Hyppää sisältöön

Kuvittele myrkkypilvi ilmaan ja toimi

Tukes
Julkaisuajankohta 4.6.2015 11.21
Tiedote

 

Oranssi kemikaalisuojapuku rapisee työntekijän päällä kotoisasti hänen tyhjentäessään säiliöautoa Kemira Chemicals Oy:n tehtaalla Äetsässä. Pihamaa vaikuttaa pilvisenä toukokuun päivänä suorastaan aavemaisen autiolta: työntekijän seurana ovat vain nauravat lokit ja autosta tehtaan putkistoihin virtaava myrkyllinen, syövyttävä ja helposti palava neste, epikloorihydriini. ”Kraak, kraak”, sekoittuu moottorien hurinaan.

Työntekijä on yksin, koska säiliöauton kuljettaja on lähetetty kahville – mitä vähemmän vaarallisesta kemikaalista ja tehtaan prosesseista tarkkaan tietäviä paikalla, sen parempi ja turvallisempi. Tavallaan kahville lähetetty kuljettaja tietämättään on edelleen tekemisissä epikloorihydrinin kanssa. Hörppiessään taukojuomaansa hän käyttää nimittäin kertakäyttökuppia, jonka pahvi ei pysyisi kasassa ilman vaarallisesta kemikaalista moninaisten vaiheiden jälkeen syntyvää vahviketta. Sama pahviin lisättävä aine saa esimerkiksi opiskelijan perjantaisikspäkin pysymään kasassa vaikka kaatosateessa.

Naps. Muutamassa sekunnin kymmenyksessä myrkyllinen neste ei ole enää turvallisesti putkessa, vaan valuu ja roiskuu hallitsemattomasti päin tyhjennyspaikalla olevaa rekkaa. Työntekijä kompastuu portaissa kiiruhtaessaan alas kömpelöissä turvakengissä, kaatuu ja menettää tajuntansa. Lokit nauravat vielä, kun kemikaalista nousevat myrkkyhöyryt alkavat levitä tehtaan pihamaalla. Oranssi kemikaalisuojapuku ei rapise enää.
 

 


Ensimmäinen harjoitus uudella kokoonpanolla

Tämä tilanne voisi tapahtua oikeasti. Onneksi nyt vain harjoitellaan. Kemiran henkilökunta on miettinyt etukäteen pelastuslaitoksen kanssa onnettomuustilanteen, joka todellisuudessa voisi tapahtua ja jonka seurauksena voisi olla suuronnettomuus. Riski nimittäin kulminoituu aina kahteen asiaan: toteutumisen todennäköisyyteen ja seurausten vakavuuteen.

- Kemikaalionnettomuuksissa vaara on usein näkymätön, mikä tuo pelastustyöhön omat haasteensa: mitä tässä oikein pitää varoa ja miten, harjoituksen johtajana toimiva palomestari Jari Suokonaukio Pirkanmaan pelastuslaitokselta kertoo.

- Osa Vaasan tehtaan toiminnoista siirrettiin viime syksynä Äetsään ja tämä on ensimmäinen pelastusharjoitus yhdistämisen jälkeen. On mielenkiintoista nähdä, miten tällä laitoksella henkilöstö onnistuu noudattamaan pelastussuunnitelmaa ja mistä löytyy parannettavaa, suojelujohtaja Jukka Ailama Kemiran Äetsän tehtaalta sanoo.

Kun oranssipukuinen säiliöauton tyhjennyksestä vastannut työntekijä on maannut maassa muutaman minuutin, soi tehdasalueella sijaitsevassa valvomossa hälytys; yksi kaasuilmaisimista on havainnut korkean pitoisuuden epikloorihydraattia ilmassa lastausalueella. Tuotannon kenttämies pukee kemikaaliasun päälleen ja lähtee tarkistamaan tilanteen. Kolmen minuutin kuluttua soitetaan ensimmäisen kerran hätäkeskukseen. Muutaman minuutin päästä pelastuslaitoksen autoissa soi ilmoitus: ”Vaarallisten aineiden onnettomuus keskisuuri”. Viisitoista yksikköä lähtee suuntaamaan kohti lastauslaituria Pirkanmaalta ja Satakunnasta.

Kantapään kautta oppii parhaiten

Pirkanmaan pelastuslaitoksen Jari Suokonaukio on sitä mieltä, että kantapään kautta oppii harjoituksissa parhaiten. Hän seuraa rauhassa, kun kaksi Pirkanmaan pelastuslaitoksen palomiestä yrittää kemikaalipuvuissaan lopettaa vuodon siitä kohdasta, mistä myrkyllistä kemikaalia roiskuu kohti autoa. Pelastusmiehet eivät nimittäin tiedä, että lappona valuvan vuodon voi lopettaa säiliöauton katolta – kukaan ei ole kertonut sitä heille.

- Tiedon kulku viranomaisten ja tehtaan henkilökunnan välillä on ehdottomasti asia, jota meidän pitää vielä kehittää, tilannetta Kemiran puolelta havainnoinut suunnittelupäällikkö Petri Huhtala

Lopulta pelastusmiehet saavat vuodon loppumaan ja jälkityöt alkavat. Erittäin tärkeitä nekin, sillä esimerkiksi kuivuessaan vaatteeseen epikloorihydriini voi leimahtaa tuleen, jos kemikaalia sisältävää kangasta hangataan johonkin. Pelastusmiehet suihkuttavat kemikaalilammikoiden päälle sammutusvaahtoa, jotta aineesta ei pääsisi enää haihtumaan myrkyllisiä ja syttyviä höyryjä. Kovia kokenut työntekijäkin näyttää jo olevan jaloillaan, oranssi suojapuku pestynä. On harjoituksen tärkeimmän vaiheen, palautteen ja oppimisen, aika.

 

Pelastusmiehet yrittävät etsiä vuodon syytä.
Pelastusmiehet yrittävät etsiä vuodon syytä. On vaikea hahmottaa, että vuoto lopetetaan säiliöauton katolta.

Mitä sinun yrityksesi voi oppia Kemiran pelastusharjoituksesta?

 

 


  • Pelastustöitä johtavan päivystävän palomestarin johtamiskeskukseen tarvitaan aina henkilö, joka tietää tilat ja tuntee laitteet ja prosessit. Kemiran harjoituksessa palomiehillä kesti useita minuutteja ylimääräistä aikaa lopettaa myrkyllisen kemikaalin vuoto, koska he eivät aluksi tienneet oikeaa kohtaa kemikaalilinjan sulkemiselle. Asiantuntijan on syytä mennä jo valmiiksi tehtaan portille odottamaan palomestaria, jos mahdollista. Yhteyden palomestariin saa aina myös hätäkeskuksen kautta, jos muuten ei onnistu.

  • Harjoitelkaa etukäteen viestiliikennettä talon sisällä. Harjoituksessa Kemiran vuoromestareilla ja omalla palokunnalla oli käytössään radiopuhelimet. Se, miten radiopuhelimista tulleihin viesteihin vastataan (kuittauskäytäntö) ja millaisia asioita sinne puhutaan, oli epäselvää.

  • Ääni- ja valohälytys itse onnettomuuspaikalle. Näin tehtaan sisältä kokoontumispaikoille lähteneet työntekijät osaavat varoa onnettomuusaluetta entistä paremmin.

  • Sää on arvaamaton muuttuja, johon kuitenkin pitää pystyä varautumaan. Kemiran pelastusharjoituksessa tuuli sekä Kokemäenjokirantaan päin että tehtaalle päin. Tuulen suunta vaikuttaa olennaisesti siihen, miten evakuointi hoidetaan.




  •  
  •  
  •  


 

FAKTA

Kemikaalilaitosten onnettomuusharjoitukset

Toiminnanharjoittajan on tehtävä suunnitelma säännöllisten pelastusharjoitusten pitämiseksi. Harjoitusten tavoitteena on varmistaa sisäisen pelastussuunnitelman toimivuus. Kesäkuun alussa voimaan tullut asetus vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta ei enää edellytä pelastuslaitoksen osallistumista sisäisen pelastussuunnitelman harjoituksiin.

 

Teksti, kuvat ja video: Heta Kylmämaa

 
Sivun alkuun