Kuluttajapalvelut

Näin palveluiden turvallisuutta valvotaan


Kuluttajaturvallisuuslain (920/2011) mukaan vastuu palvelujen turvallisuudesta on palvelun tarjoajalla. Kuluttajapalvelulla tarkoitetaan sellaista palvelua, joka on tarkoitettu käytettäväksi tai jota olennaisessa määrin käytetään yksityiseen kulutukseen. Palvelun tarjoajalla tarkoitetaan luonnollista henkilöä taikka yksityistä tai julkista oikeushenkilöä, joka suorittaa, pitää kaupan, tarjoaa, myy tai muutoin luovuttaa tai välittää kuluttajapalveluja. Palvelun tarjoaja voi näin ollen olla esimerkiksi kunta, seurakunta tai yhdistys. Lain soveltamisalan ulkopuolelle jäävät kuitenkin luonnolliset henkilöt silloin, kun he tarjoavat palvelua muussa kuin elinkeinotoiminnassa (lakia ei esimerkiksi yksityiseen, jokamiehenoikeudella käytettävään uimarantaan). Myöskään yhdistysten tai yhteisöjen tarjoamat palvelut eivät kuulu lain soveltamisalaan, jos niitä tarjotaan ainoastaan omille jäsenille muussa kuin elinkeinotoiminnassa.

  

Kuluttajaturvallisuuslainsäädännön nojalla Tukes valvoo mm. seuraavien palveluiden turvallisuutta:

  • huvipuistot ja tivolit
  • kartingradat
  • leikkipuistot ja niihin rinnastettavat sisäleikkipaikat
  • kuntosalit
  • laskettelu- ja rinneautoilukeskukset
  • ohjelmapalvelut (esim. seikkailupalvelut, moottorikelkkasafarit)
  • ratsastuspalvelut
  • tavaroiden vuokrauspalvelut (kuluttajille suunnatut), esim. mökki, urheiluvarusteet, työkalut, kanootti
  • uimahallit ja kylpylät
  • uimarannat
  • kiipeilykeskukset.

Valvontatavat ja -keinot

Tukes valvoo pistokokeenomaisesti

Tukes valvoo, että kuluttajapalvelut täyttävät kuluttajaturvallisuuslainsäädännön vaatimukset eivätkä aiheuta vaaraa kuluttajan terveydelle tai omaisuudelle. Valvonta on pistokokeenomaista. Viranomaiset eivät tarkasta kaikkia lain soveltamisalaan kuuluvia palveluita. Valvontaviranomaiset eivät myöskään myönnä hyväksymisiä turvallisille palveluille, vaan palvelun tarjoaja vastaa palvelun turvallisuudesta. Tukes seuraa kuluttajaturvallisuuslainsäädännön soveltamisalaan liittyvää kehitystä, seuraa tapahtuneita onnettomuuksia ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin. Tukes järjestää myös koulutusta palveluntarjoajille, vastaa kansainvälisestä yhteistyöstä ja neuvoo palveluntarjoajia ja kuluttajia kuluttajaturvallisuuslainsäädäntöön liittyvissä asioissa. Tukes on kuluttajaturvallisuusasioiden osaamiskeskus, johon on keskitetty kuluttajaturvallisuuteen liittyvä erikoisalojen osaaminen.

 

Valvontatavat

  • Kuluttajien, elinkeinonharjoittajien ja muiden viranomaisten tekemien ilmoitusten käsittely.
  • Valvonta, jota tehdään valvontasuunnitelman perusteella ja jolla selvitetään pistokokeenomaisesti tarjottavien palveluiden turvallisuutta.
  • Valvontaprojektit, joilla selvitetään palveluryhmittäin palveluiden määräystenmukaisuus ja turvallisuuden taso, puututaan epäkohtiin ja kehitetään määräyksiä ja valvontamenetelmiä.


Valvontakeinot ja valtuudet

  • Oikeus saada valvonnan kannalta suorittamiseksi välttämättömät tiedot
  • Oikeus tehdä tarkastuksia
  • Neuvottelut palvelun tarjoajan kanssa havaitun vaaran poistamisesta
  • Korjaus- ja oikaisumääräys
  • Toiminnan keskeyttäminen
  • Toimenpiteen teettäminen
  • Väliaikainen kielto, kielto ja kiellon tai määräyksen tehostaminen uhkasakolla
  • Kuluttajapalveluun liittyvän vahingonvaaran torjuminen
  • Tiedottamisesta määrääminen
  • Tarvittaessa oikeus saada virka-apua poliisilta. 

 

Valvontaviranomaiset

Kuluttajapalveluiden turvallisuus kuuluu yleensä useamman eri viranomaisen valvontaan.

Esimerkiksi uimahallien ja kylpylöiden

  • uimaveden laatua valvotaan ns. allasvesiasetuksen nojalla.
  • kahviossa myytäviä elintarvikkeita ja valmisteita valvotaan elintarviketurvallisuutta koskevien säädösten nojalla.
  • asiakasturvallisuutta (esim. uinnin valvonnan riittävyys) valvotaan kuluttajaturvallisuuslainsäädännön perusteella.
  • vedenpuhdistuksessa käytettävän kloorin varastointia valvoo pelastusviranomainen.
  • pelastusviranomaiset (palotarkastaja) valvovat paloturvallisuutta (esim. alkusammutuskaluston riittävyys ja kunto, poistumisteiden käytettävyys).
  • yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisestä vastaa poliisi (esim. väkivaltainen asiakas).
  • uimahallin ja kylpylän työntekijöiden työturvallisuutta ja työoloja valvovat työsuojeluviranomaiset.

 

Joidenkin tuote- ja palveluryhmien turvallisuudesta ja valvonnasta on säädetty erikseen. Lista toimivaltaisista viranomaisista löytyy Kuka valvoo mitäkin -osiosta .

 

Päivitetty 13.5.2016