Ajankohtaista sähköurakoitsijoille
Pientalojen sähköasennuksissa vielä parannettavaa Sähköturvallisuuden varmistaminen oli riittämätöntä joka kolmannessa uudessa pientalossa, kävi ilmi Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) projektissa. Tulokset olivat parantuneet viisi vuotta aiemmin tehtyyn vastaavaan projektiin nähden, mutta vielä on petrattavaa, varsinkin käyttöönottotarkastuksen, käyttökaavioiden ja piirustusten osalta.
Vuoden kestäneessä projektissa Tukes selvitti sähköasennusten ja käyttöönottotarkastusten säädöstenmukaisuutta 131 uudessa pari- ja omakotitalossa sekä kesämökissä eri puolilla Suomea. Pienkohteissa ei vaadita kolmannen osapuolen tarkastusta. Projektissa kerättiin tietoa seuraavista tekijöistä:
• Asennusten teknisen toteutuksen turvallisuustaso
• Käyttöönottotarkastuksen dokumentaatio
• Sähköpiirustusten toimittaminen ja käytön opastus.
Projekti toteutettiin yhdessä valtuutettujen tarkastajien, tarkastuslaitosten ja kuntien rakennusvalvontaviranomaisten kanssa. Valtuutetut tarkastajat tai laitokset tekivät pientalojen tarkastukset varmennustarkastuksen menetelmiä soveltaen. Tarkastetuissa kohteissa oli asuttu keskimäärin hieman toista vuotta.
Samankaltainen projekti on toteutettu vuosina 1999 ja 2006.
Käyttöönottotarkastuksen riittävyys
Käyttöönottotarkastus oli sähköturvallisuuden kannalta riittävällä tasolla vain 90 kohteessa (69 %). Kohteiden haltijoista 87 (66 %) katsoi saaneensa riittävän käytön opastuksen. Käyttöönottotarkastuksen riittävyyttä arvioitiin asennustyön teknisen toteutuksen ja tarkastuspöytäkirjan asianmukaisuutta koskevien tulosten perusteella. Asianmukaisessa käyttöönottotarkastuksessa asennukset olivat kunnossa tai sisälsivät enintään yksittäisiä pieniä puutteita ja pöytäkirja oli kohtuullisen asianmukainen. Puutteellisesti tarkastus oli tehty 27 kohteessa (n. 21 %) ja vakavasti puutteellisesti 14 kohteessa (n. 11 %).
Käyttöönottotarkastuksen dokumentaatio tehty, mutta pöytäkirja usein vajavainen
Eniten puutteita ilmeni sähköpiirustusten toimittamisessa ja käytön opastuksessa. Sähköpiirustukset oli toimitettu kohteen haltijoille 84 tapauksessa (64 %). Kuitenkin vain 69 kohdetta (53 %) sai käyttöönsä kelvollisiksi luokitellut piirustussarjat, sillä osa piirustuksista oli huomattavan puutteellisia.
Käyttöönottotarkastusten dokumentaatio oli tehty vähintään kohtuullisesti vain hieman yli puolessa tarkastuskohteista. Pöytäkirja oli tehty ja luovutettu haltijan käyttöön useimmissa kohteissa (119 kohdetta, 91 % kaikista), mutta hyväksyttävällä, eli vähintään kohtuullisella tasolla, oli vain 87 pöytäkirjaa (66 %). 28 kohteen (21 %) pöytäkirja oli puutteellinen ja näistä 8:n pöytäkirja oli siinä määrin puutteellinen tai virheellinen, ettei se täyttänyt sähköturvallisuusvaatimuksia. Puutteellisiksi katsotuista pöytäkirjoista puuttui useimmiten osa testaustuloksista, ja vakavasti puutteellisista kaikki testaustulokset ja myös kaikki viittaukset niihin. Virheellisissä pöytäkirjoissa vakuutettiin, että asennustyö on OK, vaikka todellisuudessa tarkastushavainnot osoittivat toista. Muutamassa tapauksessa ei pöytäkirjan asianmukaisuutta voitu arvioida. Tarkastuskohteista, joista pöytäkirja puuttui, pyrittiin erityisesti varmistamaan, että pöytäkirja todella oli luovuttamatta, eikä vain hukassa.
Teknisen toteutuksen turvallisuustasossa joitakin vakavahkoja puutteita
Kaikista tarkastetuista 131 kohteesta 114:ssä (87 %) sähköasennukset olivat kunnossa tai niissä oli enintään yksittäisiä pieniä puutteita. Runsaasti puutteita teknisen toteutuksen turvallisuudessa esiintyi 17 kohteessa (13 %). Näistä 7:ssä (5 %) puutteet olivat vakavahkoja: mm. riittämätön kosketussuojaus, suojajohdinpiirin katkos ja vikavirtasuojauksen toteuttamatta jättäminen, joko kokonaan tai osittain. Myös potentiaalintasauksen toteutuksessa löytyi usein puutteita. Välitöntä vaaraa aiheuttavia puutteita ei havaittu. Vakavahkoja puutteita sisältävistä kohteista yli puolet johtaisi nykysäädösten mukaisessa varmennustarkastuksessa uusintatarkastukseen.
Tulokset kehittyvät oikeaan suuntaan
Pientalojen sähköasennusten ja käyttöönottotarkastusten laatu on kehittynyt suotuisasti. Näin voidaan todeta, kun nyt valmistuneen projektin tuloksia verrataan vuonna 2006 tehtyyn, täysin vastaavaan projektiin ja osittain vertailuaineistoksi soveltuvaan, vuonna 1999 tehtyyn projektiin.
Parannettavaa on kuitenkin yhä, varsinkin käyttöönottotarkastuksen asianmukaisuudessa. Käyttöönottotarkastuksista 7/10 arvioitiin nyt riittäviksi, joten vuoteen 2006 verrattuna oli tapahtunut 10 prosenttia parannusta. Suunta on oikea, mutta sähköturvallisuus jää varmistamatta vielä lähes joka kolmannessa kohteessa.
Kuva 1. Sähköasennukset 1999, 2006 ja 2011.
Kuva 2. Käyttöönottotarkastuksen pöytäkirjat 2006 ja 2011.
Käyttöönottotarkastuksen asianmukaisuuden parantaminen edellyttää joillekin lisäkoulutusta ja opastusta tarkastuksen tekemiseen sekä testauslaitteiden käyttöön. Useimpien osalta riittää, että tarkastukset tehdään ja tulokset kirjataan hieman nykyistä tarkemmin ja huolellisemmin.
Sähköurakoitsijan kannattaa olla käyttöönottotarkastuksessa dokumentaatioineen huolellinen ja tehdä asennustyö laadukkaasti, sillä se on hänelle paitsi lakisääteinen velvollisuus myös osoitus laadusta ja luotettavuudesta. Huolellisilla käyttöönottotarkastusmenettelyillä urakoitsija myös turvaa oman selustansa mahdollisessa vahinko- tai riitatilanteessa.
Parannettavaa on myös käyttöpiirustusten ja kaavioiden osalta, sillä kelvollisten piirustusten toimitusaste jäi runsaaseen 50 prosenttiin. Jos piirustusten laatiminen on esimerkiksi sähkösuunnittelijan vastuulla, riittää, että sähköurakoitsija toimittaa piirustusten tekemiseen tarvittavat tiedot, esim. suunnitelmapiirustusten punakynäversiot.
Pienkohdeprojektin loppuraporttiin voi tutustua tarkemmin tästä linkistä.
Palokatkot otettava tosissaan
Puutteet palo-osastoitujen tilojen palokatkoissa, myös sähkökaapelien osalta, ovat viime aikoina olleet runsaasti esillä julkisuudessa. Myös valtuutetut sähkötarkastustahot joutuvat usein sähkötarkastuksissa huomaamaan, että palokatkot puuttuvat kokonaan. Palokatkot ovat olennainen osa sähkölaitteiston rakentamista. Esimerkiksi eräässä länsisuomalaisessa sairaalassa sattuneen palon tuhovaikutus olisi ollut huomattavasti pienempi, jos palokatkot olisivat olleet kunnossa.
Sähköturvallisuuslain mukaan sähköasennukset on toteutettava niin, ettei niistä aiheudu vaaraa kenenkään hengelle, terveydelle tai omaisuudelle. Tämän katsotaan täyttyvän, kun noudatetaan ministeriön päätöksen (1193/1999) mukaisesti luetteloituja standardeja (Tukes-ohje S4). Standardisarjassa SFS 6000 annetaan palosuojaukseen liittyviä vaatimuksia ja ohjeita myös läpivientien suhteen. Lisäksi osastoivista läpivienneistä on saatavilla käytännön ohjeita mm. Suomen Palokatkoyhdistyksen verkkosivuilla.
Palokatkoissa on sähköturvallisuuden osalta syytä huomioida ainakin seuraavat seikat:
- Rakennuksen osan läpivienti on SFS 6000:n mukaan tiivistettävä siten, että rakennuksen osalle vaadittu palotekninen luokka pysyy vähintään samana kuin ilman läpivientiä. Viittauksena on mainittu ISO 834 ja Suomen Rakentamismääräyskokoelma E1.
- Sähköurakoitsijan velvoite on sähköturvallisuuslainsäädännön mukaan huolehtia läpivientien asianmukaisuudesta, samoin kuin esim. kaapelien suojaamisesta suojakouruin.
- Palokatkojen tekemisestä kannattaa sopia jo ennen rakentamisen aloittamista, sillä osastoitujen tilojen palokatkojen toteutus edellyttää erikoisosaamista ja koskee muitakin rakennusteknisiä aloja.
- Palokatkot ja niiden asianmukaisuus on sisällytettävä käyttöönottotarkastuksen aistinvaraiseen osuuteen.
- Jos sähkölaitteisto tai sen osa halutaan ottaa käyttöön ennen rakennuksen varsinaista käyttöönottoa, pöytäkirjasta tulee ilmetä, miten palokatkoasian loppuunsaattaminen aikataulutuksineen on sovittu.
- Jos muutostöissä oman työalueen ulkopuolelta ilmenee, että osastoitujen tilojen palokatkot puuttuvat, kannattaa siitä informoida asiakasta tarkastuspöytäkirjassa.
Läpivientienkin osalta pätee totuus: tehtäviään voi delegoida, sähköturvallisuusvastuutaan ei.
Myös työnantajalla vastuu sähkötyöturvallisuuskoulutuksen sisällöstä
Kuka saa antaa sähkötyöturvallisuuskoulutusta? Miten pitkä koulutuksen tulee olla tai voiko sen antaa esimerkiksi nettikoulutuksena? Näitä asioita kysytään Tukesilta usein.
Sähkötyöturvallisuusstandardissa SFS 6002 on määritelty, kenelle sähkötyöturvallisuuskoulutusta tulee antaa, mikä on koulutuksen sisältö, miten koulutuksessa annettujen tietojen ymmärtäminen tulee varmistaa ja miten koulutuksessa annetut tiedot vastaavat jatkuvasti työn vaatimuksia. Sähköalan säädöksissä tai standardissa SFS 6002 ei sen sijaan ole määritelty esimerkiksi erityisiä kouluttajapätevyyksiä tai menettelyjä kouluttajien auktorisoimiseksi ja rekisteröimiseksi.
Sähköturvallisuussäädösten mukaan töiden johtajat, sähkötöiden johtaja ja käytönjohtaja, vastaavat siitä, että sähkötöitä tai käyttötöitä tekevät henkilöt ovat ammattitaitoisia ja riittävästi opastettuja tehtäviinsä. Töiden johtajan on huolehdittava, että sähkö- ja käyttötyön tekijät hallitsevat sähkötyöturvallisuuden, saavat riittävästi tietoa jotta pystyvät tekemään työnsä turvallisesti ja että heillä on heidän tehtävänsä huomioon ottava sähkötyöturvallisuuskoulutus. Eri sähkötöihin on kohdennettua koulutusta.
Vastuu työntekijälle annettavasta opetuksesta ja ohjauksesta kuuluu työturvallisuuslain mukaan työnantajalle. Vastuuta koulutuksen sisällöstä, pituudesta tai tavasta, jolla sitä annetaan, ei tule sälyttää yksinomaan koulutuksen järjestäjälle.
Sähkötyöturvallisuuskoulutuksen tukena voi käyttää esimerkiksi Tampereen teknillisen yliopiston Sähkötyöturvallisuus-sivustoa, jolla on yleisiä sähkötyöturvallisuuden ongelma-alueita ja tarkistuslistoja, jotka auttavat tunnistamaan työssä esiintyviä sähkötyöturvallisuusriskejä.
Ilmoita sähköpostiosoitteesi, tiedote muuttumassa sähköiseksi
Olemme vaiheittain sähköistämässä viestintäämme ja siirtymässä postitettavista urakoitsijatiedotteista sähköisiin tiedotteisiin. Sähköpostitse voimme palvella entistä paremmin ja tiedottaa tärkeistä ajankohtaisista asioista nopeammin kuin tähän saakka.
Pyydämme teitä ilmoittamaan sähkötöiden johtajan käytössä olevan sähköpostiosoitteen Tukesin verkkosivuilla osoitteessa www.tukes.fi/urakoitsijat. Sieltä löydätte linkin lomakkeeseen, jolla tietojen lähettäminen onnistuu helposti ja nopeasti. Lisätietoa tai apua voi kysyä sähköpostitse [email protected] tai puh. 010 6052 119.
Lisätietoja:
Roger Kanerva, ylitarkastaja, puh. 010 6052 593
Timo Iholin, ylitarkastaja, puh. 010 6052 594
Harri Westerlund, yli-insinööri, puh. 010 6052 572
Sähköpostiosoitteet ovat muotoa: [email protected].
Tämä tiedote on lähetetty Tukesin sähköurakoitsijarekisterin osoitteisiin. Mahdolliset osoitteenmuutokset voi ilmoittaa sähköpostilla osoitteeseen [email protected]. Vastuuhenkilön tietojen tai yritysmuodon muutoksista pyydämme ilmoittamaan verkkosivuiltamme www.tukes.fi löytyvällä lomakkeella SL1.