Hyppää sisältöön

Malminetsintä kasvuun – myös yritykset toiveikkaita

Tukes
Julkaisuajankohta 3.6.2016 15.30
Tiedote

 

Kun kaikki kaivosasiat keskitettiin Tukesiin vuonna 2011, Suomessa elettiin vahvaa kaivosbuumia. Alan ennustettiin tuovan tuhansia uusia työpaikkoja ja sen liikevaihdon kolminkertaistuvan muutamassa vuodessa. Toisin kävi, mutta nyt näyttää taas monen vuoden jälkeen vähän valoisammalta.

Tukes järjesti 31.5. perinteisen malminetsintäinfon Espoon Otaniemessä yhdessä Geologian tutkimuskeskuksen GTK:n kanssa.

Tukesin kaivosasioiden ryhmäpäällikkö Terho Liikamaa esitteli puheenvuorossaan viime vuosien karuja lukuja niin malminetsinnän kuin kaivostoiminnankin osalta. Huippuvuosista 2011-2012 on tultu rajusti alas. Esimerkiksi malminetsinnässä kairaus on vähentynyt 369 kilometristä 130 kilometriin.

Malminetsintä vaatii paljon riskirahoitusta. Se on hyvin pitkä vaihe, mutta ei vielä anna mitään takeita tuotosta. Riskiä kuvataankin usein pyramidilla, jonka pohjalla on lähemmäs tuhat tyhjästä alkanutta etsintähanketta ja huipulla vain yksi toimiva kaivos.

Maailmantalouden laihoina vuosina alan suurin ongelma onkin ollut rahoituksen saanti.

– Vaikka olemme Lontoon pörssissä, olemme joutuneet keskeyttämään kairauksen ja tyytymään pienempään toimintaan Grönlannissa. Suomessa pyrimme lähinnä pitämään luvat voimassa niillä alueilla, jotka meillä on. Odottelemme, että ajat paranevat ja pystymme taas jatkamaan normaalisti kairauksia, suomalais-australialaisessa FinnAust Miningissä aluegeologina työskentelevä Thomas Levin kuvailee yhtiön tilannetta.

Terho Liikamaan mukaan merkkejä paremmasta on kuitenkin jo näkyvissä. Pohjakosketus on saavutettu ja käyrät ovat kääntymässä ylöspäin. Vetoapua tulee maailmantalouden orastavasta kasvusta. Yksi selkeä merkki paremmasta on ulkomaisten toimijoiden kiinnostuksen elpyminen. Liikamaa kertoo, että useita uusia toimijoita on käynyt kevään aikana Suomessa ilmaisemassa kiinnostuksensa aloittaa malminetsintää.

FinnAust Miningin Levin on myös toiveikas.

– Vaikuttaa vähän siltä, että tilanne olisi kääntymässä. Omassa toiminnassa emme ole sitä vielä huomanneet, mutta mitä muitten kanssa olemme jutelleet, niin näyttää aika valoisalta.

Kairaamisen aloittamista ennustaessaan Levin onkin sitten paljon varovaisempi.

– Toivottavasti syksyn aikana. Merkkejä siitä on. Se on siis minun aivan oma arvioni. Katsotaan, onnistuuko.

_DSC5168


Suomi on pärjännyt perinteisesti hyvin kyselyissä, joissa on kartoitettu maiden nauttimaa arvostusta kaivosinvestointikohteena. Yksi heikkous on kuitenkin valitusprosessi, jossa yrittäjällä voi pahimmillaan tuhraantua pitkiäkin aikoja. Erityisesti Pohjois-Suomi on saanut leiman valitusten venyttämistä lupakäsittelyistä.

Lähinnä Itä-Suomessa toimiva FinnAust Mining ei tunnusta ongelmaa omakseen.

– Itä-Suomessa maanomistajat ovat tietoisia siitä, mitä hyvää kaivostoiminta voi tuoda. Me olemme lähinnä keskittyneet vanhoihin kaivosalueisiin eli valitusongelmaa ei ole läheskään samalla tavalla kuin mitä Pohjois-Suomessa on. Onhan meilläkin ollut yksi alue oikeudessa asti, mutta muuten olemme saaneet sovittua asiat aika suoraan, Levin selittää.

Tukesin ylitarkastaja Ilkka Keskitalo kävi Otaniemen infossa läpi malminetsintälupien tilannetta. Keskitalon mukaan Suomessa on tällä hetkellä vireillä 150 lupahakemusta. Alkuvuoden perusteella näyttää siltä, että hakemuksia tulee tänä vuonna vähintään viime vuoden verran tai jonkin verran enemmän.

GTK:n alueellisen geotietoyksikön päällikkö Jouni Vuollo esitteli tilaisuudessa Tukesin ja GTK:n yhteistä geotietovirtahanketta. Projektin tarkoitus on kasvattaa kansallista geotietovarantoa ja tehostaa geologisen datan saamista yleiseen käyttöön. Tavoitteena on, että Tukesin kautta GTK:lle siirtyvä  malminetsintäraportointi olisi digitaalista vuoteen 2018 mennessä.

Kaivosylitarkastaja Riikka Aaltonen (TEM) kertoi tilaisuudessa viisi vuotta vanhan kaivoslain viilaussuunnitelmista. Muokkauspainetta kohdistuu erityisesti pykälään 72, joka käsittelee malminetsintäluvasta luopumista. Parannusehdotuksia on tullut myös kaivosalueen laajentamiseen liittyen, nykyinen laki kun ei tunne sitä mahdollisuutta, vaan edellyttää uutta kaivoslupaa.

Aaltonen korosti, että kaivoslain tulevat muutokset ovat vain viilausta, lain perusteita ei lähdetä tässä vaiheessa muuttamaan. Hallituksen esityksen pitäisi valmistua vuoden loppuun mennessä.

 

Teksti: Mervi Oksanen
 
Sivun alkuun