Painelaitteet

 

  • Tukes edistää painelaitteiden turvallisuutta tutkimalla sattuneita painelaiteonnettomuuksia. Tutkinnassa kerättyä tietoa hyödynnetään Tukesin valvonta-, viestintä- ja kehitystyössä sekä koulutuksissa. Tutkinnan tavoitteena on vastaavien onnettomuuksien ehkäiseminen jatkossa.
  • Painelaiteonnettomuuksien tutkinnassa selvitetään mm.
    • onnettomuuden teknisiä syitä, ml. rakenteelliset virheet
    • henkilön toiminnasta johtuvia syitä,
    • käyttöhenkilökunnan, käytön valvojan/varavalvojan tai painelaitteen haltijan/omistajan tietotaidon (koulutuksen) puutteita, 
    • puutteita ennen painelaitteen valmistamista tehdyssä vaara-analyysissa (joitakin riskejä ei mahd. tunnistettu)
  • Onnettomuuden tutkinta saattaa nostaa esiin myös lainsäädäntöön liittyviä muutostarpeita.

 

  • Rekisteröitävien ja rekisteröimättömien painelaitteiden onnettomuuksia sekä paineellisessa putkistossa sattuneita onnettomuuksia tulee vuosittain Tukesin tietoon muutamia (laissa ilmoitusvelvoite). 
    • Läheskään kaikki painelaiteonnettomuudet eivät tule Tukesin tietoon. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että yritykset eivät välttämättä tunnista, että vakavista vaaratilanteista, painelaitevaurioista ja onnettomuuksista tulee ilmoittaa Tukesille. Joissakin tapauksissa tieto tulee Tukesille jälkikäteen esim. toisten viranomaisten tai lehdistön kautta, mikä vaikeuttaa onnettomuuspaikkatutkintaa.

Onnettomuuksissa osallisena olevat painelaitteet

Teollisuus- ja yrityspainelaitteet  

  • Tyypillisimpiä ovat höyry-ja vesikattilat, autoklaavit, kylmälaitosten painelaitteet, laitoksen alueella olevat paineelliset putkistot, painesäiliöt,  vaarattoman aineen paineella tyhjennettävät ja täytettävät kuljetussäiliöt (ns.bulk-säiliöt)
  • Myös varolaitteet ja paineenalaiset lisälaitteet, kuten venttiilit luokitellaan painelaitteiksi
  • Kansallisen lainsäädännön mukaisesti vaativimmat painelaitteet rekisteröidään

Kuluttajakäytössä olevat painelaitteet

  • Kiinteistöjen ja pientalojen lämmitysjärjestelmissä olevat kattilat, lämminvesivaraajat ja kalvopaisunta-astiat.
  • Laitteiden paine, tilavuus ja teho ovat niin alhaiset, ettei näillä yleensä ole käyttöönoton jälkeen säädösten mukaisia pakollisia tarkastuksia. Tämän vuoksi käyttö, käytön valvonta ja kunnossapito jää omistajan vastuulle.

Painelaiteonnettomuudet

  • Viimeinen kuolemaan johtanut painelaiteonnettomuus sattui vuonna 2007.
  • Vuonna 2017 sattui neljä vakavaa onnettomuutta; kuljetussäiliön putkiston repeämä tyhjennystilanteessa, sukelluspullon venttiilin räjähdysmäinen irtoaminen pullosta, kattilapalo sekä laajempi tehdaspalo, jossa myös painelaitteet tuhoutuivat. Näiden lisäksi sattui muutamia vaaratilanteita, joihin liittyi kylmäainevuoto sekä muutama, johon liittyi luokittelemattoman aineen kuljetussäiliö, joka oli rikkoutunut tukoksen jälkeisten toimenpiteiden myötä.
  • Rekisteröimättömien painelaitelaitteiden onnettomuuksista yleisimpiä ovat maatilojen lämpökeskusten ns. takatulet, joita tapahtuu Suomessa noin 100/vuosi. 
  • Onnettomuuksien taustalla on usein teknisiä ja inhimillisiä syitä, kuten
    • Ennalta-arvaamattomia tapahtumaketjuja (esim. salamanisku, vuosikymmeniä aiemmin tehdystä asennusvirheestä johtuva relevaurio,..)
    • Prosessin muutokset (esim. joka johtaa materiaalin ohenemiseen ja säiliön repeämään)
    • Huollon- tai kunnossapidon puutteesta (esim. vuotava venttiili, polttimon vaihto ilman riittävää ennakkosuunnitelmaa ja riskinkartoitusta,..)
    • Automaation (ja turva-automaation) korjaus-, muutos- ja uudistustöihin liittyvät vaarat sekä laitoksen kokonaishallittavuuteen liittyvät riskit, kuten kyberturvallisuus.
    • Lämpökeskusten ns. takatulien syynä on useimmiten riittämättömät tai puutteellisesti toimineet takatulisuojaukset.
  • Onnettomuuden osasyynä voi olla esim.
    • Seisokkiajan lyhentyminen, jolloin priorisoidaan töitä ja jätetään esim. NDT-tarkastuksia ja -tutkimuksia tekemättä
    • Painelaitteiden ajaminen pitemmillä määräaikaistarkastusväleillä
    • Säiliön tai sen tukirakenteiden korjaaminen omatoimisesti
    • Määräaikais-ja muutostarkastusten unohtaminen, jolloin jää havaitsematta säiliössä tai sen tukirakenteissa silmämääräisesti havaittavia poikkeamia kuten syöpymiä, halkeamia tai heikkolaatuisia hitsausliitoksia
    • Komponenttien hankinnassa ja ennakoivassa testaamisessa säästäminen (esim. väärä materiaali, valmistusaikaiset ongelmat, kuten valu- ja valmistusvirheet)