Uinti ja muut vesilajit

Vesi on kuluttajapalveluissa aina vaarallinen elementti. Jotta vaarat voitaisiin tunnistaa ja riskit hallita, palveluntarjoajan pitää laatia kaikista vedessä toteutettavista kuluttajapalveluista turvallisuusasiakirja.

Vesiturvallisuus pitää ottaa huomioon myös yleisötapahtumissa ja ohjelmapalveluissa, joissa osallistujilla on mahdollisuus uida tai vesielementti on muuten osana palvelua.

Tukes-ohjeesta Uimahallien ja kylpylöiden turvallisuuden edistäminen löydät kootusti uimapaikkojen turvallisuusohjeita. Ohjeet ovat hyödyllisiä myös muiden vesilajien kuin uimapaikkojen palveluntarjoajille.

Tähän osioon on koottu vedessä toteutettavien kuluttajapalveluiden turvallisuusvaatimuksia. Uinnin lisäksi tarkastellaan esimerkiksi melonnan, koskenlaskun ja sukeltamisen turvallisuutta.

 

Usein kysyttyä

  • Mitä pitää ottaa huomioon, kun uimahalliin tulee ulkopuolisia palveluntarjoajia?

    Ulkopuolisilla palveluntarjoajilla tarkoitetaan yrittäjiä, jotka ohjaavat uimahallissa esimerkiksi vesijumppaa tai vauvauintia, mutta joilla ei ole työsuhdetta uimahalliin. Ulkopuoliset palveluntarjoajat vastaavat tarjoamansa palvelun turvallisuudesta.

    Kun uimahalli vuokraa hallin tiloja ulkopuoliseen elinkeinotoimintaan, uimahallin pitää varmistua siitä, että ulkopuolinen palveluntarjoaja osaa tarjota palvelua turvallisesti. Ulkopuolisen palveluntarjoajan pitää olla riittävän pelastustaitoinen kyseiseen kohteeseen. Vaihtoehtoisesti ulkopuolinen palveluntarjoaja voi sopia uimahallin kanssa, että uimahalli järjestää uinninvalvonnan palvelun aikana.

  • Voiko uinninvalvojat korvata kameravalvonnalla?

    Kameravalvonta on ensisijaisesti vain henkilövalvonnan apukeino. Uimahalleissa, vesipuistoissa, kylpylöissä ja muissa suurissa kohteissa uinninvalvojia ei voi korvata kameravalvonnalla.

    Uinninvalvonta voidaan järjestää kameroiden välityksellä hotelleissa, pienissä uimahalleissa, palvelukeskusten allastiloissa ja muissa vastaavissa kohteissa, joissa

    • altaita on vain vähän
    • altaiden vesipinta-ala on pieni
    • altaat ovat käytössä vain osa-aikaisesti
    • käyttäjiä on vähän
    • allastilassa ei ole hyppytornia, vesiliukumäkeä tai muita erityisen vaarallisia toimintoja.

    On tärkeää, että kameroiden välittämää kuvaa seuraa henkilö, joka on riittävän pelastustaitoinen kyseiseen kohteeseen. Kameravalvontaa on käsitelty tarkemmin Tukes-ohjeessa 1/2015.

  • Miten uimaseuran harjoitusten uinninvalvonta pitää järjestää?

    Myös seurojen vesiurheilun harrastajat voivat hukkua. Vesiturvallisuuden kannalta on hyvä ja suotavaakin, että uimahallin valvojat auttavat seuroja vesipelastustilanteissa. Tilannetta, jossa esimerkiksi uimaseurat siirtävät pelastusvastuun kokonaan uimahallille, ei kuitenkaan tulisi syntyä. Myös seurojen henkilökunnan tulisi olla vesipelastustaitoista. Varsinkin suurten harjoitusvuorojen kohdalla uimahallin asiakkaiden valvonta saattaisi kärsiä, jos valvojien huomio kiinnittyisi liiaksi uimaseurojen järjestämään uintiin.

    Yhdistysten jäsenilleen tarjoamaan toimintaan ei sovelleta kuluttajaturvallisuuslakia. Uimaseurojen valmennustoiminta ei ole kuluttajapalvelu, vaikka valmennus tapahtuisi uimahallin aukioloaikojen ulkopuolella. Uimahalli toimii tällaisissa tilanteissa tilanvuokraajana.

  • Miten uinninvalvojien tauot kannattaa järjestää?

    Uinninvalvojien lakisääteiset työtauot on järjestettävä niin, että valvonnan taso säilyy riittävänä. Allasturvallisuuden kannalta paras vaihtoehto on ajoittaa työtauot ruuhka-aikojen ulkopuolelle. Varsinaisen uinninvalvojan on päästävä nopeasti allastilaan esimerkiksi vesipelastustilanteessa.

    Varsinaisen uinninvalvojan taukoja sijaistavan työtekijän on todella valvottava allasturvallisuutta ja tunnettava kohteen riskit, hälytysjärjestelmät ja muut turvallisuuskäytännöt. Sijaisen on tiedettävä, missä varsinainen uinninvalvoja taukonsa aikana on. Sijaisen vaatetuksen on oltava sellainen, että hänet tunnistaa uinninvalvojaksi.

    Turvallisuuden kannalta paras tilanne on, että mahdollisimman monella hallityöntekijällä on valmius toimia vesipelastustilanteessa.

  • Mitä pätevyys- tai koulutusvaatimuksia on uinninvalvojille tai rantavalvojille?

    Valvontaa tekevän henkilön tulee pystyä pelastamaan uimari siinä kohteessa, jossa hän työskentelee. Eli uinninvalvojan pitäisi pystyä pelastamaan asiakas kohteen haastavimmasta paikasta ja antaa riittävä ensiapu. Esimerkiksi vesipelastuskoulutus + EA1-koulutus on hyvä yhdistelmä.