Hoppa till innehåll

Yksikin silmävamma on liikaa - lääkärin haaveena vammaton uusivuosi

Tukes
Julkaisuajankohta 26.12.2015 21.33
Tiedote

 

Ylilääkäri Tero Kivelä tietää, kuinka ikäväksi tragediaksi vuodenvaihteen iloinen juhlinta voi kääntyä, kun jotain menee pieleen. HYKSin silmäklinikan leikkauspöydällä on vuosien varrella hoidettu satoja ilotulitteiden aiheuttamia vammoja - joista periaatteessa jokainen olisi voitu välttää.

Kun suuri osa suomalaisista juhlii vuoden vaihtumista ilotulitteiden räiskeessä, valmistautuvat silmälääkärit yhteen vuoden kiireisimmistä öistään. Päivystyksissä toivotaan parasta ja varaudutaan pahimpaan: odotellaan, kuinka monta potilasta ilotulitteiden takia hoitoon tällä kertaa hakeutuu.

Vuoden ensimmäiseen puoleenpäivään mennessä tieto pääkaupunkiseudun vammatilanteesta alkaa olla selvillä. Siitä voi jo päätellä paljon myös koko maan tilanteesta, vaikka vuosittaiset vaihtelut ovat yllättävän isoja. Esimerkiksi viime vuonna pääkaupunkiseudulla toheloitiin ilotulitteiden kanssa huomattavasti enemmän kuin muualla maassa. Koko maan 17:sta sairaalahoitoa vaatineesta vammasta yhdeksän eli yli puolet sattui Helsingin lähistöllä - väestöön suhteutettuna määrän olisi pitänyt olla vain noin neljännes. Erityisen ikävää Tero Kivelän mukaan viimevuotisissa tilastoissa oli jälleen kerran lapsipotilaiden suuri määrä.

Lopullisesti silmävammojen määrä selviää muutamien viikkojen kuluessa, kun tiedot maakuntien sairaaloista saadaan kootuksi yhteen. Silmälääkärit ovat tehneet tiivistä yhteistyötä ilotulitevammojen tilastoinnissa jo 90-luvulta lähtien.

Tiukentunut lainsäädäntö vähentänyt vammoja

Silmävammojen määrä on lainsäädännön tiukennusten ansiosta puolittunut 2010-luvulla ja trendi vammojen määrässä on ollut laskeva - tosin viime vuodenvaihteessa oli jälleen pieni harmillinen nousu.

- Lainsäädännön tiukentamisella on ollut suora yhteys ilotulittamisesta johtuvien silmävammojen vähenemiseen. Kun myynnistä poistettiin tuotteet, jotka aiheuttivat puolet vammoista, niin vammamäärä puolittui, kuten ennakoimme, Kivelä kertoo.

Muutkin lainsäädännön tiukennukset ovat vaikuttaneet positiiviseen kehitykseen. Suojalasien käyttöpakko ja ilotulitteiden luovutuskielto alaikäisille ovat olleet myös tärkeitä tekijöitä - vaikka niiden valvonta onkin vaikeaa. Myös aktiivisella valistuksella on ollut tärkeä merkitys.

Viime vuoden tilastoista näkyy yksi edelleen yksi selkeä kehityskohde: vanhempien tulisi valvoa lapsiaan paremmin, ja myös katsojien pitäisi käyttää suojalaseja ollessaan ulkona.

- Viime vuodenvaihteen vammoista suurin osa sattui katsojille. Tämä on vain korostunut, kun ilotuliotteen sytyttäjät ovat alkaneet käyttää suojalaseja ja heidän vammansa ovat vähentyneet. Vammautuneista kuusi oli lapsia, joista vain yhdellä oli suojalasit. Lasten vammoista puolet oli keskivaikeita ruhjevammoja, Kivelä kertoo.

Ilotulitteista silmiin ruhje-, ruuti ja palovammoja

Tyypillinen ilotulitteiden aiheuttama vamma on silmän tärähtämisestä aiheutuva ruhjevamma, joka vaurioittaa kudoksia, mutta ei puhkaise silmää. Vamman vaikeudesta riippuen ruhjevamma voi aiheuttaa myös pysyvän näön heikkenemisen. Tyypillisiä vammoja ovat myös erilaiset ruuti- ja palovammat.

Kaikkein pahimmat vammatapaukset eli silmien puhkeamiset ja niihin liittyvät kasvomurtumat, ovat onneksi nyt jo pääosin muistoja 90-luvulta - niiden aiheuttajana oli erityisesti surullisenkuuluisa Comet Bomb vuodenvaihteessa 1997-1998. 

Uudessa lainsäädännössä kokonaan kielletyn tuoteryhmän, pienten roomalaisten kynttilöiden, aiheuttamat palovammat olivat Kivelän mukaan myös todella pahoja.

- Ne saattoivat polttaa koko silmän etuosan, jolloin potilasta jouduttiin hoitamaan kolme-neljä vuotta ja tekemään sinä aikana kymmenenkin leikkausta - eikä silmää siltikään saatu ennalleen, Kivelä sanoo.

 Yhteiskunnalle aiheutuvat kustannukset potilasta kohden nousivat helposti kymmeniin tuhansiin euroihin.

Ilotulitevammoista selvä piikki

Kivelä sanoo, että ilotulitteiden aiheuttamat silmävammat näkyvät yhden päivän osalta selkeänä piikkinä edelleen. Tulevaa vuodenvaihdetta Meilahden silmäklinikalla odotetaan tuttuun tapaan hälytysvalmiudessa. Toiveissa olisi kaikkien aikojen ennätys - tai miksei jopa silmävammaton uusivuosi?

- Suojalasit on kaikkein tärkein keino silmävammoilta välttymiseen yhdessä varo-ohjeiden noudattamisen kanssa! Ja katsojien suojautuminen on yhtä tärkeää kuin ampujan. Myös olosuhteet, kuten lumettomuus tai kova tuuli, pitää ottaa aina ilotulitteita käytettäessä huomioon, Kivelä opastaa ilotulitteiden käyttäjiä.
 

 


Teksti: Johanna Salomaa-Valkamo

Tukesin tämänkertaisen ilotuliteturvallisuuskampanjan teemana on viimevuotiseen tapaan muistuttaa ihmisiä suojalasien käytön tärkeydestä. Tukes on lanseerannut osana kampanjaansa hashtagin #muistasuojalasit, ja haastaa ihmisiä laittamaan itsestään tällä tunnisteella suojalasikuvia Instagramiin ja Twitteriin.

 

 

Tillbaka till toppen