Parabeenit ja verkkokaupan turvallisuus
Huulipunan ainesosaluettelo:
”Octyldodecanol, diisostearyl malate, trimethylolpropane triisostearate, hydrogenated polyisobutene, vp/hexadecene copolymer, polyethylene, dipentaerythrityl hexahydroxystearate, dipentaerythrityl hexaisononanoate, microcrystalline wax, polyglyceryl-2 isostearate/dimer dilinoleate copolymer, hydrogenated styrene/methyl styrene/indene copolymer, vp/eicosene copolymer, dicalcium phosphate, disteardimonium hectorite, rubus idaeus seed oil, stearalkonium hectorite, alcohol, butylene/ethylene/styrene copolymer, ethylene/propylene/styrene copolymer, propylene carbonate, butyl stearate, isostearyl alcohol, caprylic/capric triglyceride, pentaerythrityl tetra-di-t-butyl hydroxyhydrocinnamate, c12-15 alkyl benzoate, dibutyl lauroyl glutamide, water, tribehenin, hydrogenated vegetable oil, bht, ceramide ng, crithmum maritimum extract, spilanthes acmella flower extract, peg-10 phytosterol, lactic acid, helianthus annuus seed oil, rosmarinus officinalis leaf extract, palmitoyl hexapeptide 12”.
Tästä emme ainakaan me 15-vuotiaat Tukesin TET-harjoittelijat ymmärrä mitään. Teksti näyttää suoraan sanottuna heprealta.
Meikkien ja muiden kosmetiikkatuotteiden tuoteselosteita on oikeastaan melko vaikea lukea ja ymmärtää.
Entä sitten kun kosmetiikka ja monelle nuorelle tuttu verkkokauppa yhdistetään? Netissä halvan näköinen ripsiväri tai kajaali. Tulee eri maasta, on selvästikin aivan tuntematonta merkkiä ja pakkausmerkinnätkin näyttävät puutteellisilta eikä niitä ole suomeksi. Uskaltaako tällaisen hankkia?
Olemme TET-harjoittelussa Tukesissa, Turvallisuus- ja kemikaalivirastossa. Meille tarjoutuikin nyt hyvä tilaisuus käydä kysymässä kemikaali- ja kuluttajaturvallisuuden asiantuntijoilta, mihin kosmetiikkaa ostaessa ja verkkokaupassa hankintoja tehdessä kannattaa kiinnittää huomiota.
Mistä tuntee turvallisen huulipunan?
Tukesin ylitarkastaja Heli Sandberg tekee töitä kosmeettisten valmisteiden turvallisuuden parissa. Heli ja Tukesin Kukkahattutäti kertoivat meille, että kosmetiikkatuotteita käyttäessä on hyvä miettiä, onko mahdollisesti herkistynyt ainesosaluettelossa oleville aineille.
Jos esimerkiksi on herkistynyt parabeeneille, kuten eräs tuntemamme henkilö, kannattaa silloin välttää parabeeneja sisältäviä tuotteita. Kokeileminen ja varmistaminen eivät ole kuitenkaan pahasta, koska sillä tavalla löytää itselle sopivat tuotteet. Tukesissa kuulimme, että kosmetiikan säilöntäaineena käytetty metyyli-isotiatsolinoni on aiheuttanut paljon herkistymistä. Mikä sana! Miten meiltä voi olettaa, että osaisimme etsiä minifontilla kirjoitetusta ainesosaluettelosta sanaa aineesta, jota emme osaa edes lausua?
Heli ja Kukkahattutäti kertoivat, että onneksi ei välttämättä tarvitsekaan. Esimerkiksi alussa mainittu huulipunan ainesosaluettelo kannattaa lukea, jos huomaa, että joku tuote aiheuttaa ihottumaa tai muita oireita ja selviää, että syy on joku tietty ainesosa, esimerkiksi parabeenit tai metyyli-isotiatsolinoni. Kun lukee ainesosaluettelon, on mahdollista välttää niiden tuotteiden käyttöä, jotka sisältävät itselle allergioiden vuoksi sopimattomia ainesosia.
Tilataanko verkkokaupasta, koska sieltä saa halvalla?
Verkkokaupan tuotteet saattavat olla riski, kertoi kuluttajaturvallisuusasioiden parissa Tukesissa töitä tekevä Janne Niemelä. Jos tuotteen tilaa Euroopan ulkopuolelta, on omillaan sen asian kanssa, jos tuote on viallinen. Suomen viranomaiset eivät voi vaikuttaa tuotteisiin, jotka tulevat Suomen ulkopuolelta. EU:n ulkopuolelta tulevilla tuotteilla ei myöskään ole samanlaisia turvallisuusvaatimuksia, jolloin ne saattavat sisältää esimerkiksi EU-maissa kiellettyjä kemikaaleja. Verkosta tilatessa kannattaa suosia tunnettuja ja luotettavia merkkejä. Tunnetuilla merkeillä harvoin on varaa epäonnistua, joten niiden suhteen voi olla varmempi laadukkaasta tuotteesta. Toki merkkituotteidenkin kohdalla pitää varoa mahdollisia tuoteväärennöksiä. Jos tilaa yksityiseltä myyjältä, kannattaa aina varmistaa myyjän tiedot ennen tilaamista. Myös yritykseltä tilatessa on hyvä perehtyä sen maineeseen, luotettavuuteen ja verkkokaupan tilaus- ja toimitusehtoihin.
Turvallisuutta kannattaa miettiä etukäteen – ja säästää naamataulu jäätävältä ihottumalta
Kaikilla ei ole mahdollisuutta tulla Tukesiin kyselemään asiantuntijoilta turvallisuudesta. Mutta kaikilla on mahdollisuus kiinnittää huomiota turvallisuuteen.
TET-harjoittelussa opimme, että verkkokauppaostoksissa on myös riskejä, varsinkin jos tilaa EU:n ulkopuolelta, koska suomalaiset viranomaiset eivät voi vaikuttaa niiden toimintaan. Myös kosmetiikassa pitää olla tarkkana eivätkä kaikki tuotteet sovi kaikille.
Kyllähän turvallisuudesta paljon puhutaan ja sanotaan, että tehkää näin ja älkää tehkö näin, mutta loppukädessä se on itsestä kiinni, ottaako neuvot tosissaan. Mutta kuka haluaisi ottaa sen riskin, että käyttäisi netistä tilattua tuntematonta meikkiä ja lopputuloksena on jäätävä ihottuma keskellä naamataulua?
Kuvat: Iina Waronen ja Nea Majuri
Iina Waronen
ja Nea Majuri
