Vaarallisten aineiden kuljetuslainsäädännön tarkoitus on ehkäistä ja torjua vahinkoa ja vaaraa, jota vaarallisten aineiden kuljetus saattaa aiheuttaa ihmisille, ympäristölle tai omaisuudelle.
Toiminnanharjoittajat eivät aina ole tunnistaneet
velvoitettaan ilmoittaa Tukesille kuljetusvahingoista. Tukes saa onnettomuustietoa myös mediasta sekä pelastuslaitoksilta.
Vaarallisen aineen kuljetuksista ja niihin liittyvistä onnettomuuksista ja vaaratilanteista on julkaistu
- Vaarallisten aineiden tiekuljetusonnettomuudet Suomessa vuosina 2013-2018. Traficom julkaisu 3/2019.
- VAK-onnettomuudet 2004-2013. Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkimat vaarallisten aineiden tiekuljetusonnettomuudet. Liikennevakuutuskeskus 2015.
- Annual road freight transport of dangerous good, by type of dangerous good and broden down by activity. Eurostat 2018.
- Tietilastot. Liikennevirasto.
- Vaaralliset aineet. Euroopan komissio.
Onnettomuudet
Pelastuslaitoksille aiheutuneet hälytystehtävät, joissa on ollut osallisena VAK-ajoneuvo (Lähde: Pelastuslaitosten Pronto-tietokanta)
| 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | 2020 | 2021 | 2022 | |
| Hälytystehtävien lkm | 138 | 125 | 96 | 121 | 112 | 119 | 189 | 183 | 144 | 133 |
Lisätietoa VAK-onnettomuuksista ja niiden syistä: Traficomin VAK-päivä 7.2.2019.
Yleisimmät onnettomuuden syyt
VAK-onnettomuudet eivät useimmiten johdu kuljetettavana olevasta aineesta. Sen sijaan onnettomuuden syynä on usein joko olosuhteisiin nähden väärä tilannenopeus (esim. jäinen tie, huono näkyvyys, aikataulupaineet), rekan ajolinjan siirtyminen liian lähelle tien reunaa (penkan murtuminen, ojaan suistuminen), tai muun liikenteen aiheuttama yllättävä kohtaamistilanne. Liikenneonnettomuus ei yleensä johda VAK-säiliön merkittävään vuotoon. Jos vuoto tapahtuu, sen syynä on useimmiten ajoneuvon suurikokoisen polttoainesäiliön rikkoutuminen. VAK-säiliövuodon syynä on usein kuorman lastaamiseen ja purkuun liittyvät inhimilliset virheet tai laiterikot. Toisinaan myös onnettomuuden raivaustilanteen tapahtumat voivat johtaa vuotoon.
VAK-kappaletavarakuljetuksessa isoimmat onnettomuudet (mm. IBC-pakkaukset, tynnyrit) tapahtuvat lähes aina pakkauksen käsittelytilanteessa. Useimmiten onnettomuudessa on osallisena trukki ja kiire: joko trukinpiikki on osunut kevytrakenteisen pakkauksen kylkeen, tai pakkausta trukilla siirrettäessä se on osunut toisiin pakkauksiin tai muihin rakenteisiin. Pienillä pakkauksilla (mm. kanisterit, laatikot) yleisimmin onnettomuudet tapahtumat käsittelytilanteiden ohella kuljetuksen aikana ja yleisimpiä syitä ovat vääränlaisen pakkauksen käyttäminen tai muilla tavoin puutteellinen pakkaaminen. Onnettomuuden sattuessa vaarallisen kemikaalin vuotaminen sisä- tai ulkotiloihin voi aiheuttaa henkilöstön vakavan loukkaantumisen riskin. Pahimmassa tapauksessa aineen vuotaminen voi aiheuttaa merkittäviä omaisuusvahinkoja. Mikäli kyseessä on herkästi syttyvä aine, se aiheuttaa myös tulipaloriskin.
VAK-kappaletavarakuljetuksissa suuren riskin muodostavat myös kappaleen pakkaus- ja merkintäpuutteet: Pakkauksessa olevaa vaarallista ainetta ei ole ilmoitettu merkinnöin ja kuljetusasiakirjoin tai pakkaus ei kestä kuljetustapahtumaan liittyvää käsittelyä. Tukesin tietoon on tullut tällaisia ns. piilo-VAK-lähetyksiä ja -onnettomuuksia, joissa pakkaus on sisältänyt esimerkiksi akkuja tai kemikaaleja ilman, että pakkauksessa on tästä merkintää. Onnettomuuksia ja vaaratilanteita tapahtuu, koska lähettäjän piilottamia vaarallisia aineita ei tiedetä käsitellä riittävällä varovaisuudella.