Valikko

Turvallisuustaitojen harjoittelu on hyvä käytäntö

31.1.2020 14.29
Uutinen

Uimahalleissa ja kylpylöissä henkilökunta harjoittelee säännöllisesti onnettomuuksien varalta. Säännölliset harjoitukset ovat esimerkki hyvistä käytännöistä, joita Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) nostaa esiin kuluttajapalveluista vuonna 2020. Harjoituksiin kuuluu kertausta ensiaputaidoista ja vesipelastamisesta, esimerkiksi veden alla olevan maalihenkilön tai nuken nostaminen altaan pohjasta pintaan ja altaasta ylös.

Kuva Arja Kujalan twiittistä pelastusharjoituksesta.

Harjoituksia järjestetään aktiivisesti myös Imatran uimahalleissa.

– Meillä Imatralla on harjoiteltu vuosittain pintapelastamista yhdessä pelastuslaitoksen kanssa, Imatran kaupungin hyvinvointipalveluiden päällikkö Arja Kujala kertoo.

Kahtena viime vuotena imatralaiset uinninvalvojat ovat samassa yhteydessä suorittaneet järjestelmällisesti Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliitto SUHin uinninvalvojan testiuinnit, eli testaamisesta ja laadun varmistamisesta on tehty systemaattista. Aikaisemmin toiminta ei Imatrallakaan ole ollut näin ohjelmoitua.

– Yhdessä on myös mietitty erityisiä riskitapahtumia ja sitä, kuinka näitä voitaisiin paremmin ennakoida ja ennalta ehkäistä, Kujala toteaa.

– Alun hämmennyksen jälkeen henkilöstö on kokenut säännöllisen harjoittelun tärkeäksi ja voi sitä riemua, kun edellisen vuoden suoritusaika alittuu, kertoo Arja Kujala ylpeänä henkilöstöstään.

Ota hyvä käytäntö omaan käyttöön

Turvallisuustaitojen jatkuva harjoittelu ja ylläpito on tärkeää kaikissa kuluttajapalveluissa. Sovella esim. seuraavia vinkkejä:

  1. Tunnista riskien arvioinnin avulla juuri oman palvelusi vaarat: Mitkä ovat tyypillisimmät vaaratilanteet ja vaaranpaikat? Miten niissä pitää toimia? Mitä taitoja pitää parantaa tai ylläpitää jatkuvasti?
  2. Tee vuosittainen harjoitussuunnitelma. Vaihtele harjoitusten sisältöjä.
  3. Etsi sopivia harjoittelukavereita. Harjoittele paljon omalla porukalla, mutta kutsu mukaan myös muita alan osaajia, viranomaisia tai vaikka lähistön muita palveluntarjoajia.
  4. Pidä harjoituksen jälkeen palautepalaveri. Mikä meni hyvin ja mitä vielä pitää parantaa? Mitä opittiin?
  5. Pidä harjoituksista kirjaa. Mitä tehtiin ja keitä oli mukana?

Mitä hyvät käytännöt ovat?

Vuonna 2020 Tukes julkaisee joka kuukausi hyviä käytäntöjä kuluttajapalveluiden asiakasturvallisuudesta verkkouutisissaan. Tavoitteena on jakaa turvallisuusvinkkejä eri palvelusektoreiden välillä, lisätä positiivista turvallisuusuutisointia ja nostaa esiin sitä hyvää työtä, jota eri palveluissa on jo pitkään tehty asiakkaiden turvallisuuden parantamiseksi.

Hyvät käytännöt voivat olla pieniä onnistumisia, arkisiksi rutiineiksi vakiintuneita toimintatapoja tai uusia innovaatioita. Ne ovat osoittaneet toimivuutensa ja tehonsa käytännössä. Ne ovat sovellettavissa laajasti eri palvelusektoreilla ja auttavat palveluntarjoajia turvallisuuden jatkuvassa parantamisessa.

– Hyvien käytäntöjen käyttöönotto voi vaatia jonkin verran työtä, mutta ei edellytä mittavia resursseja tai suuria investointeja. Hyvät käytännöt toimivat mallina muille: niitä voi kopioida, soveltaa ja parannella, kertoo vs. ryhmäpäällikkö Mervi Murtonen Tukesin kuluttajapalvelut-ryhmästä.

– Hyvissä käytännöissä ei periaatteessa ole mitään ihmeellistä, ja niitä pidetään usein itsestäänselvyyksinä. Juuri siksi ne kaipaavat nyt erityishuomiota.

Lisätietoja:

vs.ryhmäpäällikkö Mervi Murtonen, p. 029 505 2080, [email protected]

ylitarkastaja Konsta Kulmala, p. 029 505 2097, [email protected]

Uimahallien ja kylpylöiden turvallisuusohjeita Tukesin verkkosivuilla

Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliitto SUH