Skip to Content

Hyvä käytäntö: Yleisötapahtumien sydäniskurit ja hätätilannevalmius

Julkaisuajankohta 22.12.2020 9.14
Uutinen

Kiuruveden kunnan liikuntahallilla järjestettiin yleisölle avoin koiranäyttely aivan tavallisena huhtikuisena sunnuntaipäivänä. Kaikki ei kuitenkaan sujunut suunnitellusti.

00:00:00    Naishenkilö kaatuu yllättäen maahan koiranäyttelyssä liikuntahallilla
00:00:08    Ensimmäiset auttajat paikalla
00:00:18    Uhri kylkiasennossa
00:00:39    Paikalle soitetaan apua 
00:01:59    Paineluelvytys aloitetaan 
00:02:47    Ensiapuryhmä saapuu paikalle 
00:03:56    Sydäniskurilla ensimmäinen isku. Paineluelvytys jatkuu
00:06:30    Ambulanssi ja ensihoitajat paikalla
00:19:50    Siirto ambulanssiin
00:29:00    Pelastushelikopteri laskeutuu urheilukentälle
00:55:00    Pelastushelikopteri nousee ilmaan
    Henkilö viedään yliopistolliseen sairaalaan, jossa hän toipuu.

Edellisenä iltana koiranäyttelyn ensiapuryhmä oli ollut valmistautumassa tapahtumaan. Silloin oli todettu, että liikuntahallilla ei ollut sydäniskuria eli defibrillaattoria. Laitetta ei ollut ollut käytössä vastaavassa näyttelyssä aiempinakaan vuosina. Tällä kertaa ensiapuryhmä päätti kuitenkin toimia toisin, ja he hakivat defibrillaattorin läheisen uimahallin talonmieheltä ensiapureppuun mukaan. Uimahalli oli koiranäyttelyn aikana kiinni. 

Defibrillaattorille on suurin tarve siellä, missä on paljon ihmisiä, eli esimerkiksi yleisötapahtumissa. Lisäksi tarvitaan ihmisiä, jotka osaavat ja uskaltavat käyttää laitetta. Laite opastaa käyttäjäänsä, mutta silti sen käyttöä pitää harjoitella. Kiuruvedellä sydäniskuri ja yleisötapahtuman osaava henkilökunta pelastivat keski-ikäisen naisen hengen.

vihreäpohjainen opastava sydäniskuri -merkki. Kuten Kiuruveden liikuntahallin valvontakameroiden tallentamasta aikajanastakin käy ilmi, sydänpysähdyksissä ensimmäiset 5 minuuttia ovat ratkaisevimmat. Sen vuoksi defibrillaattorin pitää olla helposti saatavilla.

– Kiuruvedellä olemme arvioineet riskiperusteisesti, että defibrillaattorille on meillä eniten tarvetta uimahallilla, kertoo liikuntasihteeri Lassi Myllylä. Silloin kun halli on kiinni, laitetta voi lainata muualle. Lähimmän defibrillaattorin voit etsiä esim. Defi-verkkosivulta osoitteesta https://defi.fi/ tai 112 Suomi -sovelluksesta osoitteesta https://112.fi/112-suomi .

 

Kuva: Tämä merkki kertoo, että lähellä on käyttäjää opastava defibrillaattori

Koiranäyttelyissä – kuten monissa muissakin yleisötapahtumissa – käy usein kova haukku ja tohina. Koiria ja koiraihmisiä oli Kiuruvedelläkin paikalla paljon. Liikenteen ohjaajat olivat jo aamupäivän aikana useasti siirrättäneet autoja ja koirahäkkejä pois kiinteistöjen poistumis- ja pelastusteiltä ja pitäneet ne vapaana. Hätätilanteessa ambulanssilla oli siten heti esteetön kulku tapahtumapaikalle, ja lisäksi liikenteenohjaajat ohjasivat ambulanssin kulkua. Defibrillaattorin lisäksi tarvitaan siis kaikkien tapahtuman järjestelyihin osallistuvien työpanosta ja osaamista, että apu pääsee paikalle ajoissa.

–Vasta tapahtuman jälkeen siellä moni tajusi, miksi järjestyksenvalvojat olivat niin tarkkoja kulkuteistä, Lassi Myllylä kertoo. 

Kiuruvedellä oli onni onnettomuudessa. Kyse ei kuitenkaan ollut sattumasta, vaan onni on osaavan puolella. Ensiapuryhmä osasi ennakoida tilannetta ja pystyi toimimaan vaativassa hätätilanteessa nopeasti ja oikein. Myös järjestyksenvalvojat toimivat ennakoivasti ja varmistivat avun pääsyn perille.

– Meillä ei täällä pikkukunnassa ole kovin hyvä ambulanssivalmius, mutta onneksi sekin tuli nyt nopeasti, Myllylä kertoo.

Tapahtuman kulkua purettiin myöhemmin Kiuruveden liikuntafoorumissa yhdessä paikallisten urheiluseurojen kanssa. Tilaisuudessa jaettiin tapauksesta saatuja oppeja, ja samalla seurat saivat miettiä, olisiko heillä parannettavaa omien yleisötapahtumiensa turvallisuusjärjestelyissä. 

Tapahtumasta on julkaistu podcast Savonia-ammattikorkeakoulun verkkosivuilla. Podcastissa kerrotaan tapahtuneesta ensiavun antajan ja pelastettavan näkökulmasta: https://blogi.savonia.fi/podcast/2019/11/19/hengenpelastaja-ja-pelastettu-kohtaavat-toisensa-harri-jokinen-ja-maija-leena-haapala/
 

Mitä hyvät käytännöt ovat?

Vuonna 2020 Tukes julkaisee hyviä käytäntöjä kuluttajapalveluiden asiakasturvallisuudesta verkkouutisissaan. Tavoitteena on jakaa turvallisuusvinkkejä eri palvelusektoreiden välillä, lisätä positiivista turvallisuusuutisointia ja nostaa esiin sitä hyvää työtä, jota eri palveluissa on jo pitkään tehty asiakkaiden turvallisuuden parantamiseksi. 

Lisätietoja: 

liikuntasihteeri Lassi Myllylä, Kiuruveden kunta, puh: 040 759 5005
ylitarkastaja Jaakko Laitinen, Tukes, puh: 029 505 2194
 

 

Back to top