Janne ja Kaarina valvovat jatkossa elämykset turvallisiksi
Mieluiten valvontaa jalat maassa. Vuoristorataa hurjemmissa huvipuistolaitteissa tuore kuluttajapalveluiden turvallisuusvalvontaa Tukesissa vetävä ryhmäpäällikkö Janne Niemelä ei viihdy, koska hänen päänsä ei kestä kovia kierroksia ja kieppejä. Janne tuntuu olevan poikkeus niiden joukossa, joita kuluttajapalvelut haluavat asiakkaikseen entistä enemmän houkutella.
– Vapaa-ajalla halutaan kokea elämyksiä, vaaran tunnetta turvallisuuden raameissa. Jotta asiakkaita kiinnostaa, pitää palveluita tarjoavien olla koko ajan keksimässä jotakin uutta. Kuluttajapalveluiden kenttä on nopealiikkeinen, se näkyy jo lapsillekin tarjotuissa palveluissa. Esimerkiksi millä tahdilla leikkikenttävälineistöön tulee uusia juttuja. Meidän viranomaisten haasteena on pysyä kehityksessä mukana ja reagoida tarvittaessa nopeasti, Jannen kollega, ylitarkastaja Kaarina Kärnä Tukesista kuvailee kuluttajapalveluita ostavia asiakkaita ja toimialan haasteita.
Viime aikoina pinnalla ovat olleet erilaiset uudet kauneudenhoitoon liittyvät palvelut, kun esimerkiksi huulibileissä otetaan pistoksia suunympärykseen tyttöporukalla. Myös kuluttajapalveluiksi luettavat yleisötapahtumat ovat saaneet ikävää julkisuutta, kun Alahärmässä viime kesänä monsteriauton rengas lensi yleisöön ja seitsemän ihmistä loukkaantui. Kun jotain sattuu, ensimmäinen kysymys yleensä kuuluu, kuka on vastuussa.
– Monet palvelut sijoittuvat viranomaiskentässä usein jonnekin eri viranomaisten välimaastoon, jolloin meidän pitää pystyä haarukoimaan nopeasti kuka on vastuussa mistäkin ja miten homma hoidetaan yhteistyössä. Yleisötapahtumien turvallisuudessa on kyse myös samansuuntaisesta asiasta: kun tapahtumien viranomaisvalvonta jakautuu useille viranomaisille ja vastuita järjestäjille tulee useista eri säädöksistä, pitää turvallisuuden ylläpitämisen kuitenkin olla palvelun järjestäjien näkökulmasta yksinkertaista. Tämä tarkoittaa, että viranomaisten pitää tarjota yksinkertaisia ja helppoja työkaluja turvallisuuden parantamiseen ja siitä huolehtimiseen. Palvelun tarjoaja on kuitenkin aina viime kädessä vastuussa turvallisuudesta, Janne Niemelä kertoo.
Hänen mukaansa Alahärmän onnettomuus opetti ainakin sen, että moottoritapahtumien turvaetäisyyksien määrittelyyn tarvitaan toimivaa ohjeistoa, viranomaisyhteistyötä unohtamatta.
Kun palvelut ketjuuntuvat, on valtakunnallisesta valvonnastakin etua
Suomessa on ollut jo pidemmän aikaa käynnissä kuluttajapalveluiden muuttuminen suuriksi, valtakunnallisiksi ketjuiksi. Esimerkiksi suositut kuntosalit ovat hyvin usein osa kansainvälisiäkin ketjuja. Samoin on käynyt myös sisäleikkipaikoille, ja useat kuluttajapalveluiksi luokiteltavat showt ja esityksetkin ovat valtakunnallisia kiertueita. Kuluttajapalveluiden valtiollistaminen mahdollistaa, että ketjujen toimintaan ja turvallisuusjohtamiseen pystytään myös tarttumaan kansallisella tasolla. Turvallisuusjohtaminen on nimittäin asia, jonka kehittämisessä Janne Niemelä haluaa erityisesti olla kuluttajapalveluita tarjoavien tukena.
– Palveluntarjoajan turvallisuusjohtamisen tavoitteena on saada jokainen työntekijä ymmärtämään turvallisuuden merkitys. Turvallisuus on kaikkien yhteinen asia ja jokaisen on johtajasta lipunmyyjään vastattava turvallisuudesta omalla tontillaan. Isommissa yrityksissä johto, pienemmissä omistaja määrittelee, mitä turvallisuus tarkoittaa kyseisessä palvelussa, mihin pyritään ja miten sitä seurataan ja parannetaan jatkuvasti, Niemelä kuvailee.
Lain mukaan useimmilta kuluttajapalveluilta vaaditaan, että palvelusta pitää laatia turvallisuusasiakirja. Dokumenttiin kirjataan, miten palveluun liittyvät vaarat tunnistetaan, miten tunnistettujen vaarojen riskit hallitaan ja miten riskeistä ja niiden hallinnasta kerrotaan palveluja ostaville asiakkaille. Niemelä haluaa korostaa turvallisuusasiakirjan laatimisen lisäksi turvallisuustason mittaamista ja turvallisuusajattelun kehittämistä.
– Tavoitteena on, että pystyisimme tarjoamaan jatkossa erilaisia työkaluja kuluttajapalveluiden vaarojen tunnistamiseen ja sähköisen turvallisuustason oma-arviointityökalun. Työkalujen tekokin on nyt helpompaa, kun niitä voidaan tuottaa valtakunnallisesti koko Suomen tarpeisiin yhteistyössä esim. liittojen ja muiden organisaatioiden kanssa. Tukes rohkaisee myös palvelualojen toimijoita kehittämään omia työkaluja ja alan turvallisuutta, tästä hyvänä esimerkkinä on Lapin matkailun turvallisuustyökalut -sivusto, Niemelä lopettaa.
FAKTA:
Kuluttajapalveluiden turvallisuusvalvonta Tukesiin 1.5.2016
- Kuluttajapalveluiden valvonta siirtyy Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon toukokuun alusta alkaen. Aiemmin kuluttajapalveluiden turvallisuudesta vastasivat kunnat Tukesin ohjauksessa.
- Tukesin jatkossa valvomia kuluttajapalveluita ovat esimerkiksi huvipuistot, laskettelukeskukset, uimahallit, yleisötapahtumat ja erilaiset ohjelmapalvelut, kuten esimerkiksi moottorikelkkasafarit ja seikkailuradat.
- Tukesissa valvontaa tekee tulevaisuudessa n. 15 asiantuntijaa. Noin puolet heistä aloittaa työt 2016 toukokuussa, loput rekrytoidaan tehtäviin syksyn 2016 ja kevään 2017 aikana.
- Tavoitteena on alkuvaiheessa keskittyä kuluttajapalveluita tarjoavien toimijoiden turvallisuusjohtamisen parantamiseen. Tarkoituksena on myös jatkossa tarjota entistä enemmän sähköisiä työkaluja, joiden avulla yritykset voivat testata ja pitää yllä tarjoamansa palvelun turvallisuustasoa.
- Kuluttajapalveluiden valvontaa tekevät työskentelevät Helsingistä, Tampereelta ja Rovaniemeltä käsin.
Jannen ja Kaarinan ajatuksia kuluttajapalveluiden valvonnasta:
Diplomi-insinööri Janne Niemelä vetää kuluttajapalveluiden turvallisuusvalvontaa tekevää ryhmää. Janne on aiemmin tehnyt Tukesissa kuluttajatuotteisiin liittyvää turvallisuusvalvontaa.
”Kulutustavarapuolella suomalainen maahantuoja on ihan eri tavalla sidottu turvallisuusasioiden osalta esimerkiksi kiinalaiseen valmistajaan kun taas kuluttajapalveluita tarjoava, kokonaan Suomessa toimiva rakentaa turvallisuutensa itse. Kuluttajapalveluiden valvonnan vetäjänä toimiminen on erittäin mielenkiintoinen tehtävä, koska palvelupuolella jo pienillä kustannuksilla pystyy parantamaan turvallisuutta paljonkin.”
Maa- ja metsätieteiden maisteri Kaarina Kärnä on vastannut vuodesta 2005 kuluttajapalveluiden valvontaa tekevien kuntien ohjauksesta, viimeiset kuusi vuotta niistä Tukesissa.
”Valvontaa ohjatessani olen huomannut, että kunnissa sitä on tehnyt joukko hyvin ammattitaitoisia ihmisiä. Onnistunut valvontakäynti vaatii sosiaalisia taitoja, hyvää silmää huomioida ympäristöä ja taitoa esittää oikeanlaisia kysymyksiä. Kuluttajapalveluja tarjoavalle toiminnanharjoittajalle pitää olla samaan aikaan jämäkkä, mutta kuitenkin ystävällinen ja pystyä perustelemaan omat argumentit. Toivon, että saamme valvontatiimiin rekrytoitua tällaisia ihmisiä ja pysymme helposti lähestyttävinä, vaikka valvontaa tehdäänkin nyt valtakunnallisesti.”
Teksti: Heta Kylmämaa
Kuva: Paula Kuusio
Kuvamosaiikin kuvat: Jani Välitalo, Jarmo Määttä, Mirva Kipinoinen ja Saara Sivonen
