Leijat, hiilikuituiset onkivavat ja purjeveneet voivat tappaa ilmajohtojen lähellä

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) muistuttaa, että leijat, hiilikuituiset onkivavat ja purjeveneet voivat muuttua surmanloukuiksi ilmajohtojen läheisyydessä. Jos pystyasennossa oleva onkivapa, leija tai purjeveneen masto osuu tarpeeksi lähelle ilmajohtoa, sähkö voi hypätä esineeseen ja aiheuttaa käyttäjälle kuolemaan johtavan sähköiskun. Sähköiskuun ei tarvita edes kosketusta: vaara on olemassa, jos esine on muutaman metrin etäisyydellä ilmajohdosta, johdon jännitteestä riippuen. Myös junien katoilla ja rataverkon pylväissä on tappavan vaarallisen sähköiskun riski 24 tuntia vuorokaudessa.

Tukesin tiedossa on tältä kesältä yksi onnettomuus, jossa ilmajohtoon sotkeutunut leijannaru aiheutti vaaratilanteen. 2000-luvulla liian lähellä ilmajohtoja seilanneet purjeveneet ovat aiheuttaneet myös kaksi vaaratilannetta, kuolemaan johtaneilta onnettomuuksilta on onneksi vältytty. Onkikilpailuissa on myös sattunut vaaratilanteita ja onnettomuuksia, kun kilpailijat ovat liikkuneet ilmajohtojen läheisyydessä paikasta toiseen etsiessään parasta onkipaikkaa.

Onnettomuusvaara ilmajohtojen lähellä johtuu siitä, että sähkö voi hypätä pienen ilmavälin yli sähköä johtavaan esineeseen. Tällöin syntyy jatkuva sähköpurkaus, jota kutsutaan myös valokaareksi. Vaarallinen alue on muutaman metrin etäisyydellä ilmajohdosta, johdon jännitteestä riippuen. Ilmajohtotapaturman seuraukset ovat vakavat: uhri saa usein vaikeita palovammoja ja pahimmassa tapauksessa menehtyy.

Näin toimit turvallisesti ilmajohtojen läheisyydessä

• Hiilikuituiset onkivavat. Kuljeta aina onkivapaa vaaka-asennossa.
• Leijat. Älä lennätä lainkaan ilmajohtojen läheisyydessä.
• Purjeveneet. Noudata vesireiteillä olevia varoitustauluja ilmajohtojen turvallisista alituskorkeuksista. Tiedä, minkä korkuinen oma purjeveneesi on.

Mikä on suurjännitteisen ilmajohdon ja eristepäällysteisen pienjännitejohdon ero?

Verkkoyhtiön siirtojohdossa on 20 kilovoltin jännite. Johto kuljettaa sähkön voimalaitoksilta kuluttajille. Tällaisia ilmajohtoja löytyy erityisesti harvaan asutuilta alueilta. Kaupungeissa yleisin ratkaisu on maakaapeli. Hengenvaara!	Mustassa riippukierrekaapelissa (amka) on pienempi, 400 voltin jännite. Kaapelissa on yksinkertainen muovipäällyste, mutta johtoa ei saa silti koskea: eriste voi olla joistakin kohdista viallinen, jolloin sähköiskun vaara on olemassa.

Myös junan katolla on tappava sähkövirta

Suomessa junat toimivat sähköllä. Tästä syystä junien katolla on tappava, 25 kilovoltin jännite ympäri vuorokauden. Älä siis kiipeä missään tilanteessa junan katolle. Myös rataverkon pylväisiin kiipeäminen on hengenvaarallista. Tappava jännite voi nimittäin olla muissakin rakenteen osissa kuin vain radan yläpuolella kulkevissa sähköjohdoissa. Esimerkiksi sähköjohdon ripustuskehikoista saa myös hengenvaarallisen sähköiskun. 2010-luvulla on tapahtunut useampi kuolemaan ja vakavaan loukkaantumiseen johtanut onnettomuus, kun uhri on kiivennyt junan katolle.

Lisätietoja:

ylitarkastaja Ville Huurinainen, p. 029 5052 111

ylitarkastaja Sakari Hatakka, p. 029 5052 562

sähköposti: [email protected]