Skip to Content

Rikolliset kiinni akkreditoitujen tutkimusmenetelmien avulla

Julkaisuajankohta 19.7.2019 13.24
Tiedote

Akkreditoinnista on monenlaista hyötyä – jopa rikostutkinnassa. Päteväksi todettujen tutkimusmenetelmien avulla saadaan selvitettyä monta rikosteknistä johtolankaa liittyen vaikkapa DNA:han, sormenjälkiin, kuituihin tai seteli- ja asetutkimuksiin.

Vierailimme KRP:n rikosteknisessä laboratoriossa, jossa haastateltavanamme on laatupäällikkö Tanja Vakkilainen.

https://www.youtube.com/watch?v=iI5hheo0wfo

Mitä KRP:n rikostekninen laboratorio tekee?

– Keskusrikospoliisin rikostekninen laboratorio (RTL) tekee rikosteknisiä laboratoriotutkimuksia ja antaa niistä lausuntoja. Lausuntoja hyödynnetään rikosten tunnistamisessa, tutkinnassa ja oikeusprosesseissa. Viranomaiset, etupäässä poliisi, pyytävät meiltä näitä tutkimuksia rikosten selvittämiseksi. Viime kädessä lausunnot menevät oikeuteen asti ja sitä varten meidän lausuntojen kuuluu olla oikeusvarmoja. Koska lausunnoilla on vaikutusta yksittäisten henkilöiden oikeusturvaan ja mahdollisesta rikoksesta annettaviin tuomioihin, on tutkimusten laadun oltava huippuluokkaa. Tarvittaessa RTL hyödyntää myös alihankkijoita tutkimusten tekemisessä ja silloin RTL:n vastuulla on varmistua käytetyn alihankkijan osaamisesta ja työn laadukkuudesta, kertoo laatupäällikkö Tanja Vakkilainen.

 

Mitä tutkimusmenetelmiä  RTL:ssä on akkreditoitu?

– Rikosteknisessä laboratoriossa on tällä hetkellä käytössä 115 tutkimusmenetelmää, joista 76 on akkreditoituja menetelmiä. Myös lausunnonanto ja lausunto kuuluvat akkreditoinnin piiriin. Kaikki meidän usein käytetyt menetelmät on akkreditoitu. 

– RTL:n menetelmät jakautuvat eri tutkimusalueille, joita laboratoriossa on yli 20. Tutkimusalueita ovat mm. DNA-tutkimukset, huumaus- ja lääkeainetutkimukset, asetutkimukset, asiakirjatutkimukset, setelitutkimukset, sormenjälkitutkimukset, tietotekniset tutkimukset sekä kuitu- ja hiukkastutkimukset. Esimerkiksi DNA-tutkimuksissa on käytössä 24 eri menetelmää, joista kaikki ovat akkreditoinnin piirissä. Huumaus- ja lääkeainetutkimuksissa ja DNA-tutkimuksissa on käytössä myös mukautuvan pätevyysalueen menetelmiä.

– RTL:n menetelmät ovat pääasiassa ns. in-house menetelmiä, eli kyseisistä menetelmistä ei ole olemassa standardimenetelmiä, vaan ne on luotu itse oman laboratorion käyttöön. Kuitenkin kansainvälistä yhteistyötä rikoslaboratorioiden välillä tehdään runsaasti, ja monet menetelmistä on kuvattu kansainvälisen yhteistyön tuottamissa Best practice -manuaaleissa,  Vakkilainen täsmentää.

Miten akkreditoinnit ovat hyödyttäneet toimintaanne?

– Akkreditointi on oikeastaan perusedellytys  tälle meidän toiminnalle. Pitää olla varma tutkimustulosten luotettavuudesta. Akkreditoinnin avulla pystytään osoittamaan laboratorion ja henkilöstön pätevyys tuottaa oikeita tutkimustuloksia. Menetelmiä seurataan tarkasti ja niiden kyvykkyyttä ja luotettavuutta monitoroidaan mm. pätevyystestein.

– Kansainvälinen rikollisuus on liikkuvaa. Tietoja ja tuloksia vaihdetaan eri maiden välillä. Akkreditointi on myös edellytys mm. kansainväliselle tulosten vaihdolle ja rekisterihauille DNA- ja sormenjälkitutkimuksissa (ns. Prüm-vertailu).  Akkreditointi mahdollistaa RTL:n tuottamien tulosten hyödyntämisen tarvittaessa maailmanlaajuisesti. Esimerkiksi DNA- ja sormenjälkitutkimuksissa tietojen vaihto edellyttää akkreditoitujen tutkimusmenetelmien käyttöä, Vakkilainen toteaa.

–Osa RTL:n akkreditoiduista menetelmistä on ns. subjektiivia tutkimusmenetelmiä, joissa ei ole mittalaitetta tulosten analysointiin, vaan tutkimus tapahtuu pääasiassa asiantuntijan havaintojen perusteella. Monet näistä menetelmistä perustuvat visuaaliseen vertailuun tutkittavan rikospaikkanäytteen ja vertailunäytteen välillä. Osana laatujärjestelmää on aina henkilöstön osaamisen ja pätevyyden toteaminen sekä jatkuva monitorointi, ja tämä mahdollistaa myös subjektiivisten menetelmien akkreditoinnin.

– Tutkimusmenetelmien ja yleisesti koko laboratorion akkreditointi on ollut paras keksintö asetutkimuksiin sitten vertailumikroskoopin. Oikeudessa on helppoa (ja helpotus) vakuuttaa tuomioistuin tutkimuksiemme oikeellisuudesta kertomalla menetelmiemme olevan akkreditoituja, eli  vastaavissa laboratorioissa tutkittuna näiden näytteiden tutkimuksista saatu tulos on sama kuin meillä, kommentoi tekninen asiantuntija Matti Nykänen.

Onko tulossa uusia tutkimusmenetelmiä, joita on tarkoitus akkreditoida?

– Jokaisella arviointikäynnillä tapahtuu jotain uutta. Vanhoja menetelmiä poistetaan käytöstä ja uusia menetelmiä haetaan akkreditoinnin piiriin. Teknologia kehittyy vauhdilla mm. DNA-tutkimuksissa. Tämän vuoden (2019) arviointikäynnillä tuli esimerkiksi kuitututkimukseen tärkkelyksen tunnistaminen ja asetutkimuksiin ballistisen gelatiinin käyttö ampuma-aseiden vaarallisuuden arvioinnissa, sanoo Vakkilainen.

Faktaa

– KRP:n rikostekninen laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio.

– Rikostekninen laboratorio sai akkreditoinnin vuonna 1996 yhtenä ensimmäisistä eurooppalaisista rikoslaboratorioista.

– Henkilöstön määrä on noin 130. Tutkittavia näytteitä on vuosittain noin 110 000. DNA-tutkimuksiin saapuu laskennallisesti lähes 100 näytettä/päivä.

– Rikostekninen laboratorio saa vuosittain yli 35 000 tutkimuspyyntöä. Kyseiset pyynnöt sisältävät vähintään yhden näytteen ja useissa tapauksissa useamman näytteen tutkimisen.

– Oikeusturvan toteutuminen on laboratorion tutkimusten tärkein tavoite. Oikeusvarmuuden turvaamiseksi rikosteknisellä laboratoriolla on koko toiminnan kattava laatujärjestelmä.

– Teknisellä tutkinnalla on tärkeä merkitys rikosten selvittämisessä. mm. rikospaikalta, rikoksen uhrista tai syylliseksi epäillystä taltioidaan näytteitä, jotka tutkitaan laboratoriossa. Esimerkiksi sormenjäljet, veri- ja eritejäljet, tekstiilikuidut, hiukset, maali-, lasi- ja ruutisavuhiukkaset sekä aseiden, työkalujen ja jalkineiden jättämät jäljet ovat laboratorion tutkimusmateriaalia.

– Rikostekninen laboratorio ylläpitää sormenjälki- ja DNA-rekistereitä, joihin on tallennettu sormenjälkiä ja DNA-tunnisteita rikoksesta epäillyiltä henkilöiltä. Lisäksi rekistereissä on ns. rikospaikkajälkiä, joiden osalta henkilöllisyys ei ole tiedossa.

Lisätietoa KRP:n rikosteknisen laboratorion tehtävistä löytyy täältä.

Kuka akkreditoi eli toteaa päteväksi?

Akkreditointeja tekee Suomessa FINAS, joka toteaa päteväksi mm. testauslaboratorioita ja tarkastuslaitoksia.  Asiakkaina on laboratorioita, sertifiointiorganisaatioita, tarkastuslaitoksia, vertailumittausten järjestäjiä sekä ympäristö- ja päästökauppatodentajia. Asiakaskunnassa on edustettuna sekä julkishallinto että yksityinen sektori.  FINASin akkreditoimat toimijat löytyvät täältä.

Tekstit: Paula Kuusio
Video: Timo Nurmi
Kuvat: Timo Nurmi ja KRP:n rikostekninen laboratorio
Lähdeteksti: KRP:n verkkosivut

Liitteet:

Aiemmat akkreditointiin liittyvät artikkelit:

Ovatko kulutustavarat turvallisia – se selviää Tullilaboratorion akkreditoiduilla testausmenetelmillä

Akkreditoinneilla varmistetaan elintarviketutkimusten luotettavuus

Akkreditoinnilla lisää luotettavuutta ja kilpailukykyä

 

Back to top