Taikinasta polttoaineeksi – bioetanolin valmistuksessa hyödynnetään jätteitä
Leipomoiden ylijäämätaikinasta tehdään bioetanolia, jota voidaan käyttää polttoaineen valmistamiseen. Suomessa St1 tuottaa bioetanolia viidessä laitoksessaan. Turvalliset toimintatavat ovat avaintekijä kaikessa toiminnassa. Tukes kävi valvontakäynnillä yhtiön Haminan laitoksella.
Liikenteen biopolttoaineita voidaan tuottaa monesta erilaisesta bioperäisestä massasta. Bioetanoli on kasvispohjaisista raaka-aineista valmistettua etanolia ja se on maailmalla yleisimmin käytetty biopolttoaine.
Liikenteen polttoaineet ovat sekoitus monia eri yhdisteitä, joista osa voi olla uusiutuvia. Kaikki Suomessa myytävät liikenteen polttoaineet sisältävät nykyisin biokomponentteja. Esimerkiksi bensiinistä noin 10 prosenttia on etanolia. Etanolin ansiosta bensiini palaa puhtaammin ja fossiilisia polttoainekomponentteja tarvitaan vähemmän.
St1 valmistaa bioetanolia ja saa sivutuotteena lannoitteita
Suomessa bioetanolia tuottaa muun muassa kotimainen St1-energiayhtiö, joka toimii myös muissa Pohjoismaissa. Se aloitti bioetanolin valmistamisen liikennepolttoaineeksi vuonna 2007.
Bioetanoli on uusiutuvaa energiaa, jonka tuottamisessa St1 käyttää Etanolix-laitoksillaan muun muassa elintarviketeollisuuden sokeri- ja tärkkelyspitoisia jätteitä. Niitä ovat esimerkiksi leipomoiden taikinatähteet, kotitalouksien biojäte sekä virvoitusjuomien ja oluen tuotannon tähteet. Raaka-aine voi olla myös pakattua, kuten vanhentunutta leipää.
Kajaanissa aloitti vuoden alussa toimintansa St1:n uusin bioetanolilaitos, jossa etanolia valmistetaan sahanpurusta. Muut laitokset sijaitsevat Haminassa, Vantaalla, Lahdessa, Jokioisissa ja Hämeenlinnassa. Osa niistä on rakennettu suoraan tuotantolaitoksen yhteyteen, kuten esimerkiksi Lahden Hartwallin tehtaalla.
– Yhden laitoksen valmistuskapasiteetti on 1 000 - 9 000 kuutiometriä bioetanolia vuodessa laitoksen koosta ja tuotannon raaka-aineesta riippuen. Sivutuotteena syntyy rehua ja lannoitteita, St1:n tuotantojohtaja Mika Jokinen kertoo.
Yhtiö uskoo bioetanolin kysynnän kasvavan entisestään. Suomen kansallisena tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä 30 prosenttia liikenteen polttoaineista on uusiutuvia.
”Turvallisuus- ja ympäristöasiat kulkevat käsi kädessä”
Turvallisuudesta huolehtiminen on tärkeää tehtaassa kuin tehtaassa, mutta erityisesti siitä on pidettävä huolta, jos laitoksessa käsitellään suuria määriä palavia nesteitä.
– Turvallisuus- ja ympäristöasiat kulkevat käsi kädessä – niitä ei voi erottaa toisistaan. Esimerkiksi tulipalo tai kemikaalivuoto vaikuttaa sekä työntekijöiden turvallisuuteen että ympäristön tilaan, painottaa St1:n ympäristöasiantuntija Tuula Gåpå.
Lähialueen suhteen suurin riski on tulipalo, kun taas laitoksen henkilökunnan kohdalla riskinä ovat erityisesti kemikaalialtisteet. Tästä syystä Mika Jokinen painottaa esimerkiksi henkilösuojainten käytön tärkeyttä.
Kunnossapitoon liittyvissä töissä on myös omat riskitekijänsä. Näihin töihin kuuluu muun muassa putkistojen ja pumppujen aukomista ja korjaamista. Laitoksella on työlupakäytäntö eli kaikki alueella tehtävät työt ovat luvan varaisia, mikä parantaa turvallisuutta.
– Turvallisuusasioita voi ja kannattaa aina kehittää eteenpäin. Tällä hetkellä jokaiselta laitoksen työntekijältä edellytetään muun muassa työturvallisuus- ja tulityökortit sekä ensiapukoulutuksen suorittaminen. Kerran vuodessa harjoittelemme yhdessä Kymenlaakson pelastuslaitoksen kanssa, Jokinen painottaa.
Valvontakäynnit ovat yhteistyöhetkiä
Tukesilla on 15 teollisuuslaitosten tarkastajaa ja noin 700 valvottavaa kohdetta. Haminan laitoksella on käyty viimeksi vuonna 2014. Tämäntyyppisiin tehtaisiin tehdään tarkastuskäyntejä 2 - 5 vuoden välein.
Valvontakeikkojen tarkoitus ei ole vain tarkistaa organisaatioiden toimintaa ja ennaltaehkäistä kemikaalionnettomuuksia.
– Käyntien aikana kerron lainsäädäntörintaman ajankohtaisista asioista. Pohdin yhdessä laitoksen edustajien kanssa – menemättä kuitenkaan konsultoinnin puolelle – miten toimintaa voidaan kehittää aiempaa turvallisemmaksi, Tukesin ylitarkastaja Erkki Teräsmaa valottaa, seuranaan Tuula Gåpå.
Lähivuosien teemana tarkastuskäynneillä on valtioneuvoston antaman turvallisuusvaatimusasetuksen vaatimusten täyttyminen. Käytännössä tämä koskee vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin turvallisuusvaatimuksia.
Asetuksen taustalla on muun muassa Abloy Oy:n pintakäsittelylaitoksessa vuonna 2009 sattunut kemikaalionnettomuus, jonka seurauksena ympäristöön pääsi leviämään muun muassa raskasmetalleja ja syanidia. Onnettomuuden seurauksena laitosten mahdollisesti aiheuttamiin ympäristöongelmiin tartuttiin ja valtioneuvosto antoi kyseisen asetuksen vuonna 2012. Tarkoituksena on, että saastuneet vedet eivät jatkossa leviäisi hallitsemattomasti luontoon.
Teksti: Reita Waara
Kuvat: St1 ja Reita Waara
