Blogi: Tuhat etsijää, 999 pettyjää

 

Malminetsintä näyttäytyy viranomaiselle usein lyhytjänteiseltä ja pieniinkin risauksiin reagoivalta. Hakemuksia tulee vireille sykleittäin. Edellisestä ”buumista” on vierähtänyt viitisen vuotta, ja merkit uudelle lupahakemusrysäykselle ovat olleet ilmassa jo hetken.

Todellisuudessa malminetsintä on vuosikymmeniä jatkuvaa tieteellistä tutkimustyötä.

Tällä hetkellä tutkimusta Suomessa tekee noin 50 pääosin ulkomaisella rahoituksella toimivaa yhtiötä. Kyllä, raha tutkimukseen tulee ulkomailta ja useammin vielä EU-alueen ulkopuolelta.

 

Malminetsintä työllistää suomalaisia

Tällä riskirahalla palkataan suomalaisia tutkijoita, jotka ovat pääasiassa luonnontieteilijöitä. Aiemmin pääpaino oli pelkästään geologeissa, geofyysikoissa ja kemisteissä, mutta viime aikoina on rekrytoitu myös biologeja ja ympäristökonsultteja. Edellisten lisäksi tarvitaan vielä paikkatietoammattilaisia, tutkimusavustajia ja tietenkin kairaajia, jotka hankkivat tutkimusaineistoa.

Tarvitaan myös viranomaisia, sillä jokainen malminetsintälupapäätös edellyttää hallinnollista työtä. Jokainen malminetsintälupapäätös maksaa hakijalleen tuhansia euroja.

Kairausyhtiöt, jotka näissä tutkimushankkeissa työskentelevät, ovat myös suomalaisia. Yksi merkki alan nosteesta on se, että kairakoneiden tilauskirjat kuuluvat olevan täynnä. Usein nämä kairafirmat työllistyvät myös maailmalle Suomessa toimivien yhtiöiden palkkaamina kovan ammattitaidon ja edistyksellisten kairauslaitteiden ja menetelmien ansiosta. Kokonaan oma ala on vielä konepajateollisuus, jolla löytyy pitkä historia kaivosteollisuudesta.

 

Yhden pettymys, toisen onnenpotku?

Malminetsinnän tiivistän tarkoittavan kallioperään rikastuneen malmion tarkan sijainnin paikallistamista. Geologit selittäisivät tämän paljon, todella paljon monimutkaisemmin sanakääntein. Malmion ”suomennan” taloudellisesti hyödynnettäväksi malmiksi. Edellinen sivulause sopinee myös tähän kohtaan, monimutkainen ja niin edelleen.

Todella usein tämä malmion paikallistaminen tuottaa pettymyksen toiveikkaalle malminetsintäyhtiölle. ”Pessimisti ei pety” ei ole käsitykseni mukaan tuttu lause malminetsijöiden keskuudessa. Samalla kohteelle palataan muutaman vuoden kuluttua, ajatuksella ”jospa jotain on kuitenkin jäänyt huomaamatta”. No, mikään ei ole kuitenkaan ikinä aivan mustavalkoista, toisen pettymys voikin kääntyä toisen onnenpotkuksi. Yhtiöt raportoivat suorittamiensa tutkimusten tulokset vuosittain Tukesille.

Lopulta malminetsintä päättyy joko etsijän haluamaan lopputulokseen eli malmion löytymiseen tai laskennallisesti noin 999 kertaa tuhannesta tulokseen, ettei kohteella sijaitse taloudellisesti hyödynnettävää malmiota.

 

Loppuraportti pohjana seuraavalle hankkeelle

Sen jälkeen eteen tulevat jälkitoimet. Luvanhaltijan tulee jättää mahdollisesti 15 vuotta kestänyttä tutkimushanketta koskeva loppuraportti. Tämä loppuraportti on julkista tietoa Suomen kallioperästä ja sitä voi hyödyntää kaikkeen tieteelliseen tutkimukseen maankäytön suunnittelun saralla. Ei siis pelkästään uuteen malminetsintään.

Usein kuitenkin pettymystä tihkuva raportti toimii pohjana seuraavalle malminetsintätutkimushankkeelle, jossa etsittävä kaivoskivennäinen voi olla ihan joku muu kuin aikaisemmassa hankkeessa.

Ehkä jotain on jäänyt huomaamatta, miettii raporttia tutkiva geologi. Tai sitten kyseessä on aivan uusi lähestymistapa ja tutkimustekniikka, josta edellinen luvanhaltijaparka ei ollut ikinä kuullutkaan. Tähän voi kuitenkin vierähtää helposti 10–15 vuotta. Geologisella aikajanalla se tarkoittaa aikamäärettä ”ei ehdi kissaa sanoa”, mutta ihmisen iässä se on loputtoman pitkältä tuntuva ajanjakso, kun ei vielä saa ajaa mopokorttia.

 

Lue lisää blogikirjoituksesta Tutkimusraporteissa kiinni satojen miljoonien arvoiset tulokset.

 




Ilkka Keskitalo

ylitarkastaja, Kaivokset

Kirjoittaja on työskennellyt malminetsinnän parissa Tukesissa 6 vuotta ja sitä ennen GTK:ssa 10 vuotta.

Twitter: @IKeskita