Skip to Content

Hajukaasujärjestelmän kunnossapidon puutteet syynä Kemin Veitsiluodon sellutehtaan onnettomuuteen

Tukes
Julkaisuajankohta 9.3.2017 21.28
Tiedote

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on saanut valmiiksi onnettomuustutkinnan, joka koski Stora Enso Oyj:n Veitsiluodon tehtailla Kemissä 7.11.2016 tapahtunutta väkevien hajukaasujen keräilyjärjestelmän räjähdystä ja vuotoa. Tärkeimpänä syynä räjähdykseen oli vesilukon kuivuminen, jonka seurauksena hajukaasujen joukkoon pääsi ylimääräistä happea. Kun hajukaasujärjestelmän rikkoutuneita murtolevyjä räjähdyksen jälkeen vaihdettiin, järjestelmästä vuoti äkillisesti hajukaasuja ja puutteellisesti suojautuneet työntekijät altistuivat väkeville hajukaasuille.

Vuodon seurauksena yksi työntekijä kuljetettiin sairaalahoitoon, kaksi tarkkailuun ja kaksi sai ensihoitoa tapahtumapaikalla.

Väkevät hajukaasut ovat erittäin helposti syttyviä ja myrkyllisiä hengitettynä. Väkevät hajukaasut sisältävät rikkivetyä, muita rikkiyhdisteitä, metanolia ja tärpättiä. Hajukaasuja syntyy tuotannon eri vaiheissa, ja ympäristöpäästöjen ja hajuhaittojen pienentämiseksi niiden kerääminen on tärkeää. Sellutehtaiden hajukaasut ovat tunnistettu riski, joka tulee ottaa huomioon hajukaasujärjestelmien käytössä ja kunnossapidossa.

Veitsiluodon tehtaiden väkevien hajukaasujen keräilyjärjestelmässä oli ollut useita häiriöitä vuoden 2016 aikana. Maaliskuussa 2016 väkevien hajukaasujen keräilyssä tapahtui viikon sisällä kolme räjähdystä, jotka rikkoivat murtolevyjä. Kesäkuussa 2016 sellutehtaan valkolipeän mittasäiliössä tapahtui suurempi räjähdys, jossa tilavuudeltaan yhdeksän kuutiometrin metallisäiliö repesi. Hajukaasujärjestelmään tehtiin räjähdysten jälkeen useita korjaus- ja parannustoimenpiteitä ja tilattiin ulkopuolinen selvitys. Tarvittavia toimenpiteitä oli paljon, ja kunnostusprojekti oli onnettomuuden sattuessa marraskuussa vielä osittain kesken.

Räjähdys rikkoi murtolevyt, joita vaihdettaessa sattui vuoto

Väkevien hajukaasujen keräilyjärjestelmässä sattui 7.11.2016 räjähdys, kun ylimääräistä happea pääsi hajukaasujen keräilyjärjestelmään.  Virtausrotametrin tukkeentumisen vuoksi kuivunut vesilukko mahdollisti ilman pääsyn alipaineiseen hajukaasulinjaan. Räjähdyskelpoinen kaasu-ilmaseos syttyi todennäköisesti staattisen sähkön aiheuttamasta kipinästä. Hajukaasulinjan maadoituksissa oli jo aiemmin havaittu puutteita.

Räjähdyksen seurauksena neljä hajukaasujärjestelmän murtolevyä meni rikki. Murtolevy on hallitusti rikkoontuva ja vaihdettava putkiston osa, joka suojaa muuta laitteistoa liian korkealta yli- tai alipaineelta.

Kun murtolevyjä vaihdettiin, hajukaasulinjan virtaukset muuttuivat ja järjestelmästä pääsi vuotamaan väkeviä hajukaasuja. Murtolevyjen vaihto aloitettiin yövuorossa, jolloin vaihtoa tehneet työntekijät käyttivät kannettavaa kaasumittaria ja heillä oli mukana hengityssuojain. Aamuvuorossa vaihtotyötä jatkaneilla työntekijöillä ei ollut vastaavia varusteita. Kun hajukaasujärjestelmästä äkisti vuoti kaasuja, toinen murtolevyä vaihtaneista työntekijöistä menetti tajuntansa.

Ennakoiva kunnossapito tärkeää onnettomuuksien ennaltaehkäisyssä

Tukes katsoi tärkeäksi selvittää onnettomuuden syyt, koska väkevien hajukaasujen keräilyjärjestelmässä oli toistuvia häiriötilanteita vuoden 2016 aikana. Tutkinnassa havaittiin puutteita sekä väkevien hajukaasujen keräilyjärjestelmän kunnossa että kunnossapitotöihin liittyvissä toimintatavoissa.

Tutkintaryhmä ehdottaa raportissaan useita yleisiä, koko toimialaa koskevia toimenpiteitä vastaavien onnettomuuksien ennaltaehkäisemiseksi. Tukes suosittelee, että sellutehtaat ja muut prosessiteollisuuden yritykset perehtyvät onnettomuustutkintaraportin suosituksiin ja pohtivat, onko prosessiturvallisuuden kannalta tärkeät järjestelmät tunnistettu ja onko niiden ennakoivassa kunnossapidossa parannettavaa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää järjestelmien ikääntymiseen ja uusimistarpeeseen. Tukes tulee käymään suosituksia yritysten kanssa läpi määräaikaistarkastuksilla. Ensiarvoisen tärkeää ennaltaehkäisyssä on prosessiturvallisuuden hallinta. Häiriötilanteista aiheutuvia kunnossapitotöitä pitäisi joutua tekemään vain poikkeustapauksissa.

- Prosessihäiriöt pitäisi ensisijaisesti pystyä estämään. Jos niitä sattuu, on tärkeää selvittää niiden syyt ja ratkoa ne. Lisäksi on tärkeää, että toiminta häiriötilanteissa ohjeistetaan, sanoo onnettomuustutkintaryhmän puheenjohtaja, ylitarkastaja Aki Ijäs Tukesista.

Vaarallisten kemikaalien käsittelyyn ja varastointiin käytettävien laitteistojen ennakkohuollolla ja kunnossapidolla on ennaltaehkäisyn kannalta suuri merkitys. Investointisuunnitelmissa tulee varautua myös järjestelmien ikääntymiseen ja uusimistarpeeseen.

- Kunnossapidon pitäisi olla ennakoivaa, jottei poikkeustilanteita ja onnettomuuksia satu. Ikääntyneen ja huonokuntoisen laitteiston ongelmien selvittäminen ja korjaaminen on hidasta, ja riski onnettomuuksiin suuri, Ijäs sanoo.

- Tuotantolaitoksen laitteiden ikääntymiseen liittyvä riskienhallinta on tullut uutena vaatimuksena myös säädöksiin.

Onnettomuustutkintaraportti

Kalvosarja: Työntekijöiden altistuminen väkeville hajukaasuille Stora Enso Oyj:n Veitsiluodon tehtailla 7.11.2016

Video: Mitä Kemin Veitsiluodon onnettomuudesta opittiin?

Lisätietoja:
Aki Ijäs, onnettomuustutkintaryhmän puheenjohtaja, ylitarkastaja, puh. 029 5052 682
Kati Hietamäki, onnettomuustutkintaryhmän jäsen, ylitarkastaja, puh. 029 5052 011
[email protected]

Back to top