Sähkötapaturmissa kuolleet 1980-

Tälle sivulle on koottu kaikki Tukesin tietoon tulleet, vuoden 1980 jälkeen tapahtuneet, kuolemaan johtaneet sähköisku- ja valokaaritapaturmat.
Tukes päivittää sivua sitä mukaan, kun kuolemaan johtaneen sähkötapaturman perustiedot ja -syyt on selvitetty.

Sähkötapaturmissa kuolleet 1945-2017

Sähkötapaturmat vuonna 2017

Elokuu. Elementtiasentaja oli purkamassa betonielementtikuormaa autonosturilla, kun hän sai sähköiskun läheisen sähkölinjan kautta.

Heinäkuu. Kuorma-auton kuljettaja oli kuorma-auton vieressä nostamassa säiliötä tyhjennysasentoon, kun säiliö osui alueen yläpuolella kulkevaan sähkölinjaan. Kuljettaja piti osumahetkellä kiinni nostolaitteen kytkimistä, joiden kautta hän sai voimakkaan sähköiskun. Kuljettaja loukkaantui vakavasti ja menehtyi myöhemmin.

Sähkötapaturmat vuonna 2016

Ei kuolemantapauksia.

Sähkötapaturmat vuonna 2015

Joulukuu. Henkilö menehtyi sähköiskuun kiivettyään junan katolle.

Huhtikuu. 30-vuotias mies oli tuntemattomasta syystä noussut tavaravaunun katolle. Hän sai sähköiskun ja menehtyi todennäköisesti välittömästi.

Tammikuu. Putkiasentaja sai tappavan sähköiskun kylpyhuoneen valaisimen pistorasiaan liittämänsä työkoneen kautta. Valaisimessa oli nollattu virheellisesti vaihejohtimeen ja siten pistorasian maadoitusliuskat olivat jännitteisiä.

Sähkötapaturmat vuonna 2014

Heinäkuu. Mies kuoli talon pihalla saatuaan sähköiskun. Läheisistä sähkölaitteista tai -asennuksista ei jälkikäteen tehdyssä tarkastelussa löytynyt vikaa.

Heinäkuu. Vanhempi mieshenkilö kuoli saatuaan sähköiskun kesämökin pihassa. Sähköisku johtui todennäköisesti ruohonleikkurin lataustilanteessa tehdystä kytkentävirheestä.

Maaliskuu. Mies kiipesi aamuyöllä ratapihalla seisseen tyhjän rikkihappovaunun katolle. Hän kuoli voimakkaan valokaaren seurauksena jouduttuaan liian lähelle suurjännitejohtoja.

Sähkötapaturmat vuonna 2013

Lokakuu. Mies kuoli rakennuksen purkutyömaalla jouduttuaan liian lähelle muuntajaa.

Syyskuu. LVI-asentaja kuoli sähköiskuun omakotitalon lämminvesivaraajan vaihtotyön yhteydessä.

Huhtikuu. Sähköasentaja kuoli sähköiskuun voimajohtotyömaalla.

Sähkötapaturmat vuonna 2012

Huhtikuu. Kaksi henkilöä kiipesi ratapihalla olevan säiliövaunun päälle katselemaan maisemia. Toinen heistä sai sähköiskun junan ajolangoista, putosi maahan ja menehtyi.

Sähkötapaturmat vuonna 2011

Marraskuu. Nuori mies kiipesi junan katolle, sai sähköiskun junan ajojohtimesta ja putosi maahan. Hän menehtyi tapahtumien seurauksena.

Elokuu. Maallikko kuoli kotonaan sähköiskuun, jonka hän sai itse rakentamastaan, monilta osin kosketussuojaamattomasta valaisimesta.

Sähkötapaturmat vuonna 2010

Marraskuu. Kytkinlaitosasentaja kuoli latausjännitteeseen valmistellessaan voimajohdon käyttöönottomittausta.

Syyskuu. Maallikko sai kotipihassaan kuolemaan johtaneen sähköiskun koskettaessaan metallista jatkojohtokelaa. Kela oli tullut jännitteiseksi johtuen siihen tulevan jatkojohdon virheellisestä kytkennästä.

Toukokuu. Nuori mies kuoli hypättyään rautatieaseman kävelysillalta alla olevan junan katolle.

Sähkötapaturmat vuonna 2009

Heinäkuu. Verkkoyhtiön kolmesta sähköasentajasta koostuva työryhmä oli asentamassa sähköliittymien etäluennan käyttöönottoon liittyvää laitetta 20 kV pylväsmuuntajan kanteen. Työkohde erotettiin muuntajaerottimella (kuormanerotin) ja erottimen avausväli tarkastettiin silmämääräisesti. Muuntajan jännitteettömyyttä ei kuitenkaan varmistettu eikä kohdetta työmaadoitettu ennen töiden aloittamista, minkä seurauksena yksi sähköasentajista sai muuntajaa syöttävästä johdosta tappavan sähköiskun. Johdin oli jännitteinen, koska muuntajan pylväserottimen kolmesta vaiheesta yksi ei ollut auennut.

Lokakuu. Maallikko sai kuolemaan johtaneen sähköiskun jatkojohtokelasta.

Lokakuu. Nuori mieshenkilö oli jostain syystä kiivennyt aamuyöllä asemalla seisoneen tavarajunan katolle. Hän sai vaunun katolla kuolettavan sähköiskun ja putosi maahan.

Sähkötapaturmat vuonna 2008

Ei kuolemantapauksia.

Sähkötapaturmat vuonna 2007

Kesäkuu. Mies menehtyi asunnossaan omatoimisen keittiöremontin yhteydessä. Hän sai sähköasennusten jännitteisestä johdosta sähköiskun, joka meni kädestä käteen. Mies kuoli sairaalassa.

Sähkötapaturmat vuonna 2006

Heinäkuu. Betonipumppausauton puomi osui 20 kV sähkölinjaan omakotitalotyömaalla, ja auton kuljettaja sai kuolettavan sähköiskun. Kuljettaja oli saanut kuorman purettua, ja hän oli kauko-ohjaimen avulla laskemassa 24 m pituista puomia alas kuljetusasentoon, kun puomi osui sähkölinjaan. Tiedossa ei ole koskettiko uhri autoon puomin osumahetkellä vai myöhemmin. Tapaturma sytytti uhrin vaatteet palamaan. Myös yksi auton renkaista tuhoutui. Paikalla olijoista ainakin osa altistui sähkölle heidän yrittäessään avustaa uhria. Ilmeisesti hyvin kuivan soramaan ja auton tukijalkojen alla olevien eristävien levyjen takia maasulkuvirta jäi niin pieneksi, ettei sähköverkon maasulkusuojaus laukaissut johtoa jännitteettömäksi. Auto oli pysäköity liian lähelle ilmajohtoa, vaakasuunnassa n. 1 m päähän.

Elokuu. Mies löytyi kuolleena autonsa alta, jota hän oli korjaamassa. Sähköisku on todennäköisesti saatu jännitteisestä kompressorilaitteen kuoresta.

Lokakuu. 19-vuotias nuori mies oli mennyt luvattomasti metroradalle. Vastustellessaan poishakuyritystä uhri oli ilmeisesti tarttunut kiinni virtakiskosta ja saanut kuolettavan sähköiskun. Virtakisko on yläpuolelta suojattu muovilla mutta alapuolelta avoin.

Lokakuu. Kaksi sähköasentajaa oli vaihtamassa ratapihan vaihteiden lämmitystä syöttävän muuntajan etusulaketta. Sähkökaavion perusteella lähinnä muuntajaa oleva ajojohdin erotettiin jännitteestä ja työmaadoitettiin. Sen jälkeen toinen asentaja kiipesi ylös ratajohtopylvääseen vaihtamaan sulaketta ja sai kuolemaan johtaneen sähköiskun 25 000 voltin jännitteestä. Muuntaja ei saanutkaan syöttöään lähimmästä ajojohtimesta vaan sitä seuraavasta eivätkä asentajat olleet huomanneet asiaa paikan päällä. Sähkökaavio oli virheellinen.

Sähkötapaturmat vuonna 2005

Kesäkuu. Huoltoaseman omistaja oli mennyt tuttavansa kanssa vaihtamaan valtatien vieressä sijaitsevaan huoltoaseman mainostauluun uutta mainosta. Taulun korkeuden vuoksi jouduttiin käyttämään tikkaita apuna. Alumiinisia tikkaita pystytettäessä tikkaat olivat joutuneet liian lähelle vieressä olevaa 20 kV avojohtoa sillä seurauksella, että molemmat henkilöt olivat saaneet sähköiskun tikkaiden kautta. Huoltoaseman omistaja menehtyi saamiinsa vammoihin. Mainostaulu sijaitsi liian lähellä avojohtoa; etäisyys ei ollut määräysten mukainen. Kyseiselle johto-osalle suoritetuissa jakeluverkkoyhtiön tarkastuksissa ei ollut havaittu puutteita taulun ja johdon välisessä etäisyydessä.

Sähkötapaturmat vuonna 2004

Kesäkuu. Mies oli kotonaan rakentamassa terassia sateisella säällä. Yhtäkkiä poratessaan hän kaatui maahan. Hänet vietiin sairaalaan, jossa hän myöhemmin kuoli. Porakoneen liitäntäjohto todettiin haurastuneeksi ja siihen oli kiinnitetty rautalangalla istukankiristin.

Heinäkuu. Työryhmä oli korjaamassa myrskyn aiheuttamaa sähkövikaa. Kesäasunnon pihaan päättyvän AMKA-johdon päälle kaatunut puu oli katkaissut AMKA:n kannatusköyden ja repäissyt liittymiskaapelin irti pylväästä. Liittymiskaapelin PEN-johdin oli irronnut AMKA:n kannatusköydestä, mutta vaihejohtimet olivat pysyneet kiinni liittimissään. Kun puu oli poistettu linjalta, ryhtyi toinen asentajista kiinnittämään kannatusköyden päätä pylvääseen, jolloin hän sai kuolettavan sähköiskun liittymiskaapelin PEN-johtimesta. Kesäasunnossa oli pääkytkin kiinni, jonka seurauksena liittymiskaapelin irronnut PEN-johdin tuli kesäasunnon kuormitusten kautta jännitteiseksi. PEN-johtimesta mitattiin jälkikäteen lähes vaihejännitteen suuruinen jännite.

Heinäkuu. Voimalaitoksen vuosihuoltoon liittyneitä 6 kV kojeiston huoltotöitä tehtiin työryhmässä, johon kuului useamman urakoitsijan asentajia. Työt oli aloitettu edellisenä päivänä kojeisto jännitteettömänä. Osa työryhmästä jatkoi töitä edellisenä iltana ylitöinä. Työn tultua illan kuluessa valmiiksi kojeisto kytkettiin jännitteiseksi. Seuraavana aamuna päivätöissä olleet asentajat jatkoivat työtä, mutta kojeiston jännitteisyyttä ei havaittu. Sähköasentaja aiheutti kojeiston kennossa valokaarioikosulun ja sai vakavat palovammat. Mies kuoli saamiinsa vammoihin noin viikkoa myöhemmin. Onnettomuudessa sai lisäksi lievempiä palovammoja kaksi muuta henkilöä.

Elokuu. Mieshenkilö sai kuolemaan johtaneen sähköiskun painepesurilla työskennellessään. Pesuria syötettiin kahdella jatkojohdolla. Jälkimmäisen huonokuntoisen jatkojohdon jatkopistorasiassa vedonpoistin oli murtunut ja lisäksi vaihejohdin pääsi koskettamaan suojamaadoitusliuskoihin yhteydessä olevia metalliosia jatkopistorasian sisällä. Ensimmäinen jatkojohto oli tehty määräysten vastaisesti kaksinapaisesta johdosta kokonaan ilman suojamaadoituspiiriä. Tämän seurauksena jälkimmäisen johdon jatkopistorasiassa syntynyt oikosulku ei laukaissut sulaketta, kuten normaalitilanteessa olisi tapahtunut, vaan maadoitettavaa rakennetta olevan painepesurin runko ja siitä metallisen muovipäällysteisen pesuletkun välityksellä edelleen painepesurin pistooliosa tuli jännitteiseksi kohtalokkain seurauksin.

Elokuu. Kyyhkysten metsästäjä oli nostamassa lintujen houkutuskuvaa korkealle ylös puuhun käyttäen alumiinisista putkista tehtyä tankoa, jolloin hän sai tangon välityksellä kuolettavan sähköiskun 20 kV:n avojohdosta.

Elokuu. Onkija sai onkikilpailun aikana kuolettavan sähköiskun 20 kV:n avojohdosta hiilikuituvavan välityksellä.

Syyskuu. 51-vuotias mies sai surmansa oltuaan korjaamassa leikkuupuimuria pihamaalla. Puimurin leikkuuterien yläpuolella olevan rummun sisäpuolella olevassa akselissa epäiltiin olevan vikaa, jota mies oli mennyt korjaamaan. Miehen pyörittäessä rummussa olevia tappeja olivat leikkuuterät lähteneet liikkumaan vioittaen käsivalaisimen johtoa, jolloin johdon eristevika teki leikkuupuimurin rungon jännitteiseksi. Mies sai sähköiskun koneen rungosta leuan ja vatsan koskettaessa runkoa ja sähkövirran kuljettua siten kehon läpi maahan. Käsivalaisin sai syötön rakennuksen pistorasiasta. Paikalle ensiksi tulleet olivat irrottaneet pistotulpan pistorasiasta ja hälyttäneet ambulanssin. Uhri menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta.

Sähkötapaturmat vuonna 2003

Maaliskuu. Sähkölaitosasentajat rakensivat uutta 20 kV paikallisjakelulinjaa, joka ylittää vanhan pj-avojohdon. Pylvääseen kiivennyt asentaja joutui kosketuksiin vanhan linjan jännitteisten johtimien kanssa. Mies sai sähköiskun ja putosi maahan. Mies todettiin kuolleeksi.

Toukokuu. Nuorisoporukasta yksi henkilö kiipesi 220 kV voimajohdon Pe - Ha pylvääseen ja joutui liian lähelle virtajohdinta. Valokaaren sytyttyä uhri putosi pylväästä ja menetti henkensä joko valokaaren vaikutuksesta tai putoamisesta johtuen. Kyseinen voimajohtopylväs täytti turvallisuusmääräykset.

Heinäkuu. Tutkimuslaitoksen nuori harjoittelija oli keräämässä lehtinäytteitä koivupuista. Näytteenottovälineenä oli 12 m pitkä hiilikuituinen varsi, jonka päässä on leikkuri. Hiilikuitu on sähköä hyvin johtava materiaali. Työskennellessään harjoittelija käveli tutkimusalueen halkikulkevan 20 kV avojohdon alta, jolloin varsi joutui kosketuksiin avojohdonjännitteiseen johtimeen. Harjoittelija sai kuolettavan sähköiskun. Tapaturmaan välitön syy oli maallikon työskentely liian lähellä jännitteisiä avojohdon johtimia.

Elokuu. Nuori mies kosketti jännitteistä asuntovaunun vetoaisaa ja kuoli saamaansa sähköiskuun. Koko asuntovaunun runko oli jännitteinen, koska asuntovaunuun johdettiin sähkö jatkojohdoilla pistorasiasta, jonka suojamaadoitusliitin oli "nollattu" vaihejohtimen liittimeen nollajohtimen liittimen sijaan. Pistorasia-asennus on tehty vähintään kymmenen vuotta sitten, eikä tekijästä ole varmaa tietoa.

Sähkötapaturmat vuonna 2002

Huhtikuu. 13-vuotias poika kuoli saatuaan sähköiskun rautatien ajojohdosta. Poika oli kiivennyt kaverinsa kanssa ratapihalla olleen ns. viljavaunun päälle. Hän joutui jännitteisen ajojohdon välittömään läheisyyteen ja sai kuolettavan sähköiskun.

Toukokuu. Iäkäs nainen sai sähköiskun yrittäessään korjata sähköliettä. Kaatumisesta aiheutui hänelle fyysisiä vammoja, joiden johdosta hän joutui sairaalaan. Hän kuoli siellä myöhemmin.

Kesäkuu. Mies oli laiturilla asentamassa sähkövesipumppua, johon oli otettu virta kesämökkirakennuksen maadoittamattomasta pistorasiasta. Hetkeä myöhemmin mies sai sähköiskun ja kaatui maahan. Apuun tullut henkilö yritti ottaa miehestä kiinni saaden itse sähköiskun. Löytöhetkellä vedessä oli pumppu, joka oli käynnissä. Mies todettiin kuolleeksi.

Heinäkuu. Keski-ikäinen mieshenkilö maalasi rakennuksen seinää alumiinisilla nojatikkailla seisten. Tuntemattomasta syystä hän otti kiinni seinään päättyvästä paljaasta jännitteisestä avojohtimesta ja sai sähköiskun. Välittömästi aloitetusta elvytyksestä huolimatta hän kuoli saamaansa sähköiskuun.

Elokuu. Eläkeläismies oli valmistanut pistotulpasta, sähköjohdosta ja kahdesta ruuvimeisselistä myyränkarkotuslaitteen, jossa toinen meisseli oli kytketty vaihejohtimeen ja toinen nollajohtimeen. Tuntemattomasta syystä hän oli tarttunut jännitteisiin meisseleihin tai paljaisiin johtimiin silloin, kun pistotulppa oli kytkettynä pistorasiaan. Mies sai sähköiskun, jonka aiheuttamiin vammoihin hän kuoli myöhemmin sairaalassa.

Sähkötapaturmat vuonna 2001

Huhtikuu. 45-vuotias mies sai kuolemaan johtaneen sähköiskun osallistuttuaan joentörmällä kaadettujen puiden kiskomiseen pyöräkuormaajalla rinnettä ylös.Puita oli kiskottu pyöräkuormaajalla, johon oli asennettu itse tehty puomi ja sen päähän metallivaijeritalja. Uhri oli pidellyt vaijerista kiinni, kun pyöräkuormaajan puomi oli osunut 20 kV avojohtolinjaan. Hän siis joutui osaksi maasulkupiiriä ja sai kuolemaan johtaneen sähköiskun.

Heinäkuu. Nuori mieshenkilö oli auttamassa isäänsä omakotitalon maalauksessa. Maalausalustaksi oli konevuokraamosta vuokrattu sähkökäyttöinen (230 V) henkilönostin, joka oli liitetty jatkojohtoa käyttäen talon ulkoseinällä olevaan pistorasiaan. Tapaturman uhri oli koeajanut nostinta ja alas päästyään koskettanut nostokorin metallisia kaiteita ja samanaikaisesti metallista mattotelinettä ja mennyt elottomaksi. Pikaisista elvytystoimenpiteistä huolimatta uhri kuoli. Tapaturman aiheuttaja oli väärin kytketty pistorasia, josta jännite pääsi suoraan henkilönostimen runkorakenteisiin.

Elokuu. Mies hitsasi ulkona sateessa vanhalla sisäkäytön Kemppi-hitsauslaitteella traktorikaivurin tukijalkaa. Hitsauspuikko oli tarttunut hitsattavaan kohteeseen ja maadoitus oli irronnut kohteesta. Mies oli todennäköisesti nostanut maadoituspuristinta nojaten samalla hitsattavaan kohteeseen, jolloin 80 V 50 Hz hitsausjännite oli vaikuttanut suoraan käsien välille aiheuttaen kammiovärinän sydämeen ja edelleen miehen kuoleman.

Sähkötapaturmat vuonna 2000

Kesäkuu. Maatalouslomittaja sai kuolemaan johtaneen sähköiskun työpaikallaan koskettaessaan käyttämätöntä rikkinäistä valokatkaisijaa, jossa oli kosketeltavissa paljaita jännitteisiä (230 V) johtimia.

Kesäkuu. 29-vuotias mies sai kuolemaan johtaneen sähköiskun maatilalla, jossa oltiin valamassa lietesäiliön pohjaa 20 kV avolinjan alla. Betonia pumpanneen auton kuljettaja ohjasi syöttöputkiston siirtopuomia kauko-ohjaimella. Työn kuluessa pumppuauton puomi on koskettanut tai ollut niin lähellä 20 kV avolinjaa, että syntynyt valokaari on aiheuttanut puomin ja ohjausletkun kautta maasulun, jolloin ohjausletkusta kiinni pitänyt uhri sai kuolemaan johtaneen sähköiskun.

Heinäkuu. Autonkuljettajan tarkoituksena oli purkaa apulantasäkki kuormasta. Kuljettaja nosti kuorma-auton lavan suojakuomun 20 kV avojohtoon ja sai kuolemaan johtaneen sähköiskun nojatessaan autoon olkapäällään.

Elokuu. Kolhiutuneen hitsauslaitteen ensiöpiiriin liitetyn ylikuormitussuojan kaksoismetallikieli oli vääntynyt koskettamaan toisiokäämin eristettä. Laitteen hitsauspiiriin syntyi hengenvaarallinen vuotovirta, koska sisäkäyttöön tarkoitetun hitsauslaitteen toisiokäämin eristeaine oli kastunut sateessa ja eristys oli siten heikentynyt. Hitsaustyössä ollut mies joutui virtapiirin osaksi ilmeisesti hitsauspuikkoon tartuttuaan ja kuoli saamaansa sähköiskuun.

Elokuu. Betoniauton kuljettaja sai kuolemaan johtaneen sähköiskun 20 kV:n avojohdosta. Kuljettaja oli tyhjentänyt kuorman rakennustyömaan pohjalle ja ryhtynyt pesemään pumppuauton putkistoja.

Sähkötapaturmat vuonna 1999

Kesäkuu. Uhri tavattiin hengettömänä vesipumpun vierestä. Sähköpistokkeen asennosta riippuen laitteen runkoon oli mahdollista tulla virtaa.

Heinäkuu. 33-vuotias mies oli maalaamassa ulkorakennuksen päätyä tikapuilta. Hän tarttui rakennuksen päätyyn tulevaan, ilmeisesti jännitteettömäksi luulemaansa pienjänniteavojohtoon ja sai sähköiskun pudoten maahan. Mies kuoli myöhemmin sairaalassa tajuihinsa tulematta.

Elokuu

Mies löydettiin asuntonsa keittiöstä lattialta. Keittiön tiskipöydän lamppu oli irrotettu seinästä ja se roikkui sähköjohtojen varassa.

Sähkötapaturmat vuonna 1998

Tammikuu. 14-vuotias poika kiipesi ratapihalla olleen säiliövaunun katolle ja sai kuolettavan sähköiskun sähköradan 25 kV ajojohtimesta menehtyen saamastaan elvytyksestä huolimatta.

Kesäkuu. Koneurakoitsija oli oikaisemassa 110 kV avojohdon rakennustyömaalla tukirakenteen pylvästä. Hän ohjasi maassa seisten traktoriinsa kiinnitetyn nostimen puomin kiinni viereiseen, jännitteiseen 110 kV avojohtoon. Maasulkuvirta kulki ohjausvipujen ja urakoitsijan kautta maahan. Urakoitsija kuoli ja lähistöllä ollut apumies sai vammoja. Tilanteessa syttyi myös maastopalo.

Kesäkuu. Rakennusmies oli piikkaamassa suurkeittiön saneeraustyömaalla sementtilattiaa, kun sähkövasara katkaisi vesijohdon. Vesi tulvi lattialle peittäen lattialla olleet jatkojohtojen pistorasiat. Rakennusmies tarttui vedessä seisten vesikiertoiseen pyyhkeiden kuivauspatteriin ja sai sähköiskun. Sulakkeet eivät palaneet. Rakennusmies kuoli saamaansa sähköiskuun elvytysyrityksistä huolimatta.

Heinäkuu. Mies kuoli sähköiskuun asuntovaunussa. Paikalle mennyt yritti ottaa sähkölämmitintä pois lattialla olleen uhrin kädestä, mutta sai tällöin itse sähköiskun.

Sähkötapaturmat vuonna 1997

Toukokuu. Sähköasentaja oli tikkailta käsin ollut kuorimassa johdinpäätä, joka todettiin olleen jännitteinen. Vieressä kulki johtavia putkirakenteita, joihin uhri ilmeisesti on ollut kosketuksessa saaden näin virran lävitseen. Uhri löytyi kuolleena tikkaiden vierestä, ja ruumiinavaus osoitti, että kysymyksessä on sähkötapaturma. Suunniteltu sähkötyömenetelmä oli työ jännitteettömässä laitoksessa, mutta jännitteettömäksi tekeminen kuten jännitteettömyyden toteaminenkin jäivät suorittamatta.

Kesäkuu. Koneurakoitsija kuoli ohjattuaan ajoneuvonosturinsa puomin 20 kV avojohtoon kiinni. Siltatyömaalla oli varastoitu työmaan tarvikkeita 20 kV avojohdon alle. Koneurakoitsija oli siirtämässä tukitelinettä ajoneuvonosturillaan johdon alle, kun nosturin puomi osui avojohdon johtimeen. Tukijalkojen alle oli laitettu puuta kantavuuden parantamiseksi. Ohjausvivuissa kiinni ollut mies seisoi maassa ajoneuvon vieressä ja joutui osaksi virtapiiriä. Mies kuoli heti.

Syyskuu. 44-vuotias sekatyömies oli ollut rakennustyömaalla siirtämässä uppopumppua sokkelimontusta toiseen. Hänet löydettiin myöhemmin sokkelimontussa olleesta vedestä makaamasta kasvot veden alla. Montussa oli myös vesipumppu ja sen liitosjohto sekä pumppua työmaakeskuksesta syöttänyt jatkojohto. Jatkojohdossa oli eristysvika, jonka seurauksena sähkövirta on kulkenut joko miehen käsien ja pumpun kautta maahan tai suoraan kädestä jalkojen ja märkien jalkineiden kautta maahan.

Sähkötapaturmat vuonna 1996

Toukokuu. 41-vuotias mies oli siivoamassa venerantaa hinaten autonosturilla järven pohjassa olevia puita rannalle. Auton nosturin puomi kosketti vahingossa 20 kV avojohdon johdinta. Nosturia käyttänyt kuljettaja piti kiinni nosturin ohjaimista ja seisoi maassa. Vikavirta kulki kuljettajan käsien, kehon ja jalkojen läpi maahan. Nosturin tukijalat eivät olleet maassa. Tapaturma aiheutui auton virheellisestä sijoittamisesta. Tapaturman olisi estänyt työskentelyalueen rajaaminen.

Kesäkuu. 58-vuotias nainen oli käyttänyt pihallaan sähkökäyttöistä nurmikon viimeistelijää ja kytkenyt laitteen kelattavaan jatkojohtoon, joka puolestaan oli kytketty saunan eteisen pistorasiaan. Jatkojohto oli yhdestä kohdasta teipattu ja yhdessä kohdassa oli näkyvissä paljas johdin usean senttimetrin matkalta. Löydettäessä nainen piti edelleen kiinni johdosta juuri siitä kohtaa, missä johdin oli paljaana. Johtoa pitäneessä kädessä oli palamisjälki. Nainen oli paljain jaloin.

Heinäkuu. Lapsi oli tavoitellut lelua metallirunkoisen jalkalampun lähistöltä ja koskettanut yhtäaikaisesti sekä valaisimeen että keskuslämmityspatteriin. Valaisimen kuori oli jännitteinen, ja lapsi sai kuolettavan sähköiskun. Tapaturman syynä oli puutteellinen eristys jännitteisen johtimen ja valaisimen yläpäässä haarautuneen kromatun metalliputken välillä.

Elokuu. Puutavara-auto ajoi nosturi ylhäällä 20 kV avojohtoon. Auto syttyi palamaan ja auton kuljettaja löydettiin kuolleena auton ulkopuolelta. Kuljettaja oli palanut pahasti. Ei tiedetä, kuoliko mies sähköiskuun vai paloiko hän kuoliaaksi. Silminnäkijöitä tapahtumalla ei tiedetä olleen, vaan Kymenlaakson Sähköosakeyhtiö sai ensimmäisenä tiedon tapahtumasta vasta, kun maasulun syytä selvittämään mennyt työkunta saapui paikalle.

Sähkötapaturmat vuonna 1995

Toukokuu. 73-vuotias mies sai Iisalmessa kuolemaan johtaneen sähköiskun siirrettävästä luokan 1 vesipumpusta kesämökkinsä pihalla. Vesi pumppu oli liitetty kesämökin ulkoseinällä olevaan väärin kytkettyyn pistorasiaan (virheellinen nollaus).

Heinäkuu. Kaksi nuorta poikaa kiipesi sähköradan ylittävään 20 kV kaksoisavojohdon teräsristikkopylvääseen. Toinen pojista kosketti jännitteistä johdinta aiheuttaen maa- ja oikosulun, jolloin hän putosi vieressä olevalle pyörätielle menettäen henkensä. Myös toinen poika sai syntyneestä valokaaresta palovammoja kasvoihinsa.

Elokuu. Nuori poika kiipesi yöllä ratapihalla seisoneen umpirakenteisen tavaravaunun katolle ja siellä liikkuessaan kosketti 25 kV ajojohdinta. Syntyneestä valokaaresta poika sai pahoja palovammoja ja putosi katolta. Uhri kuoli myöhemmin sairaalassa saamiinsa palovammoihin.

Joulukuu. 43-vuotias mies sai saunoessaan kuolemaan johtaneen sähköiskun käynnissä olleesta pulsaattoripesukoneesta, joka oli sijoitettu navettarakennuksessa olleen saunan eteiseen. Pesukoneen runko oli jännitteinen, koska liitäntäjohdon pistotulppa oli vioittunut.

Sähkötapaturmat vuonna 1994

Kesäkuu. Vuonna 1960 syntynyt mies oli suuntaamassa seipääseen kiinnitettyä televisioantennia asuintalon puutarhassa, kun hän sai kuolemaan johtaneen sähköiskun television ja antennikaapelin kautta jännitteiseksi tulleesta antennin dipoliosasta. Antennikaapeli oli yhdistettynä suoraan television jännitteiseen metallirunkoon, koska televisiosta oli poistettu kosketussuojakondensaattorilla varustettu antennipistoke.

Joulukuu. Mieshenkilö murtautui rakennuksessa olevaan 20/0,4 kV muuntamoon ja avasi 20 kV kojeiston verkko-oven kennosta, jossa oli kaapelipääte. Tällöin hän sai kuolemaan johtaneen sähköiskun.

Sähkötapaturmat vuonna 1993

Heinäkuu. Vuonna 1940 syntynyt oppilaitoksen siivooja oli puhdistamassa kuntoilusalin lattiaa, kun hän sai kuolemaan johtaneen sähköiskun suojausluokan II laitteeksi tarkoitetusta vesi-imurista. Imurin metallirunko oli jännitteinen, koska kytkentätilassa pelkästään peruseristetyt johtimet olivat vioittuneet jouduttuaan puristuksiin kahden metallipinnan väliin. Sulake ei toiminut, koska liitäntäjohto oli kaksijohtiminen varustettuna luokan I pistotulpalla. Lisäksi salissa oli luokan 0 pistorasiat lattian johtavuudesta huolimatta.

Syyskuu. Maanviljelijä oli poraamassa suojaeristetyllä käsiporakoneella reikää navetan metalliseen parsirakenteeseen erittäin vaarallisissa käyttöolosuhteissa, kun pora juuttui kiinni porattavaan putkeen. Hankalan työskentelyasennon vuoksi liitäntäjohto pääsi kiertymään teräistukan ympäri, jolloin johdon eriste rikkoutui ja jännite pääsi leviämään poran teräosaan ja porattavaan putkeen. Tällöin vuonna 1936 syntynyt mies sai kuolemaan johtaneen sähköiskun.

Lokakuu. Vuonna 1974 syntynyt varusmies kiipesi asemalaiturilla seisoneen sähkömoottorijunan katolle. Jouduttuaan liian lähelle jännitteisiä osia, ilmeisesti junan virroitinta, hän sai sähköiskun aiheuttaen samalla sähkökatkon. Sähköratavalvomosta käsin tehty jälleenkytkentä ja vikapaikan rajaus täydensivät onnettomuutta ja aiheuttivat ilmeisesti uhrin kuoleman ja syttymisen palamaan.

Lokakuu. Vuonna 1937 syntyneen miehen tarkoituksena oli korjata kahden poikansa kanssa kasvihuoneen ilmanottoaukkoja. Alumiinitikkaita (pituus noin 12 m) pystytettäessä ne osuivat noin 6 m etäisyydellä kasvihuoneesta sijainneeseen 20 kV avojohtoon, jolloin mies sai kuolemaan johtaneen sähköiskun.

Muu tapaturma

Toukokuu. Ilmajohtojen tarkastuslennolla olleelle helikopterille sattui onnettomuus, jossa kuoli helikopterin kuljettaja ja kolme sähkölaitoksen työntekijää.

Sähkötapaturmat vuonna 1992

Maaliskuu. Kolme nuorta oli oikaissut ratapihan poikki radan takana olevalle asuntoalueelle. Seurueeseen kuulunut vuonna 1974 syntynyt poika oli jostain syystä kiivennyt raiteille pysäköidyn viljavaunun katolle ja ilmeisesti koskettanut päällään 25 kV ajojohdinta. Syntyneen valokaaren vaikutuksesta uhri oli palanut pahoin ja pudonnut vaunun katolta maahan saaden välittömästi surmansa.

Huhtikuu. Vuonna 1950 syntynyt autoilija oli ryhtynyt rivitalon rakennustyömaalla kokoamaan betonin hihnakuljetinta kuljetusasentoon. Kun autoilija ohjasi kuljettimen vapaata päätä ylös ja samanaikaisesti käänsi sitä sivulle, sai hän kuolemaan johtaneen sähköiskun kuljettimen osuessa 20 kV avojohdon kahteen johtimeen. Uhri oli unohtanut avojohdon olemassaolon eikä liene myöskään nähnyt johtimia ja varoituskilpiä.

Toukokuu. Vuonna 1956 syntynyt mies oli saanut kuolemaan johtaneen sähköiskun ollessaan kotipihallaan pumppaamassa kahdella vuokratulla uppopumpulla tekolammen pintaa alemmaksi. Tapaturman syynä oli pumpun vioittuminen ja sen liittäminen jatkojohtojen välityksellä maadoittamattomaan pistorasiaan. Koska suojajohdinpiiri oli poikki, sulake ei ollut toiminut pumpun rungon tullessa jännitteiseksi.

Sähkötapaturma Ahvenanmaalla

Toukokuu. Maarianhaminassa on sattunut sähkötapaturma, jossa 39-vuotias mies on saanut kuolemaan johtaneen sähköiskun kotonaan viallisesta pesukoneesta. Ahvenanmaalla sattuneita sähkötapaturmia ei ole otettu mukaan Suomea koskeviin tapaturmatilastoihin, koska siellä sähköturvallisuudesta huolehditaan itsenäisesti.

Sähkötapaturmat vuonna 1991

Heinäkuu

Mies sai kuolemaan johtaneen sähköiskun tartuttuaan vanhasta navetasta tehdyssä tallissa jännitteiseen vesihanaan. Lämminvesivaraajan vastus oli rikkoutunut (eristysresistanssi 0 Ω), jolloin vesihana oli vesijohtoputkiston kautta tullut jännitteiseksi. Sulake ei ollut toiminut, koska suojakosketinpistorasiasta puuttui suojamaadoitus eikä maasta eristettyä putkistoa ollut maadoitettu.

Muu tapaturma
Elokuu

Sähköasentaja löydettiin pylvään juurelta pahoin palaneena. Asentaja oli ukkossään jo laannuttua selvittämässä pienjännitevikaa pylväsmuuntamolla, kun suora salamanisku muuntajapylvääseen aiheutti hänen kuolemansa.

Lokakuu

Lahoisuustarkastaja loukkaantui erotinasemalla erottimessa olevan varokkeen kannattimen pudotessa päähän.

Sähkötapaturmat vuonna 1990

Kesäkuu

20-vuotias nainen löytyi kuolleena veden täyttämästä kylpyammeesta. Ammeen pohjalla oli pistorasiaan kytketty hiustenkuivain, joka ilmeisesti oli pudonnut ammeeseen vieressä olleen pesukoneen päältä aiheuttaen onnettomuuden. Kuivaimen käyttökytkin oli 0-asennossa ja asunnon kaikki sulakkeet olivat ehjät.

Kesäkuu

Leijaa lennättämässä ollut 20-vuotias mies oli käyttänyt leijan naruna paimenpoikalangaksi tarkoitettua, sähköä johtavaa metallisäikeistä muovinarua. Hän kuoli sähköiskuun leijan narun osuttua 20 kV avojohtoon.

Heinäkuu

Rakennustyömaalla betonilattiaa hionut 21-vuotias mies sai sähköiskun jännitteisestä uppopumpusta. Virheellisen käsittelyn vuoksi pumpun liitäntäjohdon suojajohdin oli mennyt poikki ja vaihejohdin oli hankautunut verkkoliittimien metalliseen teräväreunaiseen kiinnitysalustaan ja runko oli sen vuoksi tullut jännitteiseksi. Koska suojajohdinpiiri oli poikki, sulake ei ollut toiminut.

Elokuu

16-vuotias poika sai kuolemaan johtaneen sähköiskun kuivauskaapista sitä verkkoon kytkiessään. Syynä onnettomuuteen oli kuivauskaapin pistotulpan sisäisessä kytkennässä sattunut virhe: kelta-vihreäraitainen suojajohdin oli kytketty pistotulpan kosketintappiin ja ruskea vaihejohdin maadoitusliittimeen.

Muu tapaturma
Maaliskuu

Pienjännitejakeluverkon kunnostustöissä kuoli noin 30-vuotias sähköasentaja pudottuaan AMKA-johdon ja avojohdon yhteiskäyttöpylväästä. Toistaiseksi on epäselvää, oliko putoamissyynä lievän sähköiskun aiheuttama säikähdys vai muusta syystä johtunut otteen menetys.

Sähkötapaturmat vuonna 1989

Toukokuu

Nainen oli peseytymässä erillisessä saunarakennuksessa olevassa suihkussa, kun hän sai kuolemaan johtaneen sähköiskun seisoessaan märällä betonilattialla ja pidellessään kädessään metallipäällysteistä käsisuihkua. Pääsyynä onnettomuuteen oli virheellinen ja määräysten vastainen pumpun liitosjohto. Eristysvian sattuessa liitäntäjohdossa moottorin kytkentätilan läpiviennissä jännite pääsi painesäiliön runkoon ja putkistoon. Suojamaadoituksen puuttumisen ja putkiston suuren maavastuksen takia sulake ei toiminut.

Heinäkuu

Maalaistalon pihajohdon vaihto keskeytyi avojohdon tilalle tarkoitetun AMKAn oltua liian lyhyt. Viikkoa myöhemmin työtä jatkaessaan sähköasentaja laski AMKAn alas pylväästä ja irrotti vaihejohtimien liittimien suojakotelot kytkemättä johtoa jännitteettömäksi. Yrittäessään vetää johtoa suoraksi hän jäi kiinni kahden vaiheen välille ja sai kuolemaan johtaneen sähköiskun.

Sähkötapaturmat vuonna 1988

Toukokuu

Mies sai kuolemaan johtaneen sähköiskun kytkiessään viljan kierrekuljetinta sähköverkkoon (380 V). Kuljettimen runko tuli jännitteiseksi liitäntäjohdon virheellisen kytkennän takia, jonka uhri ilmeisesti itse oli tehnyt.

Heinäkuu

Sähköurakoitsijan apumies sai kuolemaan johtaneen sähköiskun purkaessaan vanhoja asennuksia. Kaapelit oli katkaistu aikaisemmin ja apumiehen piti viedä ne pois. Purettavien kaapelien seassa oli myös jännitteisiä kaapeleita, jotka oli käännetty uuteen pääkeskukseen. Ilmeisesti työtään helpottaakseen apumies oli hakenut leikkurit ja yrittänyt katkaista jännitteistä kaapelia. Apumiehelle ei ollut annettu työkaluja eikä lupaa itse katkaista kaapeleita.

Heinäkuu

Nuori mies sai kuolemaan johtaneen sähköiskun omakotitalon varaajahuoneessa seistessään märin jaloin käynnissä olevan pesukoneen päällä ja olkapään osuessa vesipumpun painekytkimen jännitteisiin osiin. Kahdella ruuvilla kiinnitetyn painekytkimen kansi oli avattu paine-eron säätöä varten. Avatun kytkimen osittainen kosketussuojaus oli puutteellinen. Painekytkimen saa avata vain sähköalan ammattihenkilö.

Heinäkuu

Mies sai kuolemaan johtaneen sähköiskun viallisesta porakoneesta. Hän oli käyttänyt vanhaa porakonettaan nurmikolla kaksijohtimisen jatkojohdon päässä, kun koneen moottorin hiiliharjan pidin kosketti koneen runkoa, joka tuli jännitteiseksi. Sähkötarkastuskeskus on todennut porakoneen vialliseksi ja jatkojohdon määräysten vastaiseksi (pistotulppa oli viilattu suojakosketinpistorasiaan sopivaksi).

Heinäkuu

Mies sai kuolemaan johtaneen sähköiskun kompastuessaan pihanurmikolla omatekoisen matojen etsintälaitteen päälle. Uhri oli liittänyt kaksijohtimisen liitäntäjohdon toisen johtimen maassa olevaan valaisimen metallivarteen ja kytkenyt liitäntäjohdon kaksijohtimisen jatkojohdon välityksellä asunnon pistorasiaan.

Heinäkuu

Lapsi sai kuolemaan johtaneen sähköiskun koskettaessaan laiturityömaalla pistorasiakotelon rikkonaista tulppavaroketta. Pistorasiakotelo oli maassa lukitsematta, sillä se oli vielä asentamatta lopulliseen sijoituspaikkaansa. Urakoitsija oli jättänyt pistorasiakoteloa syöttävät sulakkeet pois, mutta ne oli myöhemmin asetettu paikoilleen sähkön työmaalle saamista varten.

Heinäkuu

Mies sai kuolemaan johtaneen sähköiskun AIV-tornin puhaltimesta sinkkivaijerin välityksellä. Syynä oli puhaltimen jatkojohdon virheellinen kytkentä, minkä johdosta puhaltimen putki ja vaijeri tulivat jännitteisiksi.

Syyskuu

Koululainen sai kuolemaan johtaneen sähköiskun omatekoisista sähköasennuksista, jotka oli luvattomasti ja määräysten vastaisesti kytketty kuivaamon sähkökeskukseen. Uhri oli kavereidensa kanssa vetänyt kaksi johtoa majalle ja kytkenyt nämä sitten keskuksen yhteen lähtöön. Uhri oli yhtä aikaa koskenut molempien johtojen eristämättömiin kohtiin sulakkeen ollessa paikoillaan. Tällöin johtojen välillä oli ollut 220 V jännite.

Muu tapaturma
Heinäkuu

Poika kuoli verenhukkaan viallisen pesulingon repäistyä käden irti. Syynä oli ilmeisesti vioittunut laite. Pesutupien teholingoissa on hidastinsalpa, joka estää kannen avaamisen koneen pyöriessä. Jos salpa rikkoutuu, kansi ei avaudu ollenkaan.

Sähkötapaturmat vuonna 1987

Kesäkuu

Eräs mies aikoi liittää asuntovaununsa leirintäalueen sähköverkkoon. Asuntovaunun liitäntäjohdon molemmissa päissä oli suojakosketinpistotulppa. Mies kytki johdon ensin metalliseen pistorasiakoteloon, "autonlämmityspistorasiaan". Kytkiessään toista päätä vaunuun hän sai kuolemaan johtaneen sähköiskun pistotulpan jännitteisestä koskettimesta. Vaunu oli ostettu kaksi viikkoa aikaisemmin asuntovaunuliikkeestä ja liitäntäjohto oli tullut sen mukana. Asennuksissa ei todettu muita välitöntä hengenvaaraa aiheuttavia virheitä. Vaunun sähköasennusten tekijää ei tiedetä. Tiedonannon T 52 kohdan 3 mukaan sähköasennusten tekijän nimen on oltava vaunun arvokilvessä.

Heinäkuu

Eräs mies oli korjaamassa laituria. Hän käytti sähköporakonetta työskennellen aluksi rannalla. Työn loppuvaiheessa hän tarvitsi poraa seistessään itse vedessä noin puolen metrin syvyydessä. Saatuaan poran mies tuupertui veteen. Hän oli saanut kuolemaan johtaneen sähköiskun liitäntäjohdosta, jonka eristys oli yhdestä kohdasta repeytynyt ja paljaat johtimet olivat näkyvissä. Viallinen liitäntäjohto oli ilmeisesti koskettanut hänen käsivarttaan.

Elokuu

Ongintakilpailuun osallistuneen miehen hiilikuituinen 6,8 metrin pituinen onkivapa osui 110 kV johtoon aiheuttaen maasulun. Maasulkuvirta sytytti miehen vaatteet tuleen ja aiheutti hänelle noin 70 % palovammat. Hän kuoli viisi päivää myöhemmin. Johdon korkeus tapahtumapaikalla oli 7,7 m.

Syyskuu

Sähköasentajan piti liittää AMKA-johto maatilan uuteen ulkorakennukseen. Johto oli irrotettu vanhan puretun ulkorakennuksen seinästä ja se oli kiepillä pylväässä noin kolmen metrin korkeudella olevassa naulassa. Asentaja ilmeisesti oletti, että johto oli jännitteetön ja tarttui AMKAan katkaistakseen jatkokset eristämättömillä sivuleikkureilla. Tällöin hän sai kuolemaan johtaneen sähköiskun jännitteisistä johtimista. Asentaja ei itse ollut purkanut johtoa.

Sähkötapaturmat vuonna 1986

Kesäkuu

Mies poisti maalia talon päätyseinästä seisten puutikkailla. Seinään tuli jännitteinen kolmivaiheinen AMKA-johto, josta vain yksi vaihe oli käytössä, sekä piharakennuksen ryhmäjohtona toimiva jännitteinen kirkas kuparijohdin. Mies sai kuolemaan johtaneen sähköiskun koskettaessaan ilmeisesti kuparijohdinta.

Heinäkuu

Peruskorjattavan omakotitalon kellarissa oli pesuhuone, jossa talon emäntä oli pesemässä pyykkiä. Kytkiessään pesukoneen vesiletkua tai liitäntäjohtoa hän sai kuolemaan johtaneen sähköiskun. Pesuhuoneen lattia oli betonista, ja emäntä oli paljain jaloin.
Kylmävesipumppu siihen liittyvine metalliputkistoineen oli jännitteinen pumpun liitäntäjohdossa olleen virheellisen kytkennän takia. Putkiurakoitsija oli käyttänyt liitäntäjohtona vanhasta jatkojohdosta katkaistua johdon pätkää. Jatkojohdon molemmissa päissä oli vaaleansininen johdin kytketty suojakoskettimiin ja kelta-vihreä johdin vaiheliittimiin. Putkiasentaja oli kytkenyt johdon Sähköturvallisuusmääräysten mukaisesti pumpun päässä, mutta ei ollut tarkastanut pistotulpan kytkentää.

Heinäkuu

Lukiolainen maalasi navetan päädyn räystäslautoja seisten metallitikkailla. Päätyyn tuli jännitteinen AMKA-johto ja navetan valaistusta syöttävä kirkas kuparijohdin. Hän sai kuoleman johtaneen sähköiskun koskettaessaan ilmeisesti kuparijohdinta.

Heinäkuu

Sähkölaitoksen työryhmän (apulaistyönjohtaja, 2 sähköasentajaa, harjoittelija ja autonkuljettaja) tehtävänä oli poistaa kaksi 9 m pituista katuvalopylvästä. Työskentelyalue oli Sähköturvallisuusmääräysten taulukossa 49.1-3 mainittujen vähimmäisetäisyyksien ulkopuolella 110 kV ja 45 kV johdoista. Poistettaessa pylvästä, joka oli lähinnä 45 kV johtoa, siirsi autonkuljettaja jostain syystä autoa niin, että pylväs kosketti 45 kV johtoa. Tällöin pylvästä kannatellut harjoittelija sai kuolemaan johtaneen sähköiskun.

Sähkötapaturmat vuonna 1985

Helmikuu

Tehtaan sähköosaston vastaava mestari tutki virtamuuntajan tyyppikilven arvoja. Hän tähysteli taskulampulla kilpeä vähäöljykatkaisijan pilareiden välistä, koska muuntaja sijaitsi 6 kV katkaisijakennon takaseinällä, vähäöljykatkaisijan takana. Tällöin hän joutui liian lähelle jännitteisiä osia ja aiheutti valokaaren katkaisijapilareiden ja katkaisijan jousikoneiston rungon välille. Uhrin vaatteet syttyivät tuleen ja aiheuttivat kuolemaan johtaneet palovammat.

Maaliskuu

Sähköasentajien tehtävänä oli kytkeä tehtaan hiomon muuntamon pienjännitekojeistoon jakokeskussyöttöjä. Keskus oli jännitteinen. Tällöin ilmeisesti pultti putosi erään lähdön jännitteisten liittimien väliin ja aiheutti voimakkaan valokaarioikosulun. Asentajien vaatteet syttyivät palamaan. Toinen asentaja kuoli myöhemmin palovammoihin.

Huhtikuu

Kaksi korjausmiestä oli saanut tehtäväkseen viedä alumiinisen, muovipyöräisen 8,8 m korkean rakennustelineen tehtaan seinustalle. Jostain syystä miehet yrittivät viedä telinettä läheiselle varastoalueelle. Teline osui matkalla 8,2 m korkeudella olleeseen 20 kV avojohtoon. Telinettä työntänyt mies, joka seisoi märällä asfaltilla, jäi kiinni telineeseen. Hänet saatiin irti jännitteestä noin 3—4 minuutin kuluttua. Ensiavusta huolimatta hän kuoli. Toinen mies, joka seisoi kuivalla asfaltilla, pääsi irti telineestä.

Toukokuu

Kaksi sähköasentajaa oli paperitehtaalla selvittänyt kahden 500 V järjestelmän maasulut. Työkohde oli tehty jännitteettömäksi avaamalla 20 kV erottimet katkaisijan molemmilta puolilta. Kytkettäessä jännitettä jälkimmäiseen 500 V järjestelmään 20 kV kennossa ilmeni vaikeuksia erään erottimen ohjauksessa. Miehet avasivat kyseisen kennon oven tilanteen tutkimiseksi. Tällöin toinen asentajista lienee joutunut liian lähelle jännitteisiä osia, jolloin syntynyt valokaari sytytti asentajat tuleen. Molemmat kuolivat myöhemmin vammoihinsa.

Kesäkuu

Kymmenvuotias poika kuoli sähköiskuun leikkiessään asuntovaunun vetoaisan päällä. Vaunu oli liitetty omakotitalon pihalla saunarakennuksen eteisen suojamaadoitettuun pistorasiaan. Pistorasian suojakoskettimet olivat jännitteiset, koska rakennuksen sisällä olevassa jakorasiassa oli tehty virheellinen kytkentä. Näin ollen myös asuntovaunun runko tuli jännitteiseksi.

Syyskuu

Autoilija oli keräämässä risuja kuorma-autolla, jossa oli puominosturi. Hänen tarkoituksensa oli ilmeisesti käyttää 10 kV johtokatua kulkutienään. Auto juuttui metsätielle avojohtolinjan alle. Autoilija lienee yrittänyt irrottaa autoa puominosturin orrella, jolloin nosturivarsi kosketti avojohtimeen. Autoilija löydettiin kuolleena autonosturin ohjauslaitteiden vierestä.

Syyskuu

Koulupoika kiipesi välitunnilla koulun pihalla sijaitsevan pylväsmuuntajan päälle. Poika joutui kosketuksiin 20 kV johtimen kanssa, sai voimakkaan sähköiskun ja kuoli heti. Muuntamon pylväistä oli hävitetty varoituskilpi, joka oli ollut paikoillaan muutamaa kuukautta aikaisemmin suoritetuissa tarkastuksissa.

Lokakuu

Asunnoton mies tunkeutui tiilikoppimuuntamoon repäisemällä lukitun oven auki. Oven sisäpuolella oli suojapuomi ja sen takana 10 kV kaapelipäätteet ja kiskot. Mies lienee koskettanut kiskoa, jolloin syntynyt valokaari oli polttanut hänet.

Sähkötapaturmat vuonna 1984

Tammikuu

Koululainen kokosi elektronista valourkusarjaa. Saatuaan laitteen osittain kootuksi, hän kytki sen pistotulpalla pistorasiaan. Virhekytkentöjen johdosta valourut eivät toimineet, joten koululainen alkoi tutkia edelleen 220 V pistorasiaan liitettyä, kosketussuojaamatonta laitetta. Tällöin hän sai kuolemaan johtaneen sähköiskun. Virhekytkennöillä ei ollut välitöntä osuutta onnettomuuden syntyyn. Sen sijaan koululaisen kokemattomuus ja varomattomuus verkkokäyttöisten laitteiden rakentamisessa ja käyttämisessä vaikutti onnettomuustilanteen syntyyn.

Maaliskuu

Autonkuljettaja nosti kuormausnosturilla lautanippuja auton lavalta varastoalueelle. Tällöin nosturin puomin pää osui noin 8 metrin korkeudella olleeseen 110 kV avojohdon uloimpaan johtimeen. Autonkuljettaja sai kuolemaan johtaneen sähköiskun.

Huhtikuu

45 kV johdon alla tehtiin katu- ja viemäritöitä. Autoilija nosti nosturilla autoon tärylevyä, jota oli käytetty työmaalla. Nosturin nostovarsi tuli niin lähelle johtoa, että tapahtui läpilyönti vaihejohtimesta nosturiin. Autoilija, joka maassa seisten piti molemmin käsin kiinni nosturin ohjausvivusta, sai kuolemaan johtaneen sähköiskun. Johto oli varmennettu ja sen vapaa korkeus tiestä oli 7 m.

Toukokuu

Työryhmä, jossa ei ollut sähköalan ammattihenkilöitä, oli kasaamassa toimittamiaan 110 kV ristikkopylvään osia nosturilla. Tällöin nosturin nostovaijeri osui 20 kV avojohdon uloimmaiseen johtimeen. Nosturin runko tuli jännitteiseksi ja taakkaa ohjaamassa ollut työryhmän kärkimies joutui maasulkupiirin osaksi. Osa maasulkuvirrasta kulki nosturin kumipyörien kautta maahan. Kärkimies sai kuolemaan johtaneen sähköiskun.

Toukokuu

Liikkeenharjoittaja asensi apulaisensa kanssa sadevesikouruja asiakkaan navettaan. Työssä tarvittavan käsiporakoneen syöttö otettiin navetan sisällä olevasta 220 V pistorasiasta. Apuna käytettiin useita jatkojohtoja, joista liikkeenharjoittajan jatkojohdot olivat omatekoisia ja määräysten vastaisia. Kootessaan jatkojohtoja työn jälkeen liikkeenharjoittaja sai kuolemaan johtaneen sähköiskun puutteellisesti kosketussuojatusta, omatekoisesta jatkojohdosta.

Toukokuu

Sähköasentaja oli kytkenyt sähkölämmittimen WC:hen. Tarkastaessaan laitteen toimintaa hän sai kuolemaan johtaneen sähköiskun, koska lämmittimen kuoreen tuli 220 V jännite. Kytkentäriman merkintätarra oli tarkastetussa laitteessa kiinnitetty virheellisesti. Kun syöttöjohto oli kytketty liittimien merkintöjen mukaisesti, laitteen vaippa tuli jännitteiseksi.

Syyskuu

Lapsi työnsi kaksi naulaa 0-luokan pistorasiaan. Seurauksena oli kuolemaan johtanut sähköisku. Asuinhuoneen pistorasiat eivät olleet turvapistorasioita.

Sähkötapaturmat vuonna 1983

Tammikuu

Kaksi teknillisen oppilaitoksen oppilasta oli suorittamassa asynkronimoottorin lämpenemiskoetta. Moottorin pääjännite oli 380 V ja se otettiin kiinteästi asennetusta työpaikkakeskuksesta. Työpaikkakeskukset oli liitetty verkkoon yhteisellä suojaerotusmuuntajalla. Keskuksessa oli merkkivalona punainen led-lamppu. Työpaikkakeskuksessa ja kojeyksikössä oli eristetyt ns. banaanikoskettimet. Näiden paljaan metallisen osan pituus oli 22 mm.
Kun ensimmäinen osa kokeesta oli tehty, ryhtyi toinen oppilas muuttamaan kytkentää seuraavaa koetta varten. Hän irrotti avatun turvakytkimen etupuolelta yhtä aikaa kahden eri vaiheen syöttämät johtimet. Koskiessaan paljaisiin banaanikoskettimiin hän sai kuolemaan johtaneen sähköiskun. Banaanikoskettimet olivat jännitteiset, koska työpaikkakeskuksesta ei oltu katkaistu syöttöä ennen kytkennän muuttamista. Ensiapu aloitettiin välittömästi, mutta se ei enää auttanut.

Tammikuu

Voimalaitoksen generaattorin revisiotöissä oli kaksi sähköasentajaa irrottamassa ohjauskaapelia jakokeskuksesta turbiinin vuotovesipumpun kontaktorikotelosta. Vuotovesipumpun päävirtapiirissä oli tällöin jännite (380 V). Toinen asentaja jäi kiinni avoimen kontaktorin jännitteisiin osiin ja sai kuolemaan johtaneen sähköiskun. Välittömästi aloitettu elvytyskään ei saanut tapaturman uhria virkoamaan. Työkohde olisi ensin pitänyt erottaa jännitteettömäksi ja todeta jännitteettömyys ennen työn aloittamista.

Huhtikuu

Lapsi löysi kotoaan ilmeisesti partakoneesta irrotetun johdon, jonka toisessa päässä oli pistotulppa ja toisessa päässä paljaat johdinpäät, ja työnsi pistotulpan pistorasiaan. Tällöin hän sai kuolemaan johtaneen sähköiskun koskettaessaan jännitteisiä johtimien päitä.

Toukokuu

Nuori mies kiipesi jostakin syystä sähköradan pylvääseen ja kosketti 25 kV ajojohtimeen. Tällöin hän sai pahoja palovammoja ja kuoli myöhemmin sairaalassa. Poliisitutkinnan mukaan kyseessä ei ollut itsemurha.

Kesäkuu

Työnjohtaja ja harjoittelija työskentelivät koteloidussa 20 kV kytkinlaitoksessa. Tehtävänä oli suunnitella ja kiinnittää suojalevyt erääseen kennoon. Työnjohtaja teki työkohteen jännitteettömäksi ja työmaadoitti sen. Sitten hän poistui vähäksi aikaa paikaltaan. Sillä välin harjoittelija avasi vastakkaisella puolella toisella käytävällä olleen jännitteisen kennon oven, joka oli työkalulla avattava. Tämä kenno oli jännitteettömän kennon vieressä. Koskettaessaan 20 kV kiskoa harjoittelija sai kuolemaan johtaneen sähköiskun.

Elokuu

Työryhmän tarkoitus oli puhdistaa 10 kV kytkinlaitosta jännitekatkon aikana. Jakelulaitoksen kanssa sovittiin kytkentätoimenpiteistä. Työkohde erotettiin suunnitelmien mukaan jännitteettömäksi, todettiin jännitteettömyys ja työmaadoitettiin jakelulaitoksen voima-aseman maadoituserottimella. Kun harjoittelija meni tämän jälkeen kennoon, hän sai kuolemaan johtaneen sähköiskun jännitteisestä kaapelipäätteestä.
Kennoon tuli jännite kahden virhekytkennän takia. Maadoituserotin oli erehdyksessä kytketty apukiskoon eikä maadoitukseen. Apukiskon ei pitänyt olla jännitteinen, mutta siihen oli myös erehdyksessä kytketty jännite erottimen kautta. Erottimet olivat vanhoja kolmiasentoisia, joissa oli vaihtoehdot maatto-auki-kiinni. Ilman virhekytkentää työkohteen jännitteettömäksi erottaminen ja työmaadoittaminen olisi tehty Sähköturvallisuusmääräysten mukaisesti.

Lokakuu

Emäntä oli pesemässä pyykkiä saunan pesuhuoneeseen sijoitetulla pesukoneella, kun hän sai kuolemaan johtaneen sähköiskun koskiessaan yhtä aikaa koneen runkoon ja vesijohtoon. Koneen runkoon tuli jännite pistotulpassa tehdyn virheellisen kytkennän takia. Pistotulppa oli saatettu vaihtaa joitakin vuosia sitten.

Joulukuu

Mies oli kylpemässä ammeessa, kun pistorasiaan kytketty hiustenkuivatin putosi veteen. Kuivattimen käyttökytkin oli 0-asennossa. Mies lienee saanut sähköiskun, joka johti kuolemaan elvytysyrityksistä huolimatta. Pistorasiassa oli teksti: "Käyttö kielletty kylvyn ja suihkun aikana".

Sähkötapaturmat vuonna 1982

Tammikuu

Lasinpuhaltaja oli koestamassa neonputkia hehkutus- ja koestuslaitteistolla, joka oli keskipisteestään käyttömaadoitettu. Laitteiston jännitettä voitiin säätää 20 kV asti. Lasinpuhaltaja aikoi ilmeisesti asettaa lämpömittarin hehkutettavana olleeseen jännitteiseen neonputkeen. Tällöin hän vahingossa kosketti yhtä aikaa koestuspiirin jännitteisiä johtimia ja koestuslaitteen runkoa ja sai kuolemaan johtaneen sähköiskun. Koestusputki olisi pitänyt kytkeä jännitteettömäksi ennen lämpömittarin asentamista.

Tammikuu

Sähköteknikon tehtävänä oli pumppaamon tehonmittauksen suunnittelu. Hän meni pumppaamolle etsimään kWh-mittarien asennuspaikkaa. Samalla hänen tarkoituksensa oli tarkastella virtamuuntajien rakennetta. Hän avasi suurjännitekojeiston kahden kennon mittariosien ja yhden kennon katkaisijaosan ovet. Tämän jälkeen hän todennäköisesti alkoi tarkastella 10 kV vähäöljykatkaisijoiden takana olevia virtamuuntajia taskulampun avulla. Jostain syystä hän joutui liian lähelle jännitteisiä osia, jolloin seurauksena oli oikosulku ja valokaari.

Helmikuu

Muusikko sai kuolemaan johtaneen sähköiskun koskiessaan yhtä aikaa sähkölämmittimeen ja metalliseen työkalupakkiin, joka kosketti metalliseen vesijohtoputkeen. Mittauksissa todettiin vesijohdon ja lämmittimen välillä 220 V jännite. Sähkölämmittimen runkoon oli kytketty vaihejännite ja suojamaadoitusjohdin oli katkaistu. Kytkennät oli tehnyt henkilö, jolla ei ollut lupaa eikä riittävää pätevyyttä ko. tehtäviin.

Kesäkuu

Myyntimies maalasi asuinrakennusta seisten metallitikkailla. Työskentelyalueen välittömässä läheisyydessä oli jännitteinen pienjänniteavojohto. Hän horjahti ja tarttui toisella kädellä johtoon, jota ei oltu tehty jännitteettömäksi eikä työmaadoitettu ennen työn alkua. Välittömästi aloitetut elvytystoimenpiteet eivät auttaneet, vaan sähkötapaturman uhri todettiin sairaalassa kuolleeksi.

Heinäkuu

Eläkeläinen sai kuolemaan johtaneen sähköiskun kokeillessaan ulkona itse tekemäänsä pensasleikkuria. Leikkuria ei oltu suojamaadoitettu eikä sen jännitteisiä osia oltu suojattu tahattomalta kosketukselta.
Pensasleikkurin kosketeltavat metalliosat tulivat jännitteisiksi johtuen moottorin metallisen takakannen ulkopintaan kiinnitetyistä elektrolyyttikondensaattoreista. Kosketeltavien metalliosien jännite maata vasten oli 220 V, 160 V tai 110 V pistotulpan ja kytkimen käyttöelimen asennosta riippuen. Uhri oli koskettanut kädellään leikkurin jännitteisiä metalliosia tai kondensaattorien eristämättömiä johdinliitoksia ja samanaikaisesti kehon jollain muulla osalla maata tai maahan johtavassa yhteydessä olevaa metalliosaa.

Heinäkuu

Maanviljelijä tarvitsi sikalan lietealtaan betoninvalutyössä betonimyllyä ja tärytintä. Syöttö näille laitteille otettiin kiinteästä voimapistorasiasta kahden jatkojohdon avulla. Seinäpistorasiaan liitetyssä jatkojohdossa vaihe- ja nollajohdin oli kytketty ristiin. Tämän jatkojohdon runkoa ei oltu yhdistetty nollaan. Toisessa jatkojohdossa oli tehty nollaus, joten sen runko ja myös betonimylly tulivat jännitteisiksi.
Kun betonimylly ei toiminut väärän kytkennän vuoksi, alkoi maanviljelijä etsiä vikaa ja irrotti betonimyllyn pistotulpan jatkojohdosta. Hän sai kuolemaan johtaneen sähköiskun koskiessaan yhtä aikaa jatkojohdon jännitteiseen runkoon ja betonimyllyyn. Auttaja irrotti jatkojohdot toisistaan, mutta ei saanut sähköiskua, koska toinen jatkojohto ei ollut yhteydessä maahan. Väärin kytketyn jatkojohdon tekijää ei saatu selville.

Syyskuu

Huoltomies oli tehnyt kesäasuntonsa saunaa varten tilapäisen syöttöjohdon, jonka molemmissa päissä oli pistotulppa. Kun hän irrotti syöttöjohtoa saunan puoleisesta päästä, osuivat hänen sormensa jännitteiseen pistotulppaan. Virta kulki kehon läpi maahan aiheuttaen miehen kuoleman.

Syyskuu

Talkooryhmä levitti AMKA-johtoa rakenteilla olevan pururadan viereen. AMKAn kelaa kuljetettiin kuorma-auton nostopuomissa. Muu talkooväki siirsi johtoa käsin pururadan reunaan. Kuorma-auton tullessa mäelle, josta oli 7,6 m vapaa korkeus tien ylittävään 110 kV johtoon, joutui kela liian lähelle johtoa, jolloin AMKA-kelan ja suurjännitejohdon välille syntyi valokaari. Virta kulki levitettyä AMKA-johtoa pitkin maahan, mikä aiheutti 110 kV vaihejohtimen katkeamisen. AMKA-johtoon koskeneista kahdesta miehestä toinen sai kuolemaan johtaneen sähköiskun ja toinen loukkaantui vakavasti. AMKA-johdon veto katsotaan sellaiseksi sähkötyöksi, jota voi johtaa vain sähköalan ammattihenkilö.

Marraskuu

Kuolemaan johtanut sähkötapaturma sattui tehtaan sähkölaitoksen käytössä olevalla 110/10 kV kytkinlaitoksella sähkötilassa purettaessa sähkölaitteiston laajennustöissä tarvittuja 10 kV kaapelipäätteiden työnaikaisia rakennustelineitä. Nämä telineet olivat noin 1 m päässä paljaista jännitteisistä 10 kV kiskoista. Tarkoituksena oli ollut, että nämä kiskot tehdään jännitteettömiksi ennen työn aloittamista ja että paikalle lähetetään sähköalan ammattihenkilö valvomaan työtä. Työnjohdon väärinkäsitysten vuoksi rakennusmies luuli kiskostoa jännitteettömäksi ja kiipesi tasolle, josta kiskot menivät muuntamorakennukseen, ennen kuin sähköalan ammattihenkilö oli saapunut. Kiskojen tukirautojen tasalla hänen selkänsä joutui liian lähelle jännitteistä kiskoa, mikä aiheutti maa- ja oikosulun ja uhrin kuoleman. Telineitä rakennettaessa kisko oli ollut jännitteetön.

Sähkötapaturmat vuonna 1981

Tammikuu

Remonttimies tutki hitsausmuuntajaan liitetyn 40 A jatkojohdon kytkentää. Hän avasi jatkopistorasian kannen irrottamatta pistokytkintä verkosta. Harmaa johdin oli liitetty jatkojohdon pistotulpan päässä nollajohtimeen ja pistorasian päässä vaiheeseen. Nollaus oli tehty jatkojohdossa. Mies sai sähköiskun koskettaessaan joko jatkojohdon jännitteiseen kuoreen tai avonaisiin jännitteisiin vaiheliittimiin. Uhrin työnantajalla ei ollut sähköurakointioikeuksia.

Huhtikuu

Kolmen asentajan muodostaman työryhmän tehtävänä oli vaihtaa 20 kV avojohdon johtimia siten, että johtimet vedettiin ensin suoriksi maahan ja nostettiin sitten eristimille entisten johtimien tilalle. Viimeistä johdinta vedettäessä ennen johtimien jännitteettömäksi tekemistä kiipesi eräs asentajista pylvääseen johdinvetopyörä ja sen kiinnitykseen tarkoitettu sidelanka mukanaan. Sidelanka osui jännitteisiin johtimiin, jolloin virta kulki kehon läpi aiheuttaen hänen asentajan kuoleman.

Toukokuu

Kahden työryhmän tehtävänä oli irrottaa noin kilometrin pituinen 20 kV johtohaara ja sen päässä oleva pylväsmuuntoasema runkojohdosta. Työn ajaksi kytkettiin varavoimakone noin 0,5 km päähän muuntamosta pienjänniteavojohtoon. Runkojohdon erottimien aukaisemisen jälkeen piti muuntajan pienjännitepuolen syöttöjohto katkaista. Varavoimakone piti tämän jälkeen kytkeä syöttämään pienjänniteverkkoa.
Koska katkos haluttiin mahdollisimman lyhyeksi, kytkettiin varavoima päälle heti johdon katkaisun jälkeen. Muuntoasemalla kytkentöjä suorittanut asentaja katkaisi erehdyksessä yhden pienjännitehaaran eikä muuntajan syöttöä. Tällöin varavoimakone syötti muuntajaa. Muuntajan takana pylväässä työskennellyt asentaja sai 20 kV sähköiskun. Työmaadoitukset olivat vain runkojohdon puolella. Haarajohdossa tehty työmaadoitus olisi estänyt onnettomuuden. Työohjeet oli annettu ennen työtä, ja kaikki työhön osallistuneet olivat sähköalan ammattihenkilöitä.

Heinäkuu

Putkimies hitsasi moottoriveneen päälle sijoitettua ruokoleikkuria seisten vedessä. Hitsausmuuntajan syöttö tuli vapaa-ajan asunnon pesuhuoneessa olevasta suojakosketinpistorasiasta kahden jatkojohdon välityksellä. Hitsausmuuntajan paluujohdin oli kiinni hitsattavassa laitteessa ja elektrodin pidin johtoineen oli laitteen päällä. Ilmeisesti hitsausmuuntajan tyhjäkäyntijännite aiheutti kuolemaan johtaneen sähköiskun. Tutkimuksissa ei löydetty muuta syytä.

Heinäkuu

Tekninen apulainen (sähköalalla ammattitaidoton) koski vapaa-ajan asuntonsa pihalle pudonneeseen pienjänniteavojohtoon saaden kuolemaan johtaneen sähköiskun. Johtimen katkeaminen oli johtunut teräsjohtimien ruostumisesta ja voimakkaasta tuulesta.

Syyskuu

Hitsaaja kiipesi pylväsmuuntajan päälle näyttääkseen kaverilleen rohkeuttaan. Kun hän otti tukea muuntajan päältä, osui hänen kätensä 20 kV johtimeen. Tällöin hän sai sähköiskun ja putosi maahan. Seurauksena oli miehen kuolema.

Joulukuu

Sähköasentaja oli tutkimassa sulakkeiden palamisen syytä saneerattavassa kiinteistössä. Tällöin hän ilmeisesti sai kuolemaan johtaneen sähköiskun koskiessaan metalliseen pistoputkeen betonilattialla seisten. Putki oli jännitteinen sen sisällä kulkeneen MMJ-johdon vioittuneiden vaihejohtimien osuessa putkeen. Asennus oli vioittunut lattian piikkaamisen yhteydessä.

Sähkötapaturmat vuonna 1980

Helmikuu

Konemestari sai kuolemaan johtaneen sähköiskun työskennellessään. Uhri istui pyörätuolissa, jonka metallinen runko kosketti hitsausmuuntajan runkoa. Toisella kädellään hän piti halkaisukoneen metallisesta reunasta kiinni. Hitsausmuuntajan runko oli jännitteinen liitosjohdon virheellisen kytkennän takia. Nollajohdin oli katkaistu ja suojajohdin oli kytketty pistokytkimessä vaiheeseen. Kytkennän tekijää ei tiedetä.

Toukokuu

Voimalaitospäivystäjät aikoivat lisätä öljyä 20 kV öljykatkaisijaan yöllä. Asentajat olivat lisänneet katkaisijaan öljyä aikaisemmin samassa laitoksessa. Toinen päivystäjä poistui hakemaan öljyä. Tällä välin paikalle jäänyt päivystäjä oli ilmeisesti yrittänyt avata katkaisijan öljyntäyttökorkkia, jolloin hän oli saanut kuolemaan johtaneen sähköiskun katkaisijan jännitteisestä yläosasta. Katkaisija olisi täytynyt tehdä kokonaan jännitteettömäksi ennen työhön ryhtymistä. Syynä määräysten vastaiseen menettelyyn oli ilmeisesti ollut unohdus.

Kesäkuu

Työryhmän tehtävänä oli kytkeä uudelle muuntoasemalle tulevan pienjännitesyötön (AMKA) perään käytössä olevan muuntoaseman kuluttajia. Aamupäivällä työryhmä oli kytkenyt vastaavanlaisen syötön saman muuntopiirin toisessa haarassa. Kaksi johtoasentajaa odotti pylväässä ilmoitusta johdon jännitteettömäksi tekemisestä. Jostain syystä toinen asentaja alkoi kuitenkin kuoria jännitteisen AMKA-johdon yhden vaihejohtimen eristystä saaden kuolemaan johtaneen sähköiskun. Ilmeisesti asentaja unohti, että piti odottaa ilmoitusta johdon jännitteettömyydestä.

Kesäkuu

Mies oli puhdistamassa vanhaa maalausta porakoneeseen liitetyllä teräsharjalla. Työ tapahtui ulkoseinällä, johon tuli talon syöttöjohto (AMKA) ja josta lähti piharakennuksen avojohto. Oletettavasti uhri piti toisella kädellään kiinni AMKA-johdon päätekoukusta ja kosketti olkapäällään jännitteistä avojohtoa saadessaan kuolemaan johtaneen sähköiskun. Porakoneen rakenteen todettiin myöhemmin vastaavan hyväksyttyä rakennetta.

Kesäkuu

Instrumenttiharjoittelija oli määrätty asentajan apulaiseksi asentamaan hälytyssummerit ohjaustauluhuoneeseen. Työnjohtaja oli antanut asentajalle työskentelyohjeet. Seuraavana päivänä asentajan ollessa hakemassa työkaluja harjoittelija meni yksin ohjaustauluhuoneeseen. Hetken kuluttua hänet löydettiin tajuttomana ohjaustaulun takaa. Ilmeisesti hän oli aikonut sovittaa kiinnityslistaa ohjaustaulun taakse ja koskettanut jännitteisiä (220 V) osia. Myöhemmin hän kuoli tajuihinsa tulematta. Harjoittelija oli ollut töissä myös aikaisempina kesinä saman työnantajan palveluksessa.

Kesäkuu

Rakennusmies sai sähköiskun vetäessään pistokkeen irti betonin vastaanottosiilosta koskettaen samalla siilon runkoa. Tapaturman syynä oli pistokytkimessä tehty virheellinen kytkentä, jonka seurauksena pistokytkimen kautta syötetyn siilon suojamaadoitettu runko tuli jännitteiseksi. Virheellisen kytkennän oli ilmeisesti tehnyt tapaturman uhri, jolla ei ollut Sähkötarkastuskeskuksen lupaa korjata sähkölaitteita. Myöskään työnantajalla ei ollut lupaa teettää palveluksessaan olevilla henkilöillä em. töitä.

Heinäkuu

Koululainen oli avojaloin poimimassa marjoja kasvimaan ympäri rakennetun aidan vieressä, kun hän sai kuolemaan johtaneen sähköiskun koskettaessaan aitaa. Aita oli omatekoinen sähköpaimen, jonka rautajohtimiin oli kytketty 220 V jännite.

Elokuu

Lapsi löydettiin kuolleena betonimyllyn vierestä talon pihalta. Ilmeisesti hän oli saanut sähköiskun koskettaessaan myllyn jännitteistä runkoa tai jatkopistokytkimen jännitteistä kosketinta. Jatkojohto oli liitetty navetan suojakosketinpistorasiaan, jonka suojakoskettimet olivat jännitteiset pistorasiassa tehdyn virheellisen kytkennän takia.

Elokuu

Muuntoaseman hoitajan, teknikon, oli määrä kytkeä sähköasemalta lähtevä 20 kV johto jännitteiseksi. Mitään muita kuin käyttötoimenpiteitä hänen ei ollut tarkoitus tehdä. Ilmeisesti hän oli kuitenkin mennyt ennen johdon jännitteiseksi kytkemistä tarkistamaan katkaisijan öljyt. Tätä varten hän oli noussut puutikkaille. Luultavasti hän oli sitten horjahtanut ja joutunut kosketuksiin katkaisijan jännitteisten osien kanssa. Mitään varotoimenpiteitä jännitteisten osien läheisyydessä tehtävää työtä varten ei oltu tehty.

Elokuu

Metsuri tarttui navetassa ämpäriin, joka kosketti maidonjäähdyttimen runkoa. Tällöin hän sai kuolemaan johtaneen sähköiskun, koska jäähdyttimen runko oli eristysvian takia jännitteinen. Vika ei polttanut sulaketta, sillä jäähdyttimen liitosjohdon jatkojohtona oli käytetty määräysten vastaisesti kaksijohtimista jatkojohtoa, jossa oli suojakosketinpistotulppa. Jatkojohdon tekijää ei tiedetä.

Joulukuu

Työnjohtaja (sähköalalla ammattitaidoton) nosti junavaunujen korjaushallissa lämmönjakohuoneen katolla seisten alumiinista kaapeliarinaa pystyyn. Arina osui nosturin jännitteisiin laahausjohtimiin, jolloin hän joko sähköiskun seurauksena tai valokaaren pelästyttämänä putosi maahan ja menehtyi myöhemmin vammoihinsa.

Joulukuu

Lapsi sai kuolemaan johtaneen sähköiskun työntäessään avaimen tiskipöydän vieressä olevaan pistorasiaan tukien samalla itseään tiskipöytään.

Joulukuu

Lapsi työnsi sähkövatkaimen vispilän olohuoneen 0-luokan pistorasiaan koskettaen samalla lämpöpatteria tai siihen tulevia putkia. Tällöin hän sai sähköiskun, menetti heti tajuntansa ja kuoli noin puoli tuntia myöhemmin.

Joulukuu

Maanviljelijä käytti suojamaadoitettua porakonetta eläinsuojassa. Hän sai kuolemaan johtaneen sähköiskun koskettaessaan samanaikaisesti porakoneen runkoa ja metallikarsinaa. Porakoneen runko oli jännitteinen, sillä omatekoisen jatkojohdon pistorasiassa suojakoskettimet olivat jännitteiset. Jatkojohto oli kaksijohtiminen ja siihen oli liitetty kiinteään asennukseen tarkoitettu nollattu pistorasia.