Onko aineeni nanomateriaali?

Nanomateriaalit ovat kemiallisia aineita, joiden hiukkaskoko on 1–100 nanometriä (nm). Nanohiukkasella on suuri pinta-ala suhteessa painoonsa ja suuri osa hiukkasen atomeista on sen ulkopinnalla. Pienen koon takia nanomateriaalin ominaisuudet saattavat olla erilaiset kuin saman aineen bulkkikokoisella muodolla.

Nanomateriaaleja käytetään lähes kaikilla teollisuuden aloilla ja kaikissa tuoteluokissa, kuten esimerkiksi teollisissa kemikaaleissa, kosmetiikassa ja lääkkeissä. Tyypillisimpiä teollisia materiaaleja Euroopan markkinoilla ovat metallit, metallioksidit sekä hiilipohjaiset hiukkaset. Muita materiaaleja on mm. selluloosa, jonka nano- ja mikromuotojen käyttö erilaisissa sovelluksissa on tutkimuksen kohteena.

Nanomateriaalit EU-lainsäädännössä

EU:n kemikaalilainsäädäntö eli REACH- ja CLP-asetus koskee myös nanomateriaaleja. Samoin kuin aineiden on aineiden nanomuotojen vaaralliset ominaisuudet arvioitava ja niiden turvallinen käyttö varmistettava. Nanomateriaaleja koskevia erityissäännöksiä on myös alakohtaisessa lainsäädännössä, kuten biosidejä, elektroniikkaa, elintarvikkeita ja kosmetiikkaa koskevassa lainsäädännössä.

Euroopan komissio on antanut suosituksen, jonka mukaan nanomateriaalien määritelmän olisi pohjauduttava yksinomaan materiaalin ainesosien kokoon ottamatta huomioon vaaraominaisuuksia. Tämä määritelmä kattaa luonnolliset aineet, sivutuotteet ja valmistetut aineet.

Maahantuojan ja valmistajan velvoitteet

Kaikki REACH-asetuksen alaan kuuluvat aineet, joita yritys valmistaa tai maahantuo EU-alueelle vähintään yhden tonnin vuodessa, on rekisteröitävä. Rekisteröinti voi koskea myös esineen valmistajaa tai EU-maahantuojaa, jos esineestä tarkoituksella vapautuu ainetta. Valmistetusta ja EU-alueelle tuodusta määrästä riippuen valmistajan ja/tai maahantuojan on aineen rekisteröinnin yhteydessä annettava tietoja aineen vaikutuksista ihmisten terveyteen ja ympäristöön, myös vaarallisista nanomuodoista, sekä arvio altistumisesta aineen koko elinkaaren ajalta. Sama velvoite koskee nanomateriaaleja.

Jos nanomateriaalilla on vaarallisia ominaisuuksia, niistä on luokitusta, merkintöjä ja pakkaamista koskevan CLP-asetuksen mukaisesti ilmoitettava Euroopan kemikaalivirastolle ja ne on merkittävä ja pakattava siten, että aineita voidaan käyttää turvallisesti.

Yritysten pitää REACH-rekisteröinnin yhteydessä arvioida nanomateriaalien erilaisten käyttöjen turvallisuuden vaatimat toimenpiteet. Euroopan kemikaaliviraston ohjeasiakirjoista yritykset saavat lisää tukea nanomuotojen yksilöintiin ja niiden ominaisuuksista ilmoittamiseen.