Valtionviskaali aallon harjalla
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes suoritti viime kesänä valvontaprojektin, jossa tarkastettiin Suomessa tarjottavien koskenlaskupalvelujen turvallisuuskäytänteitä. Sen puitteissa myös laitostunut virkamies pääsi poistumaan mukavuusvyöhykkeeltään ja osallistumaan Pohjolan Safareiden koskilauttakauden avauslaskuun Tornion Kukkolankoskella.
– MELO, MELO, MELO, kippari Mika Lähdekorpi huutaa perällä rytmikkäästi ja minähän melon.
– Otama Ruottin väyhlän, sielä on isoa aaltoa, OIKEA MELOO.
Pieni kumilautta puskee päin linja-auton kokoista aaltoa. Lautta nousee ylös.
– KAIKKI MELOO, kuuluu uusi ohje perältä.
Tuntuu vähän kevyeltä tuo melominen. Kurkkaan sivulle ja veden pinta on jossain neljä metriä alapuolella. Yritän polkaista puujalkavitsin etten ylety, mutta kohta taas kylmä aalto pyyhkäisee lautan yli.
– MELO, MELO, kuuluu perältä ja lautta nousee ylös vajoten kohta taas alas.
Parempaa kuin Linnanmäellä junnuna ehdin miettiä ennen seuraavaa aallon hyytävää syleilyä. Väylä on tulvassa ja keväinen vesi on raikasta. ”Kolome kraatia” arvelivat paikalliset. Jatkan melomista ja yritän katsella maisemia, nyt kun oikein ulkomaan puolelle mentiin, mutta taas aalto nostaa ylös ja sieppaa mukavasti vatsanpohjasta.
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes suoritti viime kesänä valvontaprojektin, jossa tarkastettiin Suomessa tarjottavien koskenlaskupalvelujen turvallisuuskäytänteitä. Alun ingressi on autenttista dokumenttia viime keväältä Tornion Kukkolankoskelta, jossa pääsin osallistumaan Pohjolan Safareiden koskilauttakauden avauslaskuun.
Minunkaltaiselle laitostuneelle virkamiehelle poistuminen mukavuusvyöhykkeeltä (eli tietokoneen ja kahvinkeittimen vierestä) on aina haaste, mutta joskus on elämässä tehtävä rajuja ratkaisuja… ja poistuttava työhuoneesta ulos.
Toukokuun 28. päivänä vuonna 1995 tapahtui Ruotsissa, Luulajan kunnan Råneåssa kumilauttaonnettomuus, jossa menehtyi kahdeksan henkilöä. Kolme viikkoa aiemmin oli kannua nosteltu Jutin kanssa Globenissa, Den glider in:in tahdissa. Kylläpä oli naapureilla silloin synkkä kevät.
Onnettomuuden jälkeen Ruotsin onnettomuustutkintakeskus (SHK) suoritti tapahtuneesta tutkimuksen yhteistyössä paikallisen merenkulkulaitoksen kanssa. Raportin perusteella antoivat valvontaviranomaiset suosituksia palvelun turvallisuuden parantamiseksi.
Suomessa on toistaiseksi vältytty vakavilta onnettomuuksilta koskenlaskussa. Lähes vuosittain on kuitenkin raportoitu läheltä piti -tilanteista palveluissa, joista viimeisin on keväältä 2017. Kyseisessä onnettomuudessa lautta keikahti ja seitsemän henkilöä joutui veden varaan. Kyseisessä tapauksessa päästiin onneksi säikähdyksellä.
Kaupallista koskenlaskua tarjotaan Suomessa pääasiallisesti Pohjois- ja Itä-Suomessa ja palveluihin osallistuu vuosittain noin 15 000 – 20 000 matkailijaa.
Valvontaprojektin aikana suoritettiin yhteensä 17 kohdetarkastusta sekä kaksi asiakirjatarkastusta. Tarkastukset suoritettiin kohteisiin etukäteen sovitusti.
Kaikissa tarkastetuissa yrityksissä oli laadittuna kuluttajaturvallisuuslain mukainen turvallisuusasiakirja. Asiakirjojen perusteellä yrityksissä riskinarvio oli laadittu vähintään tyydyttävästi. Henkilökunta oli käynyt pääosin vähintään kansallisen koskenlaskukuljettajakoulutuksen. Lisäksi osa koskikippareista oli suorittanut myös kansainvälisen lajiliiton IRF:n kuljettajakoulutuksen.
Tarkastuksilla keskityttiin erityisesti toimijoiden riskinarviointiin. Joki- ja koskialueet poikkeavat toisistaan huomattavasti, joten aluetuntemus ja paikallisesti tehty riskien arviointi ovat erityisen tärkeitä. Toimijoilla on aktiviteetista sekä laskualueista paljon ns. syväosaamista, joka tulisi saada jatkossa myös asianmukaisesti dokumentoitua.
– Tarviiko se valtionviskaali puhtaita alushousuja?
– En tarvi, sulkijalihakset toimii näköjään edelleen, vastaan ystävälliseen uteluun.
Lautta melotaan voimalla rantaan sivuvirran johdosta. No nii, se oli siinä ajattelin. Olipa se mukavaa. Huomaan että minullahan on kylmästä vedestä ja tuulesta huolimatta lämmin. Märkäpuku, hanskat ja jalkineet ovat pitäneet kylmän pois. Vaikka tuonne aaltoon olisi tippunut, niin ei näillä kamppeilla siellä hätä tule. Jo vain met selevittään. Mela käteen ja askeleet kohti pikkubussia. Uusi lasku odottaa.
Jaakko Leinonen, ylitarkastaja
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes)
Kuvat: Risto Kantola
