Skip to Content

Höyrykattilan räjähdys vauhditti lainsäädännön uudistamista

Tukes
Julkaisuajankohta 14.7.2017 12.34
Tiedote

 

”Voi kamala! Sähkölaitos o räjähtänyt ja kahreksa ihmist o kuallu! ” Näin kertoo Turun sähkölaitoksen historiikki kaupunkia vuonna 1920 koetelleesta onnettomuudesta.  Historiallinen onnettomuus – sarjassa kerromme Turun sähkölaitoksen höyrykattilan räjähdyksestä 1920.

Kahdestoista toukokuuta 1920 turkulaiset heräsivät kovaan pamahdukseen ja järkyttävään näkyyn: toinen sähkölaitoksen höyrykattiloista oli räjähtänyt ja sen yläosa oli sinkoutunut räjähdyksen voimasta kattilahuoneen edessä olevaa kallioseinämää päin. Kattilan osia oli lentänyt kadulle saakka, ja turbiinihallin katto oli romahtanut. Räjähdyksessä kuoli kahdeksan ihmistä ja useita loukkaantui. Voimala kärsi suuria vahinkoja ja räjähdys katkaisi sähköt koko kaupungista. Raitiovaunut ja tehtaat pysähtyivät.

Tapaus aiheutti Turussa pitkäaikaisen sähköpulan, ja esimerkiksi raitioliikenne oli 87 päivää keskeytyneenä. Onnettomuus näkyi usean kuukausien kaupunkilaisten arjessa, sillä yli 60 prosenttia Turun asunnoista oli sähköistetty. Paikallisia sanomalehtiä ei voitu julkaista käsivoimin pyöritettäviä lisälehtiä lukuun ottamatta. Aluksi vallitsi melkoinen pimeys, ennen kuin kaduille saatiin vanhoja karbidilamppuja. Satamaa valaistiin ”Lux-lampuilla” ja rautatieasemaa tilapäisesti kynttilöillä.

Turun sähkölaitoksen tuhojen korjaaminen vei runsaat kaksi kuukautta. Ensimmäinen kattila ja generaattori saatiin käyntiin heinäkuun 24. päivänä. Myös sähköraitioliikenne käynnistyi heinäkuussa.

seinät
Sähkölaitos räjähdyksen jälkeen. Vain julkisivun seinät olivat pystyssä.

 

räjähdys
Räjähdyksen aiheuttamaa tuhoa.

Onnettomuuden syynä kattilan rakenteellinen vika

Onnettomuudessa räjähti yksi sähköaseman vanhimmista koneista, vuonna 1908 asennettu Steinmüller-höyrykattila. Syynä oli kattilan rakenteen vika. Onnettomuustutkinnassa paljastui yläkattilan päätelevyn murtuma, joka syntyi kattilan suuren läpimitan ja päätelevyn liian jyrkän taivutuksen vuoksi. Kattilan päätylevy oli taivutettu jo kattilaa tehtäessä niin jyrkkään kulmaan, että se taipui hiukan kovan paineen alla. Pitkään jatkuneen väsymisilmiön vuoksi levyn 24 millin paksuudesta oli heikoimmassa kohdassa jäljellä enää muutama milli. Myös toisessa kattilassa oli sama rakenteellinen heikkous. Kattilan huollossa ja testauksessa ei havaittu puutteita.

Kattilalainsäädäntö muuttui

Onnettomuustutkinnan havainnot aiheuttivat maailmanlaajuisen kattiloiden rakennemääräysten muuttamisen.  Vastaavantyyppisten onnettomuuksien ehkäisemiseksi kattilarakenteita koskevia määräyksiä tarkistettiin Suomessa ja muissakin maissa. Lisäksi onnettomuus vaikutti painelaitelainsäädäntöön.

Suomessa oli annettu höyrypannujen käyttämistä ja rakentamista koskeva asetus jo vuonna 1888. Höyrypannujen kehitys ja niiden käytön yleistyminen ajoivat kuitenkin pian lainsäädännön turvallisuusvaatimusten ohi. Uusien säädösten valmistelut aloitettiinkin jo vuonna 1906, mutta niiden toimeenpano viivästyi.

Turun sähkölaitoksen höyrykattilaräjähdys osaltaan vauhditti lainsäädännön uudistustyötä. Vuonna 1926 annettiin uusi asetus, jossa laajennettiin säädösten toimialaa, lisättiin tarkastuksia ja nostettiin koneenkäyttäjien pätevyysvaatimuksia. Nämä säädökset olivat sitten pääpiirteissään voimassa vuoteen 1953 saakka. Uusissakin säädöksissä on sama kolmijako: rakennetta koskevat vaatimukset, käyttöä koskevat vaatimukset ja käyttäjien pätevyyttä koskevat vaatimukset.

Lähteet:

Hirweä räjähdys Turussa. Etelä-Suomen Sanomat 13.5.1920. Digi.kansalliskirjasto.fi

Tuhoisa räjähdys Turussa. Savon Jääkäri 16.5.1920. Digi.kansalliskirjasto.fi

Turun Sanomat, TS Extra 12.5.2012

Suuri onnettomuus pysäytti Turun, Turku energia – Valopilkku 18.04.2017
Katsaus Turku Energian historiaan 100-vuotiaan Suomen kunniaksi.

Wikipedia

Tukes-katsaus 2/2010


Toim. Paula Kuusio
Back to top