Menu

Blogi: Hissipyöräily - Extremeä vai koko kansan laji?

26.6.2020 8.48
Tiedote

Ylitarkastajan olo oli turvallinen vielä luentosalissa, kun tulevien Bike park -ohjaajien kanssa keskusteltiin lajin turvallisuudesta ja vallitsevasta lainsäädännöstä. Turvallisuuden tunne vaihtui pieneen epävarmuuteen, kun hypättiin pyörien selkään ja lähdettiin lämmittelykierrokselle. Kun oma kokemus pyöräilystä kattaa lähinnä hybridillä taittuvat kilometrin mittaiset työmatkat, täytyy esimerkiksi tehokkaampiin levyjarruihin ensin totutella.

Hissipyöräilijät hississä.

Kuva: Ski.fi – Kuvauspaikka Swinghill bikepark

Tukes teki Bike park -valvontaprojektin, jonka aikana valvottiin 12 Bike parkin turvallisuutta. Tässä tekstissä kerron lajista ja projektin aikana tehdyistä havainnoista. Ja samalla muutama sana omien kokemusten karttumisesta.

Päädyin edellä mainittuun tilanteeseen, kun viimekesäinen valvontaprojekti sai lentävän lähdön Sappeella. Mennyt talvikausi paketoitiin Suomen hiihtokeskusyhdistys ry:n (SHKY) kevätpäivillä ja samalla Bike park -ohjaajakurssilta valmistuivat Suomen ensimmäiset ns. hiihdonopettajien kesäversiot opastamaan asiakkaita pyöräilyn saloihin hiihtokeskuksissa. Allekirjoittaneella oli ainutlaatuinen mahdollisuus tutustua koulutukseen oppilaana ja viranomaisen roolissa myös kouluttajana.

Mistä lajissa on kyse?

Muutaman kierroksen ja hissinousun jälkeen erilaiseen pyörään ja uuteen ajoasentoon alkoi tottua, ja samalla ajatus hissipyöräilyn ja alamäkipyöräilyn eroista alkoi valjeta. SHKY on voimakkaasti edistänyt tälle maastopyöräilyn alalajina kasvavalle hiihtokeskusten kesätoiminnolle termiä hissipyöräily. Se kuvaisi paremmin tätä koko perheen lajia, jossa noustaan hissillä ylös ja pyöräillään merkattuja ratoja alas. Alamäkipyöräily (= Down Hill) onkin ehkä enemmän vauhdikas kilpailulaji ja esimerkiksi talvella verrattavissa alppihiihdon syöksylaskuun. Kuten talvella laskettelussa, nyt myös kesällä on runsaasti tarjolla monen tasoista reittiä ja suorituspaikkaa. Ehdottomasti hyvä suuntaus turvallisuuden kannalta!

Bike parkit valikoituivat valvontaprojektin kohteeksi riskiperusteisesti, kuten muutkin Tukesin valvontaprojektit. Kyseessä on suhteellisen vauhdikas maastossa tapahtuva, kasvava laji, jossa loukkaantumisriski on aina olemassa. Yhä useampi aloittelija löytää lajin pariin ja samalla palvelu on täysin uusi monelle rinnekeskukselle. Tämä puolestaan luo tarvetta turvallisuustoiminnan kehittämiselle. Tukesin tehtävänä on varmistua palveluiden turvallisuudesta ja ohjata toimijoita jatkuvaan turvallisuuden parantamiseen. Keskeisin kysymys lienee, kuinka pitkälle harrastus voi olla vauhdikas, haastava, vaativa tai jopa lajiin kuuluvalla tavalla riskialtis ja milloin siitä tulee väärällä tavalla vaarallinen?

Talven hyvät turvallisuuskäytänteet toimivat myös kesällä

Kesän 12 tarkastusta kohdistuivat luonteiltaan erityyppisiin Bike parkeihin Raaseporista Saariselälle. Yhteistä näissä kohteissa oli positiivinen suhtautuminen valvovaan viranomaiseen ja yleisesti turvallisuuden kehittämiseen. Selkeänä vahvuutena on mainittava myös ammattitaitoinen lajiin vihkiytynyt henkilökunta. Lisäksi reittien opasteet ja reittikartat olivat lähes poikkeuksetta esimerkillisessä kunnossa. Kun pyöräilijä tekee parhaansa, tutustuu opasteisiin ja noudattaa ohjeita, ei homman pitäisi mennä puihin. 

Kehitettävät asiat löytyivät enimmäkseen toimistotöiden puolelta, sillä lakisääteiset turvallisuusasiakirjat sekä reittien ylläpitosuunnitelmat eivät kaikilla olleet aivan tarvittavalla tasolla. Dokumentaatio ja suunnitelmat kun ovat olennainen osa turvallisuuden seurantaa ja kehittämistä.
Mielestäni palkitsevinta tässä työssä on se, kun voi nähdä muutoksen kohteen turvallisuusajattelussa ja käytännön turvallisuutta parantavia toimenpiteitä jo tarkastuksen aikana. Projektista laadittu raportti suosituksineen on toimitettu kaikille Suomen Bike parkeille ja SHKY:lle. Lisäksi SHKY kutsui Tukesin Bike park -työryhmäänsä laatimaan toimialalle yhteisiä tarkempia ohjeistuksia sekä sääntöjä. Näin sitä turvallisuutta kehitetään!

Bike park -ohjaajakurssin toisena päivänä alkoi ylitarkastajan vauhti jo kasvaa ja alamäestä alkoi pikkuhiljaa nauttia. Sinänsä aivan looginen jatkumo, sillä aikaa oli käytetty useita tunteja tasamaalla ja harjoitteluradalla ja viilattu pyörän hallintaa ja ajoasentoa. Tuntuihan se reitti edelleen melko kapealta, mutta selvästi luottamus omaan pyöränhallintaan oli kasvanut. Päällimmäiseksi ajatukseksi jäikin oman tekemisen vaikutus lopputulokseen – maltilla siis lajin pariin! 

Tässä vielä pari käytännön vinkkiä kesällä Bike parkkiin suuntaaville:

  • Jos menet omalla pyörällä, varmista vuokraamosta tai lipunmyynnistä, että se soveltuu reiteille
  • Kaatuminen on mahdollista ja jossain määrin kuuluukin asiaan. Käytä siis riittäviä suojuksia. Fullface-kypäriä sekä muita suojaimia saa vuokrattua Bike parkeilta.
  • Kokeneenkin maastopyöräilijän kannattaa hakea tuntumaa harjoitteluradoilta tai ainakin pari ensimmäistä kierrosta lämmitellä ja tutustua ratoihin. Huomioi myös päivän sääolosuhteet!
  • Tutustu reittikarttaan ja suunnista värikoodattujen vaikeusasteopasteiden mukaan omalle taitotasolle soveltuville reiteille. Usein reitin vaativimmat kohdat voi kiertää vierestä.
  • Ylipäätään kannattaa kysyä neuvoa henkilökunnalta, mikäli on yhtään epävarma reitistä, varusteista tai omista taidoista!
  • Paljon tietoa Bike parkeista ja esimerkiksi pyörän valinnasta löydät osoitteesta https://www.ski.fi/

Ylitarkastaja Aleksi Latvala,
kirjoittaja valvoo mm. hiihtokeskusten ja reittien turvallisuutta