Skip to Content

LNG-terminaalien valvonnassa riittää haasteita

Tukes
Julkaisuajankohta 8.7.2016 10.15
Tiedote

 

Suomen ensimmäinen nesteytetyn maakaasun (LNG) terminaali on valmistunut Porin Tahkoluotoon. LNG-terminaalia ollaan rakentamassa myös Tornioon ja lähitulevaisuudessa Haminaan. Onko meneillään LNG-buumi? Mitä tekemistä Tukesilla on LNG-terminaalien kanssa? Katso kuvakollaasi Tukesin käyttöönottotarkastuskäynniltä Porin terminaaliin!

Porin Tahkoluodon öljy- ja kemikaalisatamaan on valmistunut Suomen ensimmäinen LNG-terminaali. Muitakin LNG-terminaaleja on suunnitteilla eri puolille Suomen rannikkoa. Nesteytetyn maakaasun käyttö on lisääntymässä Suomen energiamarkkinoilla. Tukesin ylitarkastaja Arto Jaskari vastaa kysymyksiin LNG:stä ja Tukesin valvontaroolista.

Mitä on LNG ja mihin sitä käytetään?

Nesteytetty maakaasu, LNG (liquefied natural gas) on miinus 162 asteeseen jäähdytettyä maakaasua. Muuttamalla kaasumainen maakaasu nestemäiseksi sen tilavuus saadaan tiivistettyä noin kuudessadasosaan, jolloin sen kuljetus ja varastointi on helpompaa ja taloudellisempaa. Ennen käyttöä LNG höyrystetään kaasumaiseen olomuotoon. Huom! Nestekaasu (LPG) ja nesteytetty maakaasu (LNG) ovat eri asioita.

Nesteytettyä maakaasua käytetään sekä teollisuudessa että liikenteessä. Maakaasulla voidaan korvata nestekaasu teollisuusprosesseissa, polttoöljy lämmöntuotannossa, ja sitä käytetään myös maa- ja meriliikenteen polttoaineena.

Miksi LNG:n käyttö on lisääntymässä Suomessa?

Syynä LNG:n käytön lisääntymiseen Suomessa ovat muun muassa tiukentuneet ympäristövaatimukset, esimerkiksi meriliikenteelle asetetut rikkipäästörajoitukset. Suomen viennistä lähes 90 prosenttia kulkee meriteitse, joten laivojen polttoaineella on suuri merkitys ympäristön suojelun kannalta.

LNG-terminaali mahdollistaa maakaasun käytön esimerkiksi Länsi- ja Pohjois-Suomessa, joihin nykyinen maakaasun siirtoputkiverkosto ei yllä.

Miten LNG:tä varastoidaan Porin terminaalissa?

LNG:tä varastoidaan säiliössä, jonka tilavuus on noin 30 000 m 3, korkeus 35 metriä ja ulkohalkaisija 42 metriä. Säiliö on full containment -tyyppinen. Sen ulkokuori on teräsbetonia ja sisäsäiliö, eli varsinainen LNG-säiliö, on nikkelipitoista hiiliterästä. Lämpöeristeenä säiliössä käytetään perliittiä ja lasivillaa.

Miten LNG:n jakelu asiakkaille tapahtuu?

LNG:n jakelu teollisuusasiakkaille tapahtuu joko höyrystettynä kaasuna 12 kilometrin pituisen yhdysputken välityksellä, tankkereilla meriteitse tai säiliöautoilla. Laivojen käyttöön LNG:tä kuljetetaan tankkaus- eli bunkrausaluksilla. Laiva voidaan bunkrata myös terminaalilla.

Mikä on Tukesin rooli?

Tukes toimii valvontaviranomaisena LNG:n varastoinnissa sekä perinteisessä maakaasun siirrossa, jakelussa ja käytössä. Tukes antaa LNG-terminaaleille rakentamis- ja varastointiluvan ja tekee tarkastuksen ennen terminaalin käyttöönottoa. Tekniset tarkastukset rakentamisen aikana tekee hyväksytty tarkastuslaitos. LNG-varastot kuuluvat Seveso-direktiivin piiriin, eli vähintään 50 tonnin laitokset vaativat luvan ja toimintaperiaateasiakirjan, ja vähintään 200 tonnin laitokset luvan ja turvallisuusselvityksen. Laitoksen koon mukaan terminaaleissa tehdään määräaikaistarkastukset joko vuosittain tai kolmen vuoden välein.

LNG-terminaalit ovat Tukesille uusia valvontakohteita. Tukes osallistuu esimerkiksi terminaalin sijoituksen, varastosäiliön tyypin sekä turvallisuus- ja kaavoitusasioiden selvitykseen jo ennen varastointilupahakemuksen saapumista Tukesiin.

Miten Porin terminaalin lupakäsittely eteni?

Porin terminaalin lupahakemus tuli Tukesiin kesällä 2014. Ennen luvan myöntämistä keväällä 2016 Tukes osallistui useisiin turvallisuus- ja toteutusratkaisuja koskeviin neuvotteluihin toiminnanharjoittajan kanssa. Käyttöönottotarkastus suoritettiin kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa tehtiin laitoskäynti ja tarkastettiin dokumentaatio ja terminaalia koskeva ohjeistus. Dokumentaatiotarkastuksessa käytiin läpi muun muassa tarkastuslaitosten laatimat tarkastuspöytäkirjat, laitekokonaisuuksien arvioinnit ja todistukset vaatimustenmukaisuuksista. Rakentamisen ajalta toiminnanharjoittajalle kertyi dokumentteja yhteensä 15 hyllymetriä. Toisessa vaiheessa tehtiin laitoskäynti ja perehdyttiin muun muassa lupapäätöksen ehtojen noudattamiseen, organisaatioon ja turvallisuusjohtamisjärjestelmään sekä henkilöstön koulutukseen. Tarkastus saatiin päätökseen 6.6.2016.

Mikä merkitys kaavoituksella on LNG-terminaalin rakentamisessa?

Kaavoituksella on merkittävä rooli LNG-terminaalien sijoittamisessa. Ennen kuin terminaalille voidaan antaa maakaasusäännösten mukainen lupa, on sijoituspaikan oltava kaavoitettu LNG:n varastointiin soveltuvaksi.

Mitä etuja LNG:stä on verrattuna muihin polttoaineisiin?

Nesteytetyllä maakaasulla on tiettyjä etuja, joiden vuoksi siihen investoidaan nykypäivänä. Tällaisia ovat esimerkiksi taloudellisuus, ympäristöystävällisyys ja turvallisuus.

Taloudellisuus 

Varastointi on taloudellista, sillä nesteytys pienentää maakaasun tilavuuden noin kuudessadasosaan kaasumaiseen olomuotoon verrattuna. Isojen määrien kuljetus laivoilla maailmanmarkkinoilta on kannattavampaa. LNG:n tuonti luo vaihtoehdon Venäjältä toimitettavalle putkikaasulle. Tällä on huoltovarmuuden kannalta tärkeä merkitys.

Ympäristöystävällisyys 

LNG-varastoinnissa syntyvä kaasumainen maakaasu johdetaan pääsääntöisesti takaisin varastosäiliöön tai jakeluputkistoon ja sitä kautta käytettäväksi. LNG ei sisällä rikkiä eikä raskasmetalleja eikä sen käytöstä synny pienhiukkasia. Lisäksi sen hiilidioksidipäästöt ovat pienemmät kuin öljyn.

Turvallisuus

Lainsäädäntömme antaa hyvät puitteet maakaasun varastointiin, lupamenettelyyn, tarkastuksiin ja valvontaan. Vaikka LNG on meillä suhteellisen uutta, on LNG-teknologia ollut käytössä maailmalla vuosikymmeniä, ja esimerkiksi varastointiin liittyvät EN-standardit antavat erittäin hyvän pohjan turvallisuuden tekniseen varmistamiseen. Toiminnanharjoittaja tekee LNG-terminaalin vaarojen tunnistamiset EN-standardien ja Tukes-ohjeiden mukaisesti.

Kuvia Porin Tahkoluodon LNG-terminaalin käyttöönottotarkastukselta 6.6.2016

taulukko ilman reunoja


 

Artikkelia päivitetty 13.9.2016

Tekstit: Paula Kuusio, Arto Jaskari
Kuvat: Arto Jaskari
Kuvakollaasi: Paula Kuusio
Back to top