Sähköasennukset

  • Onko sähköurakoitsijan tekemät sähköasennustyöt erikseen tarkastutettava?

    Sähköurakoisija tekee asennustöilleen työhön kuuluvana oman työn käyttöönottotarkastuksen. Näin varmistetaan, että asennustyö on käyttöön otettaessa ja toiselle luovutettaessa turvallinen ja samalla määräysten edellyttämässä kunnossa.
    Urakoitsijan on laadittava tekemästään työstä käyttöönottotarkastuspöytäkirja.. Allekirjoitettu pöytäkirja luovutetaan sähköasennusten haltijalle. Vähäisistä töistä ei tarvitse tehdä pöytäkirjaa. Näitä ovat yksittäisten sulakkeiden suojaamien virtapiirien muutostyöt ja kojeiden lisäykset, jotka eivät muodosta laajempaa kokonaisuutta.

    Jos asennustyö on laaja, esim. sitä suojaavan sulakkeen koko on yli 35 A, sähköurakoitsijan on huolehdittava varmennustarkastuksen tilaamisesta ja teettämisestä. Varmennustarkastuksen suorittaa kaupallisin perustein toimiva valtuutettu tarkastaja tai valtuutettu laitos. Myös tästä tarkastuksesta laadittu pöytäkirja luovutetaan sähköasennusten haltijalle.
    Varmennustarkastusta ei kuitenkaan tarvitse teettää enintään kahden asuinhuoneiston asuinrakennukselle eikä sen muutostöille.

  • Voinko tilata asennustöille itse ulkopuolisen tarkastuksen?

    Varmennustarkastuksen tilaamistavasta, varmennustarkastajasta ja maksajasta voidaan sopia urakkasopimusta tehtäessä. Jos muuta ei ole sovittu, sähköurakoitsija on velvollinen huolehtimaan asiasta. Rakennuttaja voi tilata myös vapaaehtoisen tarkastuksen haluamassaan laajuudessa sähköasennustyölle, jolle ei säädösten perusteella vaadita varmennustarkastusta.

  • Onko sähköasennuksille tehtävä tarkastuksia määrävälein?

    Asuinrakennuksia lukuun ottamatta kaikkien muiden rakennusten ja ulkoalueiden sähköasennukset on tarkastettava käyttöönoton jälkeen määräajoin, mikäli kohteen pääsulakkeet tms. ovat yli 35 A. Tarkastettavia kohteita ovat mm. useimmat liike- ja teollisuusrakennukset, julkiset rakennukset, laajat yleisten paikkojen sähköasennukset sekä monet maatilojen tuotantorakennukset. Myös asuinrakennusten osana olevat sulakerajan ylittävät liiketilat tms. on tarkastettava.

    Määräaikaistarkastuksia tekevät tarkastusalan ammattilaisina toimivat valtuutetut tarkastajat ja tarkastuslaitokset.

    Määräaikaistarkastusten enimmäisväli on muutoin 10 vuotta, mutta jakeluverkon haltijan sähköverkoille tarkastus tulee tehdä 5 vuoden välein. Sähköasennuksen haltijan on huolehdittava tarkastuksen tilaamisesta.

    Katso myös Kiinteistöjen sähkökunnossapito ja määräaikaistarkastukset.

  • Milloin sähkölaitteistolle vaaditaan käytön johtaja?

    Käytön johtaja on nimettävä, kun haltijan sähkölaitteistoon (kiinteistöön) kuuluu suurjännitteisiä osia (> 1000 V), lukuun ottamatta pienjänniteverkosta syötettyjä erikoissuurjännitteisiä laitteita, tai pienjännitteisen sähkölaitteiston (kiinteistön tai yhtenäisen kiinteistöryhmän ) liittymisteho on yli 1 600 kVA.

    Käytön johtaja on nimettävä uudelle sähkölaitteistolle ja nimeämisestä on ilmoitettava Tukesille kolmen kuukauden kuluessa sähkölaitteiston käyttöönotosta.

    Henkilövaihdosten yhteydessä uuden käytön johtajan nimeäminen on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa ja tästä ilmoitus Tukesille kuukauden kuluessa.

  • Kuinka monen yrityksen sähkötöiden johtajana ja laitteiston käytön johtajana voin toimia?
  • Mitä tulee ottaa huomioon uusittaessa tai muutettaessa vanhan asunnon kylpyhuoneen sähköasennuksia?
  • Mistä saan tietoa koneiden turvakytkimien ja turvalaitteiden käyttöön liittyvistä kysymyksistä?

    Koneiden turvallisuuteen liittyvistä asioista huolehtii sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosasto. Työsuojelupiirien tai kuntien tarkastajiin voi ottaa yhteyttä lisätietoja tarvittaessa.

  • Pitääkö uusissa asennuksissa käyttää vikavirtasuojakytkintä?

    Vikavirtasuojakytkin on herkkä suojalaite hengenvaaraa tai palovaaraa aiheuttavien sähköisten vikavirtojen varalle. Sitä käytetään tavanomaisen sulakesuojauksen lisänä tietyissä sähköasennuksen osissa. Kansainvälisten sähköasennusstandardien kehittymisen myötä vikavirtasuojakytkimiä on vuosien mittaan edellytetty yhä useampaan sähköasennuksen osaan.

    Vikavirtasuojan käyttöä on vaadittu vuodesta 1997 lähtien uusissa sähköasennuksissa mm. peseytymistilojen pistorasioille ja ulkopistorasioille, joiden nimellisvirta on 20A tai pienempi. Lattialämmityskaapeleiden asennuksissa vikavirtasuojakytkintä alettiin ensin käyttää peseytymistiloissa, ja myöhemmin 2000-luvun puolessa välissä se tuli pakolliseksi kaikkiin lattia- ja kattolämmityskaapeleihin ja ‑kelmuihin.

    Vuoden 2007 lopulla uusittu sähköasennusstandardi edellyttää vikavirtasuojakytkimiä entistä laajemmin. Suojausvaatimus laajeni koskemaan lähes kaikkia pistorasioita huonetilasta riippumatta sekä kaikkia sähköasennuksia kylpy- ja löylyhuoneissa (kiuasta lukuun ottamatta). Pistorasian suojaus voidaan jättää pois vain, jos on kyse tietyn laitteen syöttöön tarkoitetusta pistorasiasta, johon ei käytännössä liitetä kädessä pidettäviä sähkölaitteita, esim. keittiökaapiston sisällä oleva jääkaappipakastimelle tarkoitettu pistorasia. Kylpyhuoneen ja ulkotilan pistorasiaa ei poikkeusmahdollisuus koske.

    Tavallisten asuin- ja toimitilarakennusten lisäksi vikavirtasuojakytkimiä edellytetään myös esim. leirintäalueiden, pienvenesatamien ja rakennustyömaiden tavanomaisille pistorasioille. Erityistiloissa, kuten esim. lääkintätiloissa sekä maatalouden tuotantotilojen sähköasennuksissa vikavirtasuojausta vaaditaan laajemminkin. Myös nämä vaatimukset ovat lisääntyneet tai tarkentuneet v. 2007 standardin myötä.

    Vikavirtasuojakytkimen nimellisvirta on tavallisesti 30 mA, jolloin se soveltuu sekä henkilö- että palosuojaukseen. Joissain tapauksissa edellytetään palosuojaukseen soveltuvia 300 mA:n suojia.

  • Pitääkö autonlämmityspistorasioiden olla lukitussa tilassa?

    Pistorasioiden asennusvaatimuksissa on ollut eräitä eroja asennuksen valmistumisajankohdasta riippuen. Yleissääntönä kaikenikäisille asennuksille voidaan kuitenkin pitää nykyisen standardin vaatimuksia, joiden mukaisesti pistorasia on

    1) oltava rakenteeltaan turvapistorasia, (ns. lapsisuojattu pistorasia, jossa on sulkulevyt reikien lisäsuojana)
    2) tai asennettuna vähintään 1,7 m korkeuteen
    3) tai asennettuna lukittuun koteloon tms. tilaan

    Useimmat paikoitusalueiden autonlämmitystolpat eivät täytä kumpaakaan kahdesta ensin mainitusta vaatimuksesta, joten kotelot on yleensä pidettävä lukittuina. Auton liitäntäjohtoa ei myöskään tule jättää tolppaan kiinni silloin, kun sitä ei ole kytkettynä autoon, koska tällöin kotelon lukinta käytännössä ohitettaisiin. Erityisen vaarallista on jättää johto roikkumaan kulkuväylille ja alueilla, joissa lumen luonti tapahtuu koneellisesti tai joissa pikkulapset voivat leikkiä.

    Ulos asennettujen pistorasioiden täytyy olla suojakoskettimella varustettuja ns. sukopistorasioita asennusajankohdasta riippumatta. Sähköä ei saa missään tapauksessa ottaa autonlämmitykseen eikä muuhun käyttöön rakennuksen sisältä tavallisesta pistorasiasta. Suojamaadoituspiirin puuttuminen tai laittoman kaksinapaisen jatkojohtovirityksen käyttö on yksi tavallisimmista syistä pihapiirin kuolemaan johtaneille sähkötapaturmille. Vuonna 1997 päättyi siirtymäkausi, jonka jälkeen asennettujen ulkopistorasioiden sekä pesu- ja kylpyhuoneiden pistorasioiden on oltava suojattuna ylivirtasuojan (esim. sulake) lisäksi vikavirtasuojakytkimellä, joka on herkkätoiminen lisäsuojalaite. Vikavirtasuojakytkimen toimintakyky tulee tarkistaa määräajoin sen testipainikkeesta.

     

  • Miten voin turvallisesti käyttää jatkojohtoja ulkotilassa?

    Perusvaatimus on, ettei jatkojohtoa kytketä pistorasiaan, jota ei ole tarkoitettu tällaiseen käyttöön. Maadoittamattomasta sisätilan pistorasiasta ei koskaan saa ottaa syöttöä ulkotilaan. Uusissa asennuksissa tulee aina käyttää ulkoasennuksia varten olevaa pistorasiaa, joka on suojattu vikavirtasuojakytkimellä. Muita huomioon otettavia asioita ovat mm.

    • Älä käytä muovieristeisiä johtoja kylmällä säällä ulkona. Muovi kovettuu ja haurastuu kylmässä (pakkasessa).
    • Käytä lisäsuojana, jos mahdollista, erillistä pistorasiaan asennettavaa tai jatkojohdossa olevaa vikavirtasuojakytkintä.
    • Älä käytä jatkojohtoja, joiden johto tai kalusteet ovat vioittuneita (esim johdossa hiushalkeamia). Jatkojohtojen tulee olla roiskevedenpitäviä (pistorasiassa läppäkansi), jos ne ovat alttiina vedelle esim. sateella.
  • Kun vikavirtasuojakytkin toimii, mitä teen?

    Toiminta on merkki siitä, että virtapiirissä on liian suuri vuoto- tai vikavirta. Tämä voi aiheutua yksittäisen laitteen viasta tai likaantumisesta. Toiminnan voi aiheuttaa myös se, että piiriin on kytketty liian monta laitetta. Tällöin laitteiden yhteinen vikavirta aiheuttaa laukaisun. Vikavirtasuojan rakenteen tulee vastata käyttöolosuhteita. Lisäominaisuuksia ovat esim. pakkaskestoisuus, sysäysvirtakestoisuus ja sieto pulssimaiselle tasavirralle, jota elektroniset laitteet aiheuttavat.

    Vikakohteen selvittämiseksi irrotetaan pistotulppaliitäntäiset laitteet verkosta. Vikavirtasuojakytkin suljetaan. Jos se laukeaa heti uudestaan, on vika kiinteässä asennuksessa. Tällöin on käännyttävä sähköalan ammattilaisen puoleen. Jos taas vikavirtasuojakytkin pysyy kiinni, jää vika pistotulppaliitäntäisten laitteiden puolelle. Kun ne liitetään verkkoon kukin erikseen vuorollaan, selviää viallinen laite. Jos mikään yksittäinen laite ei aiheuta laukaisua, on vika mahdollisesti laitteiden määrässä.

    Jo yksittäinen laite, esim. vanha pesuvesien kastelema pesukone, saattaa riittää laukaisun aiheuttamiseen. Jos normaali puhdistus ei auta, on laite vietävä sähköalalla ammattitaitoisen puhdistettavaksi ja korjattavaksi.

Päivitetty 21.8.2007