Hyppää sisältöön

Ajankohtaista sähköurakoitsijoille

Tukes
Julkaisuajankohta 1.6.2012 8.00
Tiedote

 

Vaaralliset nollaviat – ole huolellinen kytkennöissä

Vajaa puolet sähköurakoitsijoista läpäisi Tukesin valvontakäynnin puhtain paperein

Myös sähköautojen huoltoon tarvitaan sähköturvallisuustutkinto

Ilmoita sähköpostiosoitteesi, tiedote muuttuu sähköiseksi

Vaaralliset nollaviat – ole huolellinen kytkennöissä

Vaurioituneissa sähköverkoissa saattaa esiintyä niin sanottu nollavika, jonka seurauksena kiinteistön sähkölaitteiden metalliset kuoret voivat tulla jännitteisiksi. Jotta sähköurakoitsija ei itse aiheuttaisi nollavikaa, on syytä olla erityisen huolellinen PEN-johtimia ja vanhoja nollajohtimia kytkettäessä. 

Tapanin- ja Hannunpäivien myrskyt joulukuussa kaatoivat laajoilla alueilla valtavan määrän puita ilmajohtojen päälle, aiheuttaen jopa useita päiviä kestäneitä sähkökatkoksia.  Ilmajohdot kärsivät pahoja vaurioita, pylväs- ja johdinkatkoineen. Pienjänniteverkon AMKA-kaapelien päälle rojahtaneet puut katkaisivat paikoin kaapeleiden kannatusköydet eli PEN-johtimet. Johtimien katkeaminen aiheutti vaarallisia nollavikatilanteita, jos vaihejohtimet olivat edelleen kytkettyinä ja jännitteisinä. Nollavikoja on esiintynyt myös, kun asentaja on huolimattomuuttaan jättänyt nollajohtimen kytkemättä tai liitoksen kiristämättä.

Nollaviassa eri vaiheiden jännitteet muodostuvat epätavallisiksi. Yhdessä tai kahdessa vaiheessa voi olla huomattava ylijännite, kun taas vastaavasti muissa on alijännite. Ylijännite rikkoo varsinkin elektroniikkaa sisältäviä sähkölaitteita. Alijännitteen takia esimerkiksi kylmälaitteet eivät pysty käynnistymään. Ne saattavat rikkoontua ja pahimmassa tapauksessa vikaantua niin, että aiheutuu tulipalo.

Jakeluverkon nollavika voi aiheuttaa myös vakavan sähköiskun vaaran. Jos edellä mainittua yli- ja alijännitteitä esiintyy, ei kiinteistön sähköverkon nollapiste myöskään pysy maan potentiaalissa. Tähän pisteeseen on yleensä kytketty kaikki kiinteistön suojajohtimet. Siksi nollapisteen jännite esiintyy kaikissa suojamaadoitetuissa osissa kuten jakokeskuksen tai suojamaadoitettuihin pistorasioihin liitettyjen sähkölaitteiden metallikuoressa. Olosuhteista riippuen se voi aiheuttaa vaarallisen kosketusjännitteen.

Ääritapauksessa vaarajännite voi olla suunnilleen vaihejännitteen suuruinen. Nollapisteen jännitteeseen vaikuttaa eri vaiheisiin kytkettyjen kuormitusten suuruus toisiinsa nähden. Tilanne voi myös muuttua äkkiarvaamatta esimerkiksi, jos termostaatti ohjaa suuritehoisen kuormituksen päälle tai pois.

Jos nollavika on jakeluverkon puolella, vaarallista kosketusjännitettä rakennuksessa pienentää hyvä liittymän maadoituselektrodi. Se tasaa potentiaalieroja suojamaadoitettujen osien ja rakennuksen muiden osien välillä, vaikka potentiaali olisikin noussut ’kaukaiseen maahan’ nähden nollavian seurauksena. Rengasmainen rakennuksen kiertävä elektrodi yhdessä pääpotentiaalintasauksen kanssa varmistaa parhaiten tasapotentiaalisuuden rakennuksen kaikissa osissa. Jos maadoituselektrodilla on lisäksi pieni ohmiarvo, se auttaa siinä tilanteessa, että ’kaukainen maa’ olisi kosketeltavissa etäältä rakennuksen ulkopuolelta tulevan metalliputkiston, telejohtojen tms. kautta.

Nollavika rakennuksessa, jossa asennukset ovat vanhoja ja sisältävät nollauksia, on kosketusjännitteen kannalta hyvin vaarallinen. Vaaratilanne voi syntyä jo rakennuksen yksittäisen sisäisen ryhmäjohdon viassa. Nollattujen laitteiden metallikuoret saavat täyden vaihejännitteen rakennuksen muihin johtaviin osiin nähden (vaihejohtimesta laitteen sisäisen impedanssin kautta nollauspisteeseen ja sieltä edelleen suojajohtimeen ja laitekuoreen). Tämä koskee myös nollattuihin suojakosketinpistorasioihin liitettyjä suojamaadoitettavaa rakennetta olevia sähkölaitteita.

 Kiinteistön sisäisessä nollaviassa sähkö saattaa myös kulkea epätavallisia reittejä johtavia rakenteita pitkin, koska paluujohtimena toimivaa nollayhteyttä ei ole. Kulkureitit voivat olla hyvin vaarallisia omaisuusturvallisuuden kannalta, koska ne aiheuttavat todellisen palovaaran.

Nollavikatilanne aina on hyvin vaarallinen ja se on tärkeä tunnistaa. Selvä vihje nollaviasta on se, että jotkut lamput palavat kiinteistössä poikkeuksellisen kirkkaasti ja jotkut hyvin himmeästi. Tällöin sähköt on katkaistava välittömästi kiinteistön pääkytkimestä jo ennen vianetsinnän aloittamista.  Hyvä on varmuuden vuoksi välttää keskuksen kuoreen koskettamista. Jotta ei itse aiheuttaisi nollavikaa, on syytä olla erityisen huolellinen PEN-johtimia ja nollajohtimia kytkettäessä ja varmistaa tilanne ennen jännitteen kytkemistä.  Ylijännitteen aiheuttamat laitevauriot syntyvät nimittäin välittömästi. Vanha sanonta ”savun hälvettyä tarkastetaan kytkennät”, ei välttämättä hirveästi naurata siinä tilanteessa.

Vajaa puolet sähköurakoitsijoista läpäisi Tukesin valvontakäynnin puhtain paperein

Puutteet sähköasennuksissa ja käyttöönottotarkastuksissa ovat Tukesin valvontahavaintojen perusteella vähentyneet. Tukesin vuoden 2011 kenttävalvonta kohdistui 144 sähköurakoitsijaan. Samassa yhteydessä tarkastettiin noin 60 keskeneräistä asennuskohdetta.

Sähkölaitteistojen käytön- ja kunnossapidon valvontaa suoritettiin kaikkiaan 87 kohteessa. Tarkastustoiminnan valvontaa kohdistettiin 21 valtuutettuun tarkastajaan.

Sähköurakoinnin ja sähkölaitteistojen valvontakohteista suurin osa valittiin melko sattumanvaraisesti Tukesin urakoitsija- ja sähkölaitteistorekisteristä. Osa tarkastuskohteista valikoitui Tukesille toimitettujen reklamaatiotyyppisten ilmoitusten perusteella. Myös maantieteellinen kattavuus oli valintaperusteena. Valtuutettujen tarkastajien valinta kenttävalvontaan tehdään suunnitelmallisesti siten, että kaikkien tarkastajien toimintaa valvotaan määrävälein.

Kaiken kaikkiaan 42 % sähköurakoitsijoista läpäisi kenttävalvontakäynnin ns. puhtain paperein eli ilman puutemerkintöjä.

Havainnot käyttöönottotarkastusten tasosta tehtiin sähköurakoitsijan kohteistaan laatimien pöytäkirjojen sekä asennuskohteissa tehtyjen sähköasennusten perusteella. Kehitys on ollut myönteistä. Kun vakavia käyttöönottotarkastusten puutteita tai laiminlyöntejä vuosituhannen vaihteessa oli jopa joka viidennessä kohteessa, vakavien tarkastuspuutteiden osuus oli nyt enää kolme prosenttia. Vaaraa aiheuttavia puutteita, jotka pääosin olivat asennusten keskeneräisyydestä johtuvia kosketussuojauspuutteita, esiintyi viidessä asennuskohteessa.

Sähkölaitteistojen varmennustarkastusten laiminlyöntejä havaittiin vain yhden urakoitsijan osalta. 

Sähköurakoitsijan keskeisiin velvollisuuksiin kuuluu huolehtia sähkötöitä tekevän henkilöstönsä yleisestä sähkötyöturvallisuuskoulutuksesta. Vajaalla 20 % toiminnanharjoittajista oli asia hoitamatta, usein kuitenkin niin, että laiminlyönti koski vain osa henkilökuntaa. Tilanne on viime vuosina vakiintunut tälle tasolle ja pahimpiin vuosiin verrattuna (laiminlyöntejä 30–40 %) kohentunut selvästi. Vielä on toki parannettavaa ja kannattaa muistaa, että ajan tasalla oleva koulutus ei vain vähennä tapaturmariskiä, vaan myös helpottaa työnantajan ja sähkötöiden johtajan oikeudellista tilannetta tapaturman sattuessa. Oleellista on tietysti myös valvoa, että annettuja määräyksiä ja ohjeita todella noudatetaan.

Sähkölaitteistojen käytön ja kunnossapidon valvonta kohdistui pääosin Tukesin rekisterissä oleviin, käytön johtajaa edellyttäviin kohteisiin, kuten teollisuuslaitteistoihin ja jakeluverkkoihin. Säädösten edellyttämä huolto- ja kunnossapito-ohjelma oli laatimatta noin joka neljännessä kohteessa (23 %). Tilanne on ollut samankaltainen jo vuodesta 2005 lähtien, jota ennen ohjelma oli puuttunut vähintään joka kolmannesta kohteesta. Määräaikaistarkastus oli suorittamatta vain kahdessa kohteessa (3 %), mikä ainakin osaksi lienee Tukesin viime vuosien aktiivisen määräaikaistarkastusilmoitusten ”karhuamisen” ansiota.

Välitöntä hengenvaaraa aiheuttavia puutteita havaittiin kolmessa kohteessa ja muita vakavasti sähköturvallisuutta vaarantavia puutteita oli neljässä kohteessa. Joistakin sähkökeskuksista tai -laitteista puuttui kosketussuojaus tai se oli rikki. Toinen esimerkki vakavasta puutteesta oli laitepurkujen jälkeen paikalleen jätetyt suojaamattomat kaapelit, joihin jännite on kytkettävissä pelkällä käyttötoimenpiteellä. Vakavia puutteita oli kuitenkin aiempaa vähemmän ja iso harppaus parempaan tapahtui jo 2005, eli samaan aikaan huolto- ja kunnossapito-ohjelmien yleistymisen kanssa. Vaikuttaa siis siltä, että laadittuja ohjelmia myös noudatetaan.

Havaituista puutteista huolimatta vuoden 2011 sähköurakoinnin ja sähkölaitteistojen käytön ja kunnossapidon kenttävalvonta osoittaa positiivista kehitystä tapahtuneen kaikilla osa-alueilla. Samansuuntaista kehitystä osoitti myös vuoden 2011 aikana tehty ns. pienkohdehanke, josta kerrottiin edellisessä urakoitsijatiedotteessa. Tukes kiittää kaikkia sähköalalla toimivia hyvästä panoksesta korkean sähköturvallisuustason ylläpitämiseksi ja edelleen kehittämiseksi.

Yhden valtuutetun tarkastajan toiminnassa todettiin vakavia puutteita ja toiminnan jatkamiseen ei ollut enää perusteita. Noin kolmanneksella toiminnan todettiin olevan pääosiltaan asianmukaista. Muiden valtuutettujen tarkastajien osalta todettiin tehostamistarvetta käyttöönottotarkastuksen aistinvaraisen osuuden varmentamisessa ja vertailumittauksien otannassa (varsinkin PE-piiri). Myös mittaustuloksia on syytä kirjata todistuksiin ja pöytäkirjoihin huolellisemmin, samoin kuin normiviittauksia havaituille puutteille. Lisäksi tarkastajien laatuohjeistuksissa todettiin päivitystarpeita tuoreimpien säädösmuutoksien ja standardien osalta sekä mittalaitteiden kunnossapidon osoituksessa.

Myös sähköautojen huoltoon tarvitaan sähköturvallisuustutkinto

Hybridi- ja sähköajoneuvoja on tullut enenevässä määrin markkinoille. Näiden ajoneuvojen huollossa ja korjauksessa voidaan joutua tekemään sähkötöitä, jotka kohdistuvat yli 120 Vdc (tai yli 50 Vac) nimellisjännitteisiin osiin. Sähköturvallisuuslainsäädäntö edellyttää kyseisiin sähkötöihin asianmukaista oikeutta.

Sähköajoneuvojen huolto- ja korjaustoiminnasta on tehtävä Tukesille säädösten mukainen toimintailmoitus. Lisäksi toimijalla on oltava palveluksessaan asianmukaisen pätevyystodistuksen omaava henkilö sähkötöiden johtajana. Johtajalla on oltava ainakin S3-sähköpätevyyden laajuinen pätevyystodistus sekä perehtyneisyys kyseisiin töihin.

S3-sähköpätevyyden koulutus- ja/tai työkokemusvaateet on annettu ministeriön päätöksessä 516/1996 § 14 ja 11. Lisäksi henkilön on suoritettava hyväksytysti sähköturvallisuustutkinto, joiden järjestämisestä Tukes huolehtii.

Tukesin perinteisen sähköturvallisuustutkinnon 3 rinnalle on suunnitteilla autoalalle oma erillinen hybridi- ja sähköajoneuvoihin rajoitettu sähköturvallisuustutkinto. Tämä tutkinto on säädösten kannalta vastaava Tukesin perinteisen tutkinnon kanssa, mutta räätälöitynä palvelee paremmin autoalan tarpeita. Tutkinnon läpäisyllä, muiden pätevyysvaateiden täyttyessä, on mahdollisuus saada hybridi- ja sähköajoneuvojen sähkötöiden johtamiseen rajoitettu sähköpätevyystodistus 3.

Tarkoitus on, että AKL Sertifiointi Oy (Autoalan Keskusliiton ry:n omistama, www.akl.fi) aloittaisi näiden rajoitettujen tutkintojen järjestämisen tämän vuoden kuluessa.

Tuleva rajoitettu sähköturvallisuustutkinto ei syrjäytä perinteistä tutkintoa, vaan molemmilla voidaan osoittaa sähköturvallisuustuntemus kyseiseen rajoitettuun sähköpätevyyteen 3. Toki rajoitettu tutkinto on luonnollisesti käytännönläheisempi ja soveltuu paremmin autoalan erikoisvaatimuksiin.

Vastaavankaltainen menettely on jo olemassa öljylämmityslaitteistoalalla, jossa lämmityslaitteistoihin rajoitettua sähköturvallisuustutkintoa 3 järjestää Lämmitysenergia Yhdistys ry (www.ley.fi).

Ilmoita sähköpostiosoitteesi, tiedote muuttuu sähköiseksi

Olemme vaiheittain sähköistämässä viestintäämme ja siirtymässä postitettavista urakoitsijatiedotteista sähköisiin tiedotteisiin.

Pyydämme teitä ilmoittamaan sähkötöiden johtajan käytössä olevan sähköpostiosoitteen Tukesin verkkosivuilla osoitteessa www.tukes.fi/urakoitsijat. Sieltä löydätte linkin lomakkeeseen, jolla tietojen lähettäminen onnistuu helposti ja nopeasti. Lisätietoa tai apua voi kysyä sähköpostitse [email protected] 

Lisätietoja:

Roger Kanerva, ylitarkastaja, puh. 010 6052 593
Timo Iholin, ylitarkastaja, puh. 010 6052 594
Harri Westerlund, yli-insinööri, puh. 010 6052 572

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa: [email protected].

Tämä tiedote on lähetetty Tukesin sähköurakoitsijarekisterin osoitteisiin. Mahdolliset osoitteenmuutokset voi ilmoittaa sähköpostilla osoitteeseen [email protected]. Vastuuhenkilön tietojen tai yritysmuodon muutoksista pyydämme ilmoittamaan verkkosivuiltamme www.tukes.fi löytyvällä lomakkeella SL1.

 
Sivun alkuun