodosta laajempaa kokonaisuutta.

      Jos asennustyö on laaja, esim. sitä suojaavan sulakkeen koko on yli 35 A, sähköurakoitsijan on huolehdittava varmennustarkastuksen tilaamisesta ja teettämisestä. Varmennustarkastuksen suorittaa kaupallisin perustein toimiva valtuutettu tarkastaja tai valtuutettu laitos. Myös tästä tarkastuksesta laadittu pöytäkirja luovutetaan sähköasennusten haltijalle.
      Varmennustarkastusta ei kuitenkaan tarvitse teettää enintään kahden asuinhuoneiston asuinrakennukselle eikä sen muutostöille.

    • Voinko tilata asennustöille itse ulkopuolisen tarkastuksen?

      Varmennustarkastuksen tilaamistavasta, varmennustarkastajasta ja maksajasta voidaan sopia urakkasopimusta tehtäessä. Jos muuta ei ole sovittu, sähköurakoitsija on velvollinen huolehtimaan asiasta. Rakennuttaja voi tilata myös vapaaehtoisen tarkastuksen haluamassaan laajuudessa sähköasennustyölle, jolle ei säädösten perusteella vaadita varmennustarkastusta.

    • Onko sähköasennuksille tehtävä tarkastuksia määrävälein?

      Asuinrakennuksia lukuun ottamatta kaikkien muiden rakennusten ja ulkoalueiden sähköasennukset on tarkastettava käyttöönoton jälkeen määräajoin, mikäli kohteen pääsulakkeet tms. ovat yli 35 A. Tarkastettavia kohteita ovat mm. useimmat liike- ja teollisuusrakennukset, julkiset rakennukset, laajat yleisten paikkojen sähköasennukset sekä monet maatilojen tuotantorakennukset. Myös asuinrakennusten osana olevat sulakerajan ylittävät liiketilat tms. on tarkastettava.

      Määräaikaistarkastuksia tekevät tarkastusalan ammattilaisina toimivat valtuutetut tarkastajat ja tarkastuslaitokset.

      Määräaikaistarkastusten enimmäisväliajat ovat yleensä melko pitkät, tavallisimmin 15 tai 10 vuotta. Sähköasennuksen haltijan on huolehdittava tarkastuksen tilaamisesta.

      Katso myös Sähköasennusten määräaikaistarkastukset.

    • Milloin sähkölaitteistolle vaaditaan käytön johtaja?

      Käytön johtaja on nimettävä, kun haltijan sähkölaitteistoon (kiinteistöön) kuuluu suurjännitteisiä osia (> 1000 V), lukuun ottamatta pienjänniteverkosta syötettyjä erikoissuurjännitteisiä laitteita, tai pienjännitteisen sähkölaitteiston (kiinteistön tai yhtenäisen kiinteistöryhmän ) liittymisteho on yli 1 600 kVA.

      Käytön johtaja on nimettävä uudelle sähkölaitteistolle ja nimeämisestä on ilmoitettava Tukesille kolmen kuukauden kuluessa sähkölaitteiston käyttöönotosta.

      Henkilövaihdosten yhteydessä uuden käytön johtajan nimeäminen on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa ja tästä ilmoitus Tukesille kuukauden kuluessa.

    • Kuinka monen yrityksen sähkötöiden johtajana ja laitteiston käytön johtajana voin toimia?
    • Mitä tulee ottaa huomioon uusittaessa tai muutettaessa vanhan asunnon kylpyhuoneen sähköasennuksia?
    • Mistä saan tietoa koneiden turvakytkimien ja turvalaitteiden käyttöön liittyvistä kysymyksistä?

      Koneiden turvallisuuteen liittyvistä asioista huolehtii sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosasto. Työsuojelupiirien tai kuntien tarkastajiin voi ottaa yhteyttä lisätietoja tarvittaessa.

    • Pitääkö uusissa asennuksissa käyttää vikavirtasuojakytkintä?

      Vikavirtasuojakytkin on herkkä suojalaite hengenvaaraa tai palovaaraa aiheuttavien sähköisten vikavirtojen varalle. Sitä käytetään tavanomaisen sulakesuojauksen lisänä tietyissä sähköasennuksen osissa. Kansainvälisten sähköasennusstandardien kehittymisen myötä vikavirtasuojakytkimiä on vuosien mittaan edellytetty yhä useampaan sähköasennuksen osaan.

      Vikavirtasuojan käyttöä on vaadittu vuodesta 1997 lähtien uusissa sähköasennuksissa mm. peseytymistilojen pistorasioille ja ulkopistorasioille, joiden nimellisvirta on 20A tai pienempi. Lattialämmityskaapeleiden asennuksissa vikavirtasuojakytkintä alettiin ensin käyttää peseytymistiloissa, ja myöhemmin 2000-luvun puolessa välissä se tuli pakolliseksi kaikkiin lattia- ja kattolämmityskaapeleihin ja ‑kelmuihin.

      Vuoden 2007 lopulla uusittu sähköasennusstandardi edellyttää vikavirtasuojakytkimiä entistä laajemmin. Suojausvaatimus laajeni koskemaan lähes kaikkia pistorasioita huonetilasta riippumatta sekä kaikkia sähköasennuksia kylpy- ja löylyhuoneissa (kiuasta lukuun ottamatta). Pistorasian suojaus voidaan jättää pois vain, jos on kyse tietyn laitteen syöttöön tarkoitetusta pistorasiasta, johon ei käytännössä liitetä kädessä pidettäviä sähkölaitteita, esim. keittiökaapiston sisällä oleva jääkaappipakastimelle tarkoitettu pistorasia. Kylpyhuoneen ja ulkotilan pistorasiaa ei poikkeusmahdollisuus koske.

      Tavallisten asuin- ja toimitilarakennusten lisäksi vikavirtasuojakytkimiä edellytetään myös esim. leirintäalueiden, pienvenesatamien ja rakennustyömaiden tavanomaisille pistorasioille. Erityistiloissa, kuten esim. lääkintätiloissa sekä maatalouden tuotantotilojen sähköasennuksissa vikavirtasuojausta vaaditaan laajemminkin. Myös nämä vaatimukset ovat lisääntyneet tai tarkentuneet v. 2007 standardin myötä.

      Vikavirtasuojakytkimen nimellisvirta on tavallisesti 30 mA, jolloin se soveltuu sekä henkilö- että palosuojaukseen. Joissain tapauksissa edellytetään palosuojaukseen soveltuvia 300 mA:n suojia.

    • Pitääkö autonlämmityspistorasioiden olla lukitussa tilassa?

      Pistorasioiden asennusvaatimuksissa on ollut eräitä eroja asennuksen valmistumisajankohdasta riippuen. Yleissääntönä kaikenikäisille asennuksille voidaan kuitenkin pitää nykyisen standardin vaatimuksia, joiden mukaisesti pistorasia on

      1) oltava rakenteeltaan turvapistorasia, (ns. lapsisuojattu pistorasia, jossa on sulkulevyt reikien lisäsuojana)
      2) tai asennettuna vähintään 1,7 m korkeuteen
      3) tai asennettuna lukittuun koteloon tms. tilaan

      Useimmat paikoitusalueiden autonlämmitystolpat eivät täytä kumpaakaan kahdesta ensin mainitusta vaatimuksesta, joten kotelot on yleensä pidettävä lukittuina. Auton liitäntäjohtoa ei myöskään tule jättää tolppaan kiinni silloin, kun sitä ei ole kytkettynä autoon, koska tällöin kotelon lukinta käytännössä ohitettaisiin. Erityisen vaarallista on jättää johto roikkumaan kulkuväylille ja alueilla, joissa lumen luonti tapahtuu koneellisesti tai joissa pikkulapset voivat leikkiä.

      Ulos asennettujen pistorasioiden täytyy olla suojakoskettimella varustettuja ns. sukopistorasioita asennusajankohdasta riippumatta. Sähköä ei saa missään tapauksessa ottaa autonlämmitykseen eikä muuhun käyttöön rakennuksen sisältä tavallisesta pistorasiasta. Suojamaadoituspiirin puuttuminen tai laittoman kaksinapaisen jatkojohtovirityksen käyttö on yksi tavallisimmista syistä pihapiirin kuolemaan johtaneille sähkötapaturmille. Vuonna 1997 päättyi siirtymäkausi, jonka jälkeen asennettujen ulkopistorasioiden sekä pesu- ja kylpyhuoneiden pistorasioiden on oltava suojattuna ylivirtasuojan (esim. sulake) lisäksi vikavirtasuojakytkimellä, joka on herkkätoiminen lisäsuojalaite. Vikavirtasuojakytkimen toimintakyky tulee tarkistaa määräajoin sen testipainikkeesta.

       

    • Miten voin turvallisesti käyttää jatkojohtoja ulkotilassa?

      Perusvaatimus on, ettei jatkojohtoa kytketä pistorasiaan, jota ei ole tarkoitettu tällaiseen käyttöön. Maadoittamattomasta sisätilan pistorasiasta ei koskaan saa ottaa syöttöä ulkotilaan. Uusissa asennuksissa tulee aina käyttää ulkoasennuksia varten olevaa pistorasiaa, joka on suojattu vikavirtasuojakytkimellä. Muita huomioon otettavia asioita ovat mm.

      • Älä käytä muovieristeisiä johtoja kylmällä säällä ulkona. Muovi kovettuu ja haurastuu kylmässä (pakkasessa).
      • Käytä lisäsuojana, jos mahdollista, erillistä pistorasiaan asennettavaa tai jatkojohdossa olevaa vikavirtasuojakytkintä.
      • Älä käytä jatkojohtoja, joiden johto tai kalusteet ovat vioittuneita (esim johdossa hiushalkeamia). Jatkojohtojen tulee olla roiskevedenpitäviä (pistorasiassa läppäkansi), jos ne ovat alttiina vedelle esim. sateella.
    • Kun vikavirtasuojakytkin toimii, mitä teen?

      Toiminta on merkki siitä, että virtapiirissä on liian suuri vuoto- tai vikavirta. Tämä voi aiheutua yksittäisen laitteen viasta tai likaantumisesta. Toiminnan voi aiheuttaa myös se, että piiriin on kytketty liian monta laitetta. Tällöin laitteiden yhteinen vikavirta aiheuttaa laukaisun. Vikavirtasuojan rakenteen tulee vastata käyttöolosuhteita. Lisäominaisuuksia ovat esim. pakkaskestoisuus, sysäysvirtakestoisuus ja sieto pulssimaiselle tasavirralle, jota elektroniset laitteet aiheuttavat.

      Vikakohteen selvittämiseksi irrotetaan pistotulppaliitäntäiset laitteet verkosta. Vikavirtasuojakytkin suljetaan. Jos se laukeaa heti uudestaan, on vika kiinteässä asennuksessa. Tällöin on käännyttävä sähköalan ammattilaisen puoleen. Jos taas vikavirtasuojakytkin pysyy kiinni, jää vika pistotulppaliitäntäisten laitteiden puolelle. Kun ne liitetään verkkoon kukin erikseen vuorollaan, selviää viallinen laite. Jos mikään yksittäinen laite ei aiheuta laukaisua, on vika mahdollisesti laitteiden määrässä.

      Jo yksittäinen laite, esim. vanha pesuvesien kastelema pesukone, saattaa riittää laukaisun aiheuttamiseen. Jos normaali puhdistus ei auta, on laite vietävä sähköalalla ammattitaitoisen puhdistettavaksi ja korjattavaksi.

  • Hissit

    • Miten usein hissiä on huollettava?

      Säädöksissä ei suoraan määrätä, kuinka monta kertaa mitäkin hissiä (tai nosto- ja siirtolaitetta) on huollettava. Sen sijaan vaaditaan, että hissille on laadittu huolto-ohjelma. Huoltotarve määritellään siten hissikohtaisesti, jolloin voidaan ottaa huomioon mm. hissin käyttömäärästä ja käyttöympäristöstä aiheutuvat tarpeet.

      Hissin haltijan tehtävänä on huolehtia siitä, että hissille on laadittu huolto-ohjelma. Laatiminen onnistuu asiantuntevassa hissin huoltoliikkeessä. Hissin haltijalle on hyödyllistä tutustua riittävästi aiheeseen ja varmistaa, että huoltoon liittyvät keskeiset asiat dokumentoidaan selkeästi laadittuun ohjelmaan.

      Haltijan tehtäviin kuuluu myös huolehtia siitä, että hissiä huolletaan huolto-ohjelman mukaisesti ja että havaitut puutteet ja viat korjataan riittävän nopeasti. Periaatteet hissin huollon määrittelystä on annettu Tukes-ohjeessa S6-11 Hissien huolto, muutostyöt ja tarkastukset.

      Vakiintunutta huoltamiskäytäntöä ei yleensä ole tarpeen muuttaa, ellei ole erityistä syytä. Aiemmin laadittu huolto-ohjelmakin on usein täysin käyttökelpoinen.

       

    • Mitä pätevyyksiä edellytetään hissien ja nosto- ja siirtolaitteiden rakentamisessa ja huoltamisessa?

      Hissien rakentaminen, korjaaminen ja huoltaminen edellyttää hissitöihin liittyviä pätevyyksiä. Sama pätee liukuportaiden, liukukäytävien ja yli 2 metriä nostavien vammaishissien korjaamiseen ja huoltamiseen sekä käyttöpaikalla tehtävään laitteiston asentamiseen toimivaksi kokonaisuudeksi.
      Nosto- ja siirtolaitteiden, kuten hyllystöhissien, tavaralavahissien, pikkuhissien ja nosto-ovien sähkölaitteiden korjaaminen ja huoltaminen edellyttää sähköpätevyyttä 1, 2 tai 3. Näiden laitteiden asentaminen ja kokoaminen toimivaksi kokonaisuudeksi ei enää edellytä erillisiä urakointipätevyyksiä lukuunottamatta kiinteään sähköverkkoon liittyviä sähkötöitä ja kytkentöjä (vähintään sähköpätevyys 3).

    • Mitä tarkastuksia hissille tehdään?

      Ennen uuden hissin käyttöönottoa on sen vaatimustenmukaisuus ja siten myös turvallisuus varmistettava hissidirektiivin 95/16/EY mukaisin menettelyin. Hissin rakentajalla on valittavanaan useita vaihtoehtoja vaatimustenmukaisuuden varmentamisessa. Vaihtoehdot on esitetty kauppa- ja teollisuusministeriön hissien turvallisuudesta antamassa päätöksessä 564/1997, joka vastaa hissidirektiiviä. Yleisimmin hisseille tehdään päätöksen mukainen lopputarkastus tai hissikohtainen tarkastus. Kun hissin vaatimustenmukaisuus on arvioitu, kiinnittää rakentaja hissiin CE- merkinnän ja laatii hissistä vaatimustenmukaisuusvakuutuksen. Uusien hissien tarkastuksia voi tehdä ministeriön päätöksessä mainittu ilmoitettu laitos.

      Käytössä oleville hissille tehdään määrävälein tarkastuksia, joiden tilaamisesta huolehtii hissin haltija. Ensimmäinen tarkastus tehdään neljän vuoden kuluttua käyttöönotosta. Sen jälkeen henkilökuljetukseen tarkoitettu hissi on tarkastettava joka toinen vuosi ja muut hissit joka kolmas vuosi. Määräaikaistarkastuksen voi tehdä valtuutettu laitos. Tarkastusoikeuksien haltijoista on luettelo Tukesin internetsivuilla.

    • Mitä tarkastuksia tehdään nosto- ja siirtolaitteille?

      Sähköturvallisuuslakia ja sen nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä ei sovelleta sähköllä toimivien koneiden markkinoille saattamiseen eikä käyttöön ottamiseen siltä osin kuin niistä määrätään koneiden turvallisuudesta annetussa valtioneuvoston päätöksessä (1314/1994). Nosto- ja siirtolaitteet, kuten liukuportaat, vammaishissit, hyllystöhissit, tavaralavahissit, pikkuhissit ja nosto-ovet, saa ottaa käyttöön, jos valmistaja on antanut niistä vaatimustenmukaisuusvakuutuksen ja kiinnittänyt CE- merkin.

      Sähköturvallisuuslakia sovelletaan edellä mainittujen nosto- ja siirtolaitteiden kiinteään sähköverkkoon liittämiseen ja sähköurakoitsijan on siltä osin (nousujohto) tehtävä käyttöönottotarkastus. Näille laitteille on tehtävä käyttöönoton jälkeen määräaikaistarkastuksia eripituisin määrävälein. Tarkastusvälit on annettu kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksessä 663/1996. Näiden laitteiden määräaikaistarkastuksen voi tehdä valtuutetun laitoksen lisäksi myös näihin tarkastuksiin oikeutettu valtuutettu tarkastaja.

    • Pitääkö hississä olla tarkastuskortti?

      Osoituksena suoritetusta tarkastuksesta on tarkastuksen tekijä antanut tarkastuskortin kiinnitettäväksi esim. hissin koriin, josta myös hissin käyttäjä voi todeta viimeksi tehdyn ja seuraavan tarkastuksen ajankohdan. Hissin ja nosto- ja siirtolaitteen haltijan on huolehdittava tarkastuksen suorittamisesta ajallaan. Haltijan on lisäksi huolehdittava tarkastuksessa havaittujen vikojen ja puutteiden korjaamisesta riittävän nopeasti.

    • Mitä vaatimuksia on hissistä pelastamisessa?

      Hissin haltijan on huolehdittava siitä, että matkustajien pelastaminen mahdollisen käyttöhäiriön takia kerrosten väliin jääneestä korista tapahtuu turvallisesti ja riittävän nopeasti.

      Hissistä pelastaminen vaatii perehtymistä, ammattitaitoa ja hissitekniikan riittävää tuntemusta. Väärin suoritettuna pelastettava ja pelastajakin ovat alttiina vakaville vaaroille. Turvallisinta ja varminta on sopia asian järjestämisestä hissin huoltoliikkeen kanssa. Kun on tarve nopeampaan pelastustoimeen kuin mihin hisseihin erikoistunut liike tai henkilö voi sitoutua, voidaan perehdyttää myös muu henkilö hissistä pelastajaksi. Tukes-ohjeessa S6-11 on annettu tähän asiaan liittyviä menettelyohjeita.

    • Vaaditaanko vanhojen hissien ovettomaan kulkuaukkoon lisättäväksi ovi?

      Oven lisäämistä koriin ei vaadita, mutta sen lisääminen on erittäin suositeltavaa. Ovi lisää tehokkaasti hissin käyttäjän turvallisuutta, kun liikkuva kuilun seinä ei ole näkyvissä ja siten vaaraa esim. ihmisen kehon osan tai kuljetettavan tavaran jäämisestä korin ja kuilunseinän väliin ei enää ole. Uusien hissien, jotka valmistuvat 30.6.1999 jälkeen, on oltava uuden hissidirektiivin mukaisesti varustettu korin ovella.

    • Olen hissejä sisältävän kiinteistön talonmies. Erään hissin korin valaisin on pimeänä. Voinko vaihtaa itse lampun?

      Voit, jos osaat sen turvallisesti tehdä ja jos lampun vaihto onnistuu korin sisäpuolelta käsin. Samoin voit myös huolehtia korin sisäpuolisesta puhdistuksesta.

    • Minulla ei ole sähköalan pätevyyksiä, mutta voinko itse korjata nosto-oven kannatusköydet, lamellit ja vaihtaa rikkoutuneen käyntioven katkaisijan?

      Kannatusköydet ja lamellin voit vaihtaa, kunhan asian yleensä osaat, noudatat varovaisuutta ja huolehdit siitä, ettei ovesta aiheudu vaaraa työn aikana itsellesi eikä sivullisille. Sen sijaan käyntioven katkaisijaa et voi vaihtaa. Kyseessä on nosto-oveen liittyvän sähkölaitteen korjaus eikä sinulla ole korjaustyön edellyttämää sähköpätevyyttä (vähintään sähköpätevyys 3).

  • Sähkötuotteet

    • Tilasin ranskalaisesta verkkokaupasta MP3-soittimen. Ryhtyessäni lataamaan ensimmäistä kertaa soitintani USB-kytkennän kautta, laite hajosi polttaen 10A automaattisulakkeen. Olen ollut yhteydessä verkkokaupan Suomen asiakaspalveluun ja ...

      Tukes voi sähkötuotteiden markkinavalvonnassa rajoittaa tuotteen vapaata liikkuvuutta vain suomalaisten valmistajien ja maahantuojien kautta myyntikielloilla, toimituskielloilla tai tuotteiden takaisinvedoilla. Markkinavalvonnan kannalta ostaja on maahantuoja, kun tuote ostetaan ulkomaiselta yritykseltä verkkokaupasta.

      Kaikkia EU-maita koskee etämyyntidirektiivi, joka määrittelee kuluttajansuojan vähimmäistason. Suomessa etämyyntisäännökset löytyvät Kuluttajansuojalain 6 luvusta. Suomen laki tulee sovellettavaksi silloin, kun ostaja on kuluttaja ja myyjä elinkeinonharjoittaja ja molemmat ovat Suomessa. Suomen kuluttajansuojalaki saattaa toisinaan tulla sovellettavaksi myös rajat ylittävässä kaupassa. Selvintä sovellettavuus on silloin, jos kuluttaja on tilannut ja maksanut tavaran Suomessa ja myyjä markkinoi tuotteitaan Suomeen (esimerkiksi mainokset tai nettisivut ovat kokonaan tai osittain suomeksi, myyjällä on maksuyhteys tai asiakaspalvelua Suomessa ja tavarat toimitetaan Suomeen). Tapauksesi vaikuttaa juuri tällaiselta. Kuluttajasuoja-asioissa auttavat kunnalliset kuluttajaneuvojat. Lisätietoja kuluttajasuojasta löytyy Kuluttajaviraston kotisivuilta osoitteesta http://www.kuluttajavirasto.fi/fi-FI/kuluttajaneuvojat/

      Kuluttajaviraston sivuilla on Verkkokauppa-apuri, jonka avulla voi arvioida verkkokauppiaan luotettavuutta: http://217.152.209.150/verkkokauppa/verkkokauppa.htm .

       

    • Mistä johtuu, että Suomessa kielletään myymästä sähkötuotteita, joita muualla Euroopassa saa pitää kaupan?

      Vastoin yleistä luuloa Suomessa ei ole kireämpiä vaatimuksia sähkölaitteille kuin muuallakaan Euroopassa, vaan vaatimukset on harmonisoitu direktiiveillä ja vaatimustasoa on täsmennetty eurooppalaisilla harmonisoiduilla standardeilla. Lähtökohtana on, että valmistajat ja muut vastuulliset itse huolehtivat siitä, että tuotteet täyttävät vaatimukset. Valvonta tapahtuu kaikkialla Euroopassa pistokokein ja on tarkoitettu vain täydentämään elinkeinonharjoittajien omavalvontaa. Periaatteessa tuotteen pitäisi poistua koko Euroopan markkinoilta, jos se on jossakin todettu vaaralliseksi. Valitettavasti näin ei aina tapahdu. Viranomaiset kyllä ilmoittavat toisilleen vaarallisista tuotteista, mutta useimmissa maissa viranomaisella täytyy olla pitävä näyttö tuotteen vaatimustenvastaisuudesta, ennen kuin tuotteen markkinoilla oloa voidaan rajoittaa. Tällaiseksi näytöksi ei aina riitä pelkkä toisesta jäsenmaasta saatu ilmoitus, koska eri maiden markkinoilla olevat tuotteet voivat olla erilaisia samoista tyyppimerkinnöistä huolimatta. Kun ilmoituksia liikkuu jäsenmaiden välillä satoja vuodessa, ei parhaillakaan viranomaisresursseilla voida varmistaa kaikkien tuotteiden poistumista koko Euroopan markkinoilta. Järjestelmä on rakennettu luottaen siihen, että vastuun tuotteiden poistamisesta ottavat sähkölaitteiden toimitusketjuun osallistuvat elinkeinonharjoittajat.

    • Pitääkö mökki-TV siirtää talveksi säilytykseen kaupunkiasuntoon?

      Mökki-TV:tä ei kannata siirtää talveksi kaupunkiasuntoon. Turvallisuuden puolesta riittää, että mökkisesongin alettua annetaan TV:n lämmetä ja haihduttaa kosteutensa ennen käyttöä. Kun huoneessa on parikymmentä astetta lämmintä, 5 tunnin käyttökaranteeni on sopiva. Talven voimakkaatkin lämmönvaihtelut ovat stressaavia elektroniikkalaitteelle sekä talveksi käytöstä poistetulle jääkaapille ja pakastimelle. Aika harvoin laitteet kuitenkaan rikkoontuvat talven aikana. Turvallisuusongelmaa ei synny sähkölaitteen kylmäsäilytyksestä, mutta hiiret saattavat nakertaa liitosjohtoja. Siksi on hyvä tarkistaa niiden kunto keväällä.

    • Uskaltaako ulkomailta ostaa sähkölaitteita?

      Ulkomailla matkustava huomaa toisinaan vastustamattoman edullisen laitteen. Ulkonäkökin - vaikkapa valaisimen - voi olla niin houkuttava, että matkaaja haluaa sen omakseen. Mutta miten on turvallisuuden ja kotioloihin soveltuvuuden laita?

      Tarkista muutama seikka ennen kaupantekoa:

      • että laite on tarkoitettu toimivaksi 230 V 50 Hz verkkojännitteellä. Luvut yleensä löytyvät arvokilvestä. Siinä pitää myös olla valmistajan identifikaatio ja laitteen yksilöllinen mallimerkintä tai -nimi. 220 ja 240 V laitteita voi meillä myös käyttää. Jos 50 Hz -merkintää ei löydy, sen sijaan voi lukea VAC (Volts Alternating Current) tai V~. Mutta jos merkintä on 60 Hz, jätä laite varmuuden vuoksi ostamatta, ellet osaa arvioida eron merkitystä.
      • että verkkoliitäntäjohto on luotettavan tuntuinen (ei hento "soittokellon parijohto").
      • että jos pistotulppa ei ole suojamaadoittava, arvokilvestä löytyy merkki jossa on kaksi sisäkkäistä neliötä, tarkoittaen suojaeristettyä rakennetta.
      • jos ostat ETA-alueelta, laitteessa - yleensä sen arvokilvessä - tulee olla CE-merkki. Lisäksi voi löytyä pohjoismainen testausmerkki FI-, S-, D- tai N-ympyrän sisällä. Silloin voit olla melko varma siitä, että laite soveltuu kotiisi ja on turvallinen.
      • että mukana on käyttö- ja asennusohje, jonka kieltä ymmärrät.
        ota selvää takuusta. Saatko korjautettua laitteen Suomessa? Entä takuuajan umpeuduttua? Tunnettujenkaan merkkien kaikkiin laitemalleihin ei saa osia Suomesta, ellei malli satu olemaan täällä myynnissä
      • Jos laite on viihde-elektroniikkaa tarkista, että se toimii samojen normien mukaan kuin meillä. TV-lähetysnormeja ja dvd-formaatteja on monia. Normiselvityksen tekeminen on erityisen hankala asia
      • Tietokoneiden osalta johtuu kielikysymyksen eteen. Löytyvätkö skandinaaviset kirjaimet tarvittaessa?

      Jos tilaat sähkötuotteen netin kautta ulkomailta, tarkistuslista on samanlainen kuin yllä. Sen lisäksi itse kaupanteko voi kangerrella. Kuluttaja-lehdessä nro 1/2004 oli asiasta hyvä artikkeli nimeltä "Nettiostoksilla". Jos tulee mitä tahansa ongelmia tuotteesta, vastuuasioita on vaikeampi hoitaa, kun olet ostanut sen ulkomailta.
      (Teksti tehty TEHO-lehteä 6/2004 varten.)

    • Miksi saan sähköiskun ehjästä televisiostani, kun liitän siihen antennijohdon? Tietokoneestakin olen saanut iskun, kun olen koskettanut sitä samaan aikaan kuin lämpöpatteria.

      Televisiossa, digiboxissa ja melkein jokaisessa viihde-elektroniikan laitteessa on häiriövaimennuskondensaattoreita kytketty 230 V verkkojohdon johtimista laitteen runkoon. Ne on kytketty verkkojohdon puolelle verkkokytkintä (siihen on syynsä). Näin ollen laitteen rungosta saa sähköiskutuntemuksia, vaikka kytkin olisi "pois-asennossa", kun samanaikaisesti koskettaa maapotentiaalia lämpöpatterista tai vaikka keskusantennijohdon päätä.

      Isku on vaaraton. Virta on enintään 0,25 mA, mutta kuitenkin niin suuri, että se tuntuu inhottavalta. Ainoa konsti välttää isku on muistaa varoa koskettamasta laitteen runkoon, kun sen tulppa on pistorasiassa eikä runko ole ensin esim. keskusantennikaapelin kautta maadoitettu.

      Tietokoneen virtalähteessä on myös häiriövaimennuskondensaattoreita ja sama mahdollisuus saada "sähköisku", jos pc:n suojamaadoittava pistotulppa (suko-tulppa) ei ole suojamaadoituspistorasiassa. Suurin sallittu vuotovirta suojamaadoitettavilla it-laitteilla on 0,5 mA.

    • TV-palot ovat olleet tiedotusvälineissä aika paljon. Palavatko televisiot nykyään helpommin kuin aikaisemmin?

      Suomessa on käytössä yli 3 miljoonaa televisiota. Näistä syttyy palamaan runsaat 200 kappaletta vuosittain. Noin 70 paloa on sellaisia, joissa tuli pääsee television ulkopuolelle sytyttäen huoneiston. Ikääntymisen ja käytön myötä television liitosten ja komponenttien vikaantumisen todennäköisyys kasvaa. Televisio, joka on yli kymmenen vuotta vanha ja jota käytetään päivittäin, kannattaa huollattaa ellei sitä ole huollettu viiteen vuoteen.

    • Olen ostamassa uutta televisiota. Mikä on teidän käsityksenne mukaan paloturvallisin merkki?

      Turvatekniikan keskus on selvittänyt radio- ja televisiohuolloilta televisiopalojen syitä ja eri merkkien yleisyyttä tv-paloissa. Huoltoliikkeiden vastauksista käy ilmi, että televisiopalot syttyvät joko virheellisestä käytöstä tai teknisestä viasta. Kiistattomasti ei ole voitu osoittaa, että jokin televisiomerkki tai -malli olisi markkinaosuuteensa nähden yliedustettuna.

    • Voiko TV-paloon varautua tai voiko sitä koettaa ehkäistä jotenkin?

      Television toimivuutta ja paloturvallisuutta heikentävät puutteellinen ilmankierto, vesi- ja puhdistusaineet, pöly, ilman epäpuhtaudet (tupakansavu ja rasvat) sekä kuljetukset.

      Palovaaran välttämiseksi on television käytössä ja sijoittelussa syytä noudattaa seuraavia ohjeita:

      Television päälle ei saa sijoittaa kynttilää, kasveja, kukkamaljakoita tai muitakaan tavaroita.
      Television tuuletusaukkoja ei pidä peittää verhoilla tai liinoilla.
      Televisiota ei kannata sijoittaa liian ahtaasti rakenteisiin esim. kirjahyllyyn.
      Television pölyn poistosta kannattaa huolehtia imuroimalla television päältä ja tuuletusaukkojen ulkopinnoilta. Television sisäpuoliset huoltotoimenpiteet ovat turvallisuussyistä valtuutettujen ammattilaisten tehtäviä.
      Television siirtämisessä ja kuljetuksissa on vältettävä tärinää ja kolhuja.
      Television valmiusvirta kannattaa katkaista kun televisio on pidempään käyttämättä.
      Jos televisio kuitenkin syttyy palamaan, on toimittava nopeasti:

      Katkaise laitteesta heti virta: vedä pistotulppa seinästä tai katkaise virta päätaulun kytkimestä.
      Pelasta ihmiset välittömästä vaarasta. Myrkyllinen savu voi tappaa parissa minuutissa.
      Sammuta alkusammutusvälinein (käsisammutin, sammutuspeite).
      Poistu paikalta ajoissa.
      Hälytä palokunta turvallisesta paikasta.

    • Suojaako vikavirtasuojakytkin mahdolliselta televisiopalolta?

      Ei suojaa, koska televisiopalossa on kysymys yleensä huonon liitoksen tai komponentin kuumenemisesta, ei vikavirrasta yleiseen maapotentiaaliin tai sähköverkon suojamaahan. Televisiopalon vaaran voi tunnistaa vasta kun TV alkaa haista tai siitä tulee savua. Ulkoisia varolaitteita on saatavilla, jotka kytkevät tv:n virran pois huomatessaan savua.

    • Miten tulisi suhtautua autonlämmitysjohtoihin, jotka jätetään roikkumaan pistorasiaan tai kelataan kotelon ympärille kun auto ajetaan liikenteeseen.

      Autonlämmitysjohdot kannattaa turvallisuussyistä aina irrottaa käytön jälkeen pistorasiasta ja pistorasiakotelon kansi on syytä pitää lukittuna. Avoin pistorasiakotelo tai vapaasti roikkuva lämmitysjohto on vaarana esimerkiksi leikkiville lapsille tai kotieläimille. Lisäksi avoimena pidettävä kotelo on altis ilkivallalle. Uusimmissa ulkopistorasioissa on pakollisena lisäsuojana vikavirtasuojakytkin, eikä näiden pistorasioiden tarvitse välttämättä olla lukituissa koteloissa.

      Taloyhtiöiden ja muiden autolämmityspistorasioita omistavien yhteisöjen olisi hyvä laatia autoilijoille selkeät ohjeet pistorasioiden käytöstä. Samalla tulisi kieltää liitäntäjohtojen jättäminen irrallisena kiinni pistorasiaan.

    • Olemme kodinkoneita myyvä liike ja käsitykseni mukaan joku energiamerkki koskee tuotteita. Mitä se tarkoittaa? Edellyttääkö se meiltä jotain?

      Energiamerkki on pakollinen kotitalouteen myytävissä kylmälaitteissa, pyykinpesukoneissa, kuivausrummuissa, kuivaavissa pesukoneissa, astianpesukoneissa, sähköuuneissa, ilmastointilaitteissa sekä lampuissa. Merkin on oltava kuluttajien nähtävillä myytävien laitteiden mallikappaleissa.

      Energiamerkintä ei ole pelkästään lakisääteinen velvollisuus. Se auttaa ja ohjaa kuluttajia tekemään valintoja energiataloudellisesti. Kun kuluttajat oppivat tuntemaan merkin ja tiedostamaan vihreän ja punaisen nuolen merkityksen, poistuvat "tuhlaavat" laitteet vähitellen markkinoilta. Merkinnästä kerrotaan Sähköisissä merkeissä -sivustolla, ja siitä jakaa tietoa myös energiansäästön palvelukeskus Motiva.

      Valmistajat ovat kehittäneet tuotantoaan siten, että laitteiden energiatehokkuus on parantunut ja esim. kylmälaitteissa on otettu käyttöön uudet entistä tehokkaampaa laitetta ilmaisevat A+ ja A++ luokat (vastaavasti D luokkaa heikompien kylmälaitteiden markkinointi on säädöksillä tullut kielletyksi).

      Merkkien esilläoloa on valvottu v. 2004 yli 300 myymälässä. Valvonnassa on todettu, että läheskään kaikissa myymälöissä merkit eivät ole olleet vaatimusten mukaisesti esillä, ja tästä on annettu huomautuksia kauppiaille.

    • Olemme laajentamassa työstökoneisiin liittyvää liiketoimintaamme manner-Eurooppaan. Koskevatko direktiivit myös yksittäisiä tuotteita? Mitä dokumentteja tuotteen mukana pitää olla?

      Pienjännitedirektiivi (siltä osin kuin pääasialliseksi vaaranaiheuttajaksi voidaan katsoa sähkö), EMC-direktiivi (sähkömagneettinen yhteensopivuus) ja konedirektiivi koskevat myös yksittäisten koneiden valmistamisesta. Tuotteen mukana tulee olla käyttöohjeet ja vaatimustenmukaisuusvakuutus kohdemaan kielellä. Pelkät englanninkieliset dokumentit eivät riitä.

      Konedirektiivin vaatimuksista saa tarkemmin tietoa sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosastolta,  puh. (09) 160 01.

       

    • Uudessa jääkaapissani on jäähdytysisobuteiinia (RG00a), ohjeessa varoitetaan palovaarasta asennuksen yhteydessä. Mitä varten? Onko kaasu myrkyllistä?

      Monissa, ei suinkaan kaikissa, tänään myynnissä olevassa jäähdytyslaitteissa käytetään ilmakehälle vähemmän haitallisia hiilivetykaasuja, joista yksi on jäähdytysisobuteiini. Laitteeseen ei sisälly niin paljon kaasua että vuodosta koituisi terveydelle haittaa, mutta tämä kaasu on räjähdysherkkää siinä missä tavallinen neste- tai kaupunkikaasukin. Siitä syystä käyttöohjeessa varoitellaan ja neuvotaan. Laitteen kuljetuksessa voi sattua jotakin joka aiheuttaa vuodon. Kannattaa varmuuden vuoksi noudattaa annettuja ohjeita mm. huoneen tuuletuksesta asennuksen yhteydessä.

Päivitetty 27.11.2013