Kulutustavarat

Näin tavaroiden turvallisuutta valvotaan


Kuluttajaturvallisuuslaki (920/2011) lähtee siitä, että ensisijainen vastuu tavaroiden turvallisuudesta kuuluu toiminnanharjoittajalle, joka valmistaa, tuo maahan, vie maasta, kuljettaa Suomen kautta, pitää kaupan, tarjoaa, myy tai muutoin luovuttaa tai välittää kuluttajatavaroita. Kuluttajaturvallisuuslaissa toiminnanharjoittajalla ei kuitenkaan tarkoiteta luonnollista henkilöä silloin, kun tavara luovutetaan muussa kuin elinkeinotoiminnassa.

 

Toiminnanharjoittajia koskee yleinen huolellisuusvelvollisuus. Toiminnanharjoittajan on olosuhteiden vaatiman huolellisuuden ja ammattitaidon edellyttämällä tavalla varmistauduttava siitä, että kulutustavarasta ei aiheudu vaaraa kenenkään terveydelle tai omaisuudelle. Toiminnanharjoittajalla on oltava riittävät ja oikeat tiedot kulutustavarasta, ja hänen on arvioitava niihin liittyvät riskit. 

 

Tukes valvoo kuluttajaturvallisuuslainsäädännön noudattamista. Valvonta on pistokokeenomaista. Viranomaiset eivät tarkasta kaikkia tuotteita. Valvontaviranomaiset eivät myöskään myönnä hyväksymisiä turvallisille tuotteille, vaan tavaran luovuttaja vastaa, että tuote on turvallinen. Tukes seuraa kuluttajaturvallisuuslainsäädännön soveltamisalaan liittyvää kehitystä, tapahtuneita onnettomuuksia ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin. Tukes järjestää myös koulutusta tavaran luovuttajille, vastaa kansainvälisestä yhteistyöstä ja neuvoo tavaran luovuttajia ja kuluttajia kuluttajaturvallisuuslainsäädäntöön liittyvissä asioissa. Kuluttajaturvallisuuslain valvonnassa Tukesin lisäksi toimivaltainen viranomainen on Tulli, joka valvoo Suomeen maahantuotavien kulutustavaroiden turvallisuutta.

 

Kuluttajaturvallisuuslainsäädännön nojalla valvotaan mm. seuraavien tuotteiden turvallisuutta:

  • kuluttajakäyttöön ja urheiluun tarkoitetut henkilönsuojaimet (esim. kypärä ja heijastin)
  • kuluttajakäyttöön tarkoitetut koneet (esim. ruohonleikkuri ja sähkötyökalut)
  • lelut, lastenhoitotarvikkeet ja lapsiin vetoavat tuotteet
  • Palovaaraa aiheuttavat tuotteet (esim. kynttilätuotteet, tulitikut ja tupakansytyttimet)
  • Yleiset kulutustavarat (esim. urheiluvälineet, kylpytynnyrit, huonekalut, kaihtimet, tekstiilit ja tikkaat)

 

Valvontatavat ja -keinot

 

Valvontatavat

  • Ennaltaehkäisevä valvonta, jossa pistokokein tutkitaan markkinoilla olevien tavaroiden turvallisuutta.
  • Riskiperusteisesti valitut valvontaprojektit, joilla selvitetään tuoteryhmittäin tavaroiden vaatimustenmukaisuutta ja turvallisuutta, puututaan epäkohtiin ja kehitetään määräyksiä ja tutkimusmenetelmiä.
  • Reaktiivinen valvonta, esimerkiksi kuluttajien, toiminnanharjoittajien ja muiden viranomaisten tekemät ilmoitukset vaaraa aiheuttaneista tuotteista.
  • Vaarallisten tuotteiden hälytysjärjestelmässä (Rapid Alert System) ilmoitettujen tuotteiden etsiminen Suomen markkinoilta, ja tarvittaessa ryhtyminen toimenpiteisiin.
  • Neuvonta ja ohjaaminen (esim. yritystapaamiset, sidosryhmäyhteistyö ja vaikuttaminen turvallisuuskulttuuriin)


Valvontakeinot ja valtuudet

Toimivaltaisella viranomaisella on oikeus mm.

  • saada valvonnan kannalta tarpeelliset tiedot
  • ottaa näytteitä ja tehdä tarkastuksia
  • periä toiminnanharjoittajalta näytteiden hankkimis- ja testauskustannukset, jos tuote osoittautuu vaaralliseksi tai vaatimustenvastaiseksi
  • määrätä vaarallinen tuote korjattavaksi tai hävitettäväksi
  • kieltää vaaraa aiheuttavan tuotteen myynti, valmistaminen, tarjoaminen, maahantuominen, kaupan pitäminen ja muu luovuttaminen
  • kieltää vaaraa aiheuttavan tuotteen maastavienti ja/tai kauttakulku
  • tehostaa tarvittaessa määräystä tai kieltoa uhkasakolla
  • velvoittaa toiminnanharjoittaja tiedottamaan kuluttajille tuotteen aiheuttamasta vaarasta, viranomaisen antamasta kiellosta tai määräyksestä ja kuluttajien oikeuksista
  • teettää toimenpiteitä vaaran torjumiseksi toiminnanharjoittajan kustannuksella
  • saada tarvittaessa virka-apua poliisiviranomaiselta.

 

Muut valvontaviranomaiset

Kuluttajaturvallisuuslainsäädäntö on väistyvää ja täydentävää yleislainsäädäntöä. Sitä sovelletaan ensisijaisesti sellaisin kulutustavaroihin ja niiden valvontaan, joista ei ole säädetty erityislainsäädännössä. Suomessa kulutustavaroiden turvallisuuden valvonta jakautuu lainsäädännön perusteella useille eri viranomaisille.

 

Monet tuotteet kuuluvat esimerkiksi käyttötilanteen tai -tarkoituksen mukaan eri viranomaisen valvontaan. Esimerkiksi henkilönsuojaimet ja koneet kuuluvat sekä työsuojeluviranomaisten että Tukesin valvontaan, koska niitä voidaan käyttää sekä ammatti- että kuluttajakäytössä. Tällaisissa tapauksissa valvontatoimenpiteistä vastaa se viranomainen, jonka toimivaltaan kuuluvassa käytössä mahdollinen vaara on havaittu, tai missä käytössä tuotetta tyypillisesti käytetään. Joissakin tuotteissa eri turvallisuusominaisuudet kuuluvat useamman eri viranomaisen valvontaan. Esimerkiksi ruoanlaittovälineistä ruokaan irtoavien aineiden aiheuttamat vaarat kuuluvat Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran toimivaltaan. Jos kuitenkin esimerkiksi kattilan kahva irtoaa aiheuttaen palovamman vaaraa käyttäjälle, on kyse Tukesin valvontaan kuuluvasta asiasta.

 

 

Päivitetty 13.5.2016