Vaakojen ja mittauslaitedirektiivin mukaisen mittauslaitteen merkinnät
Mittauslaitedirektiivin (MID) mukaisissa mittauslaitteissa ja uusissa vaaoissa on kuvan 1 mukainen vaatimustenmukaisuusmerkintä. Merkinnässä on CE-merkintä, täydentävä metrologinen merkintä (M), kiinnitysvuoden kaksi viimeisestä numeroa (esimerkissä 17) ja ilmoitetun laitoksen tunnusnumero (esim. 0000).
Puutteellinen merkintä (esim. ilmoitetun laitoksen numero puuttuu) on vaatimusten vastainen. Puutteellisesti merkittyä mittauslaitetta tai vaakaa ei voi ottaa mittauslaitelain tarkoittamaan käyttöön.
Kuva 1. MID:n mukaisten mittauslaitteiden ja uusien 20.4.2016 jälkeen valmistettujen vaakojen vaatimuksenmukaisuutta osoittava merkki
Mittauslaitetyypistä riippuen laitteessa voi lisäksi olla tyyppikilpi, jossa kerrotaan tarkemmin mittauslaitteen käyttötarkoituksesta ja käyttöympäristöä koskevista vaatimuksista.
Entinen vaakojen vaatimustenmukaisuusmerkintä
Ennen 20.4.2016 käyttöön otetussa, vaakadirektiivin vaatimukset täyttävässä vaa'assa on kuvan 2 mukainen merkintä. Merkinnällä varustettua vaakaa saa edelleen käyttää mittauslaitelain tarkoittamaan käyttöön, kunhan vaa’an varmennukset ovat kunnossa.
Vaakojen vaatimuksenmukaisuuden osoittavassa merkinnässä on
- CE -merkintä, jossa on valmistusvuoden viimeiset kaksi numeroa (14)
- ilmoitetun laitoksen tunnusnumero (kuvan esimerkissä 0000)
- vihreäpohjainen musta M-kirjain.
Jos jokin näistä puuttuu, vaaka ei silloin täytä vaakadirektiivin vaatimuksia.
Kuva 2. Vaa'an vaatimustenmukaisuuden ilmaiseva merkkiyhdistelmä
Tässä esimerkissä vaa'an määräaikaisvarmennus on tehtävä viimeistään vuoden 2017 lopussa.
Laitteessa on myös tyyppikilpi, jossa on tietoa vaa'an käyttötarkoituksesta ja ympäristövaatimuksista, kuten mittaustarkkuusluokasta ja käyttölämpötilasta.
Suomalainen varmennusmerkki ja sinetti
Käytön aikana varmennetussa mittauslaitteessa on kuvan 3 mukainen suomalainen varmennusmerkki. Varmennusmerkistä ilmenee vuosiluku ja kuukausi, jolloin mittauslaite on viimeksi varmennettu. Merkintä on kaikissa mittauslaitteissa käytönaikaisen varmennuksen jälkeen.
Kuva 3. Tehdyn varmennuksen ilmaiseva merkki
Tässä esimerkissä varmennus on tehty tammikuussa 2017.
Tämä varmennusmerkki löytyy myös ennen käyttöönottoa sellaisista mittauslaitteista, joiden vaatimukset eivät tule mittauslaitedirektiivistä tai vaakadirektiivistä vaan kansallisesta lainsäädännöstä. Jos mittauslaitteen varmennusmerkki lyödään lyijykkeeseen, syövytetään lasiin tai poltetaan puuhun, kuukausimerkintä puuttuu.
Varmentamisen yhteydessä voidaan sulkea sinetillä (kuva 4) mittauslaitteen ne kohdat, joita ei saa muuttaa varmennuksen jälkeen. Sinetillä suljetaan esimerkiksi kohdat, joista voidaan virittää näyttämää ja siten vaikuttaa mittaustulokseen. Jos sinetti on rikki, varmennus ei enää ole voimassa.
Kuva 4. Suomalainen sinetöintimerkki
Seuraavan varmennusajankohdan merkitseminen
Varmennusmerkin lisäksi mittauslaitteeseen voidaan kiinnittää informatiivinen, epävirallinen seuraavan varmennusajankohdan ilmaiseva tarra (kuva 5). Infotarra ei korvaa varmennusmerkkiä tai muita vaatimustenmukaisuuden osoittavia merkintöjä.
Kuva 5. Esimerkki seuraavan varmennusajankohdan ilmaisevasta infotarrasta. Yleensä jokaisella tarkastuslaitoksella on oma infotarransa. Tässä esimerkissä seuraava varmennus on tehtävä viimeistään huhtikuussa 2017.
Suomen kansallinen tyyppihyväksyntätunnus
Mittauslaitteella voi olla Suomen kansallisesta tyyppihyväksynnästä kertovat merkinnät, jos se
- on otettu käyttöön ennen vaakadirektiivin (1990) tai mittauslaitedirektiivin (30.10.2006) soveltamisen alkua
- ei kuulu lainkaan kummankaan direktiivin soveltamisalaan.
Tyyppihyväksynnät ovat voimassa yleensä 10 vuotta tyyppihyväksynnän myöntämisestä. Mittauslaitedirektiivissä mukana olevista mittauslaitteista vanhan tyyppihyväksynnän mukaisia mittauslaitteita sai ottaa käyttöön 30.10.2016 saakka.
Tyyppihyväksytyissä mittauslaitteissa on tyyppikilpi, josta ilmenee mm. tyyppihyväksyntätunnus. Suomalainen tyyppihyväksyntätunnus on muotoa VJ.Z.XX.YY, missä Z on laitelajitunnus (taulukko), XX on vuosittain juokseva numero ja YY hyväksymisvuoden viimeiset kaksi numeroa (esim. VJ.E.1.94 tarkoittaa suomalaista kylmävesimittarin hyväksyntää). Lyhenne VJ tulee sanoista Vakaus/Justering.
Taulukko: Suomalaisia mittauslaitelajitunnuksia
Laitelaji | Z |
---|---|
Vaa'at | Ilman kirjainta |
Nestemittarit, muut kuin vesimittarit | A |
Pituusmittarit | B |
Viljankoettimet | C |
Nestemittauslaitteistot, muut kuin vesi | D |
Kylmävesimittarit | E |
Lämpöenergiamittareiden virtausanturit | F |
Lämpöenergiamittareiden lämpötila –anturiparit | G |
Lämpöenergiamittareiden laskijalaitteet | H |
Kaasumittausjärjestelmät ajoneuvoille | K |
Vanhojen direktiivien mukaiset EY-merkinnät
Ennen 30.10.2016 on voinut ottaa käyttöön vanhojen direktiivien mukaisia mittauslaitteita, jos vanhat tyyppihyväksynnät ovat olleet voimassa käyttöönoton hetkellä. EY- direktiivien mukaisesti tyyppihyväksyttyjen ja varmennettujen mittauslaitteiden käyttöä saa jatkaa, jos hyväksyntä on voimassa mittauslaitteen käyttöönottohetkellä ja käytönaikaiset varmennukset on hoidettu asianmukaisesti.
EY-tyyppihyväksymismerkki (esimerkissä D 89 tarkoittaa Saksa 1989) sekä hyväksyntätunnus (esimerkissä 6.131.39). Tällaisia merkintöjä voi olla esim. vesimittareissa.
EY-ensivarmennusmerkki. Pienessä e-kirjaimessa on yläpuolella maan ja alueen tunnus, alaosassa varmennuksen tekijän tunnus. Kuusikulmion sisällä olevasta merkinnästä ilmenee varmennuksen suoritusvuosi.
Pituusmittoja koskeva vaihtoehtoinen EY- ensivarmennusmerkki.
Kuva 6. Vanhojen direktiivien mukaisia EY-merkintöjä
Alkoholimitan merkinnät
Uudet alkoholimitat on tuotava myyntiin mittauslaitedirektiivin mukaan, jolloin niissä on kuvan 1 mukainen merkintä. Käytössä olevissa alkoholimitassa voi olla vielä kuvan 7 mukainen kansallinen ensivarmennusmerkki, joka koostuu kruunumerkinnästä, varmennuksen vuosiluvun kahdesta viimeisestä numerosta (esim. 06) ja vakaajan numerosta (xx).
Kuva 7. Alkoholimitan merkinnät
Vaa'an käyttöpaikan merkitseminen
Vaa’an käyttöpaikkaa koskeva merkintä kertoo vaa’an varmennuspaikan ja suurimman sallitun siirtomatkan pohjois-eteläsuunnassa. Syy vaa’an käyttöpaikan rajoittamiseen on maan vetovoiman eli g-arvon vaihtelu.
Maan vetovoima vaikuttaa useimpien vaakojen mittaustulokseen. Putoamiskiihtyvyyden arvo vaihtelee jonkin verran maan eri puolilla, joten suuri osa tarkoista sähköisistä vaaoista on varmennettava joko käyttöpaikalla tai käyttöpaikkaa varten. Varmennus voidaan tehdä kahdessa vaiheessa:ilmoitettu laitos antaa todistuksen nsimmäisen vaiheen toimenpiteistä ja suorittaa toisessa vaiheessa ne tarkastukset, joihin vaa'an asennuksella ja sijaintipaikalla on vaikutusta. Varmennus tulee voimaan vasta toisen tarkastusvaiheen jälkeen. Varmennettua vaakaa ei tämän jälkeen voida siirtää kovin pitkiä matkoja etenkään pohjois-eteläsuunnassa ilman että mittausvirheet kasvavat liian suuriksi.
Varmennuksessa hylätyn mittauslaitteen merkitseminen
Jos mittauslaite on hylätty varmennuksessa, laitteeseen kiinnitetään kuvan 8 mukainen punainen hylkäystarra. Samalla vakaajan pitää tuhota varmennusmerkki. Jos mittauslaite on rikkoutunut tai sen näyttämä ylittää sallitut virherajat, laitetta ei saa käyttää, vaikka aikaa seuraavaan määräaikaisvarmennukseen olisikin vielä jäljellä. Laite on korjattava, viritettävä uudelleen ja varmennettava. Jos korjauksen ja virityksen tekee hyväksytty korjaaja, joka sinetöi laitteen omalla merkillään, laitetta saa käyttää seuraavaan määräaikaisvarmennukseen saakka.
Kuva 8. Hylätyn mittalaitteen merkitsemiseen käytetty hylkäystarra