Kiertotalouslaitoksiin liittyy uusia turvallisuusriskejä

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) selvittää kiertotalouslaitosten erityisiä turvallisuusriskejä. Uudet turvallisuusriskit liittyvät esimerkiksi siihen, että raaka-aineet voivat syttyä itsestään tai jätteen koostumusta ei tunneta tarkasti. Tarkoitus on, että uudet riskit osattaisiin ennakoida laitosten suunnittelussa, käytössä ja varautumisessa.

Meneillään olevassa hankkeessa Tukes selvittää turvallisuusriskejä erityisesti teollisen toiminnan ja prosessiturvallisuuden näkökulmasta.

Yhteistyökumppanina hankkeessa on Neste Engineering Solutions, joka on haastatellut hankkeessa noin 50 kiertotalouden toimijaa: teollisuusyrityksiä ja teknologiatoimittajia, turvallisuus- ja ympäristöviranomaisia sekä teollisuuden järjestöjä.

Riskit huomioon suunnittelussa

Kiertotaloudessa materiaalit halutaan pitää kierrossa mahdollisimman pitkään ja jalostusarvo mahdollisimman korkeana. Suomi haluaa olla kiertotaloudessa edelläkävijämaa, ja kiertotaloutta vauhditetaan esimerkiksi erilaisilla investointituilla.

Markkinoille tulee uudenlaisia laitoksia, laitosten välisiä kytköksiä, uusia tuotantoprosesseja ja uusia yrityksiä. Uuteen liittyy myös uusia turvallisuusriskejä. Tukesin hankkeen tehtävänä on ennakoida uusia turvallisuusriskejä, jotta ne osattaisiin ottaa huomioon laitosten suunnittelussa ja käytössä sekä viranomaisten lupakäsittelyssä.

Riskit liittyvät omaisuuden ja henkilö- tai ympäristöturvallisuuden vaarantumiseen. Hankkeessa kiertotalouslaitokset ryhmitellään tuotantoprosessien perusteella seuraavasti:

1. jätteenpoltto


2. materiaalin kierrätys (sekajäte, muovit)


3. sellutehdasarvoketjut (kuoren kaasutus, ligniinin erotus)


4. sellutehdasarvoketjut (mäntyöljyjalostus)


5. jätteen kaasutus


6. nestemäiset biopolttoaineet


7. teolliset symbioosit laitosten välillä


8. biokaasu (mädätys)


9. muut laitokset

 

Hankkeessa on tunnistettu tavanomaisimpia riskilähteitä laitostyypeittäin (kuva 1).

Millaisia ovat kiertotalouslaitosten turvallisuusriskit?

Hankkeen alustavien tulosten perusteella kiertotalouslaitosten riskejä ovat:

1. Raaka-aineen itsesyttyminen. Kun raaka-aineena käytetään jätteitä, kierrätettävän materiaalin sisällöstä ja alkuperästä ei ole täyttä varmuutta. Mukana voi olla sinne kuulumattomia vierasesineitä tai kierrätettävä materiaali voi olla itsessään herkkää syttymään (esimerkiksi akut). Mahdollisia ovat myös isojen kasojen (aumojen) itsesyttymiset, esimerkiksi suuret hakekasat voivat lämmetä keskeltä. Itsesyttymiset ovat mahdollisia materiaalikierron eri vaiheissa eli keräysastioissa, kuljetuksen aikana tai tuotannossa.


2. Tuntematon jäte. Jätteen koostumusta ja sisältöä ei tunneta tarkasti. Epätietoisuutta lisää esimerkiksi jätteen alkuperä, jos jäte on kerätty kuluttajilta tai se on tuotu ulkomailta.


3. Myrkylliset kaasut, esimerkiksi bioraaka-aineen käsittelyssä vapautuva rikkivety.


4. Vuodot ja muut päästöt ilmaan, pohjavesiin, vesistöihin, esimerkiksi säiliövuodot.


5. Työhygieeniset ongelmat, esimerkiksi työntekijöiden altistuminen bioperäisen raaka-aineen homeille tai itiöille, tai esimerkiksi rottien määrän kasvu kiertomateriaalien varastointialueilla.


6. Manuaalisen työn tuomat riskit, esimerkiksi raaka-aineen käsittelyssä tai tuotantoprosessissa olevien häiriöiden korjaamisessa (esimerkiksi tukokset tuotantoprosessissa).


7. Kiertomateriaalien varastointi, siirtely ja kuljetukset tehdasalueella voivat lisätä alueen henkilö- ja liikenneriskejä.


8. Terrorismi ja ilkivalta voivat kohdistua suoraan tuotantolaitokseen tai jätteen mukaan voidaan tarkoituksellisesti laittaa sinne kuulumattomia vaarallisia aineita tai esineitä, jotka tuotantoprosessiin joutuessaan voivat estää reaktiota, aiheuttaa biologista vaaraa tai palo- ja räjähdysvaaran tuotantoprosessissa.

 

Säädösten kehittäminen tarpeen

Kiertotalouslaitoksiin liittyvien erityisten turvallisuusriskien ja niihin liittyvien varautumiskeinojen lisäksi hankkeessa tunnistetaan turvallisuussäädösten kehittämistarpeita. Nykyinen sääntely on vanhempaa kuin kiertotalousajattelu, joten säädökset voivat olla puutteellisia kiertotalouden erityisiin turvallisuusriskeihin varautumisen kannalta. Toisaalta ne voivat tarpeettomasti rajoittaa kiertotalouden innovaatioiden käyttöönottoa.

Tukes on perustanut kiertotalouslaitosten turvallisuusriskejä selvittävän hankkeen tueksi laaja-alaisen, kansallisen ohjausryhmän. Tukesin lisäksi ohjausryhmässä ovat edustettuina Kaupan liitto, Kemianteollisuus ry, Metsäteollisuus ry, Suomen itsenäisyyden juhlarahasto SITRA, sosiaali- ja terveysministeriö, Teknologian tutkimuskeskus VTT, työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö ja Ympäristöteollisuus ja -palvelut. Ohjausryhmän tehtävänä on myös välittää tietoa kiertotalouslaitosten turvallisuusriskejä koskevan hankkeen ja oman taustayhteisön välillä.

 

Asiantuntijat: Kirsi Levä ja Päivi Rantakoski

Kuva: Pixabay