Historiallinen onnettomuus: Typen pamaus 1963

 

Typpi Oy:n tehtaalla Oulussa tapahtui tammikuussa 1963 räjähdysonnettomuus, jossa kuoli kymmenen ihmistä. Tehtaan kahdeksankerroksinen salpietaritorni ja sen sekoitussäiliö katosivat silmänräpäyksessä taivaan tuuliin.

Typpi Oy:n räjähdysonnettomuus, eli ns. Typen pamaus tapahtui 9.1.1963 Oulussa Takalaanilan kaupunginosassa varhain aamuyöllä (kello 0.54). Tehtaan kahdeksankerroksinen ja 40 metriä korkea salpietaritorni ja sen vieressä ollut rakeistusosasto luhistuivat hetkessä maan tasalle. Onnettomuudessa kuoli kymmenen ihmistä ja useita loukkaantui vakavasti. Räjähdys vavisutti koko kaupunkia ja paineaalto rikkoi satoja ikkunoita Oulun keskustassa saakka. Tiilen ja betonin kappaleita lensi kilometrien päähän, ja räjähdys kuultiin 45 kilometrin päässä.

Räjähdyksen aiheutti lannoitteiden ja räjähdysaineiden valmistuksessa käytettävä korkean typpipitoisuuden omaava ammoniumnitraatti*. Typpi Oy:n tutkimustoimikunta totesi sekoitussäiliön suuren koon vaikuttaneen tapahtumaprosessiin.

Tehdas korjattiin onnettomuuden jälkeen nopeasti ja jo tammikuun lopulla tuotanto käynnistyi uudelleen. Salpietarin rakeistusjärjestelmää muutettiin myöhemmin kauko-ohjattavaksi. Muitakin muutoksia tehtiin, esimerkiksi tornirakeistus vaihdettiin kierukkarakeistus-menetelmäksi ja eräluonteisia prosesseja muutettiin jatkuvaluonteisiksi. Prosessinvalvontaa keskitettiin sekä automatisoitiin.

Typen räjähdys on jäänyt lähtemättömästi oululaisten mieliin. Räjähdyksen tuhoja luonnehditaan suurimmiksi sitten Oulun palon 1822 ja jatkosodan pommitusten.





......................

Näin kuvailee kirjailija ja kuvataiteilija Hannu Väisänen romaanissaan Toiset kengät 12-vuotiaan Anteron silmin yhtä Suomen pahimmista räjähdysonnettomuuksista.

”... Tietysti mietin miten tehdas voi noin vain räjähtää.
Ei tullut mieleenkään että joku olisi ollut huolimaton.
Ajattelin tehdasta olentona jolla on oma tahto. Tehdas ei ollut tyytyväinen. ...
Mutta yö ja yötaivas olivat täynnä hienoja, luonnottomia värejä.
Enemmän kuin missään näkemässäni maalauksessa.
Värit, ei niinkään kauhea räjähdys ja mahdolliset ruumiit,
yhdistivät yöllä kylmissään ulkona seisovaa kansaa. Ne kutoivat yhteen
kaikki eriväriset topatut aamutakit, täkit ja tohvelit
antamalla niille ylellistä hohdetta.”

………………………

Liite:

*Tutkijalautakunnan mukaan onnettomuuden syitä olivat todennäköisesti:

•  Ammoniumnitraattisulaan paakkuuntumisen estämiseksi lisätyn AA-sulfonaatin normaalia suurempi osuus


• reaktioherkkyyttä lisäävien kerrostumien syntyminen salpietarilaitoksen sekoitussäiliössä


• epäkunnossa olleesta lämmityshöyryn säätölaitteesta johtuva sekoitussäiliön ylikuumeneminen


• verrattain suljetussa säiliössä ammoniumnitraattisulassa syntynyt paine.

..........................

Tukesin verkkolehden Turvallisuus 100-sarjan osana julkaisemme tänä vuonna juttuja Suomen historian pahimmista onnettomuuksista, jotka liittyvät Tukesin  toimialoihin (esimerkiksi, räjähteet, painelaitteet, kemikaalit). Tämä artikkeli on juttusarjan ensimmäinen osa.

Lähteet:

Jukka Kaikkonen: Räjähdeyhdistys, esitys Räjähdepäivillä (2017)
Palontorjuntatekniikka 1 ja 3 1963
Yle: Miten lannoitetehdas voi räjähtää? artikkeli julkaistu 18.4.2013
Kaleva: Vuonna 1963 Typpi räjähti lähtemättämästi oululaisten mieliin, artikkeli julkaistu 9.1.1999 ja 15.9.2010
Hannu Väisänen: Toiset kengät (2007)
Tukes-katsaus 2/2009
Wikipedia

Kuvat:
Kaleva: Typen räjähdyksestä 50 vuotta
Uuno Laukan kokoelma, Pohjois-Pohjanmaan museo

Asiantuntija-apuna jutussa on ollut Tukesin ylitarkastaja Timo Kukkola.

Toim. Paula Kuusio