Tukes huolissaan eläinlääkkeiden vaikutuksista ympäristöön

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) ja Saksan ympäristövirasto Umweltbundesamt (UBA) ovat huolissaan eläinlääkkeiden ympäristövaikutuksista. Euroopan komissio julkaisi syyskuussa ehdotuksen uudeksi eläinlääkeasetukseksi. Tukesin ja Saksan ympäristöviranomaisen mielestä esityksessä ei ole tällä hetkellä otettu riittävän hyvin huomioon ympäristönsuojelua. Ne esittivät tänään huolensa mm. Euroopan parlamentin ja komissiolle edustajille, kansalaisjärjestöille, viranomaisille ja tutkijoille Brysselissä.

Eläinlääkkeitä käytetään monissa Euroopan maissa suuria määriä erityisesti lihan tehotuotannossa. Osa käytetyistä eläinlääkkeistä kulkeutuu lannan mukana ympäristöön. Esimerkkinä eläinlääkkeiden haittavaikutuksista ovat diklofenakin aiheuttama korppikotkakannan romahtaminen Intiassa 1990-luvulla, maaperästä ja vesistöistä löytyneet antibiooteille immuunit taudinaiheuttajat sekä laidunmaiden lantaa hajottavien eliöiden monimuotoisuuden kärsiminen, kun eläinlääkkeet ovat levinneet luontoon ulosteiden mukana.

Brysselissä Tukesin ja UBAn järjestämään kokoukseen osallistui tänään yli 80 vierasta, mukaan lukien kymmenen Euroopan parlamentin edustajaa ja kymmenen komission edustajaa.

– Haluamme laajentaa eläinlääkkeiden ympäristövaikutusten arvioinnin koskemaan kaikkia eläinlääkkeitä. Ne ovat biologisesti aktiivisia aineita, jotka saattavat hyvinkin aiheuttaa ympäristöongelmia. Tukesin ja UBAn näkemykset saivat positiivisen vastaanoton ja tilaisuus vaikutti todennäköisesti myönteisesti eläinlääkeasetuksen jatkovalmisteluun, johtaja Esa Nikunen Tukesista kertoo.

EU:n säädökset ja Suomen kansallinen lainsäädäntö edellyttävät jo nyt, että eläimille annettavan lääkevalmisteen on oltava turvallinen sitä saavalle eläimelle, lääkettä antavalle henkilölle ja ympäristölle. Eläinlääkkeen myyntilupa edellyttää, että luvan hakija on teettänyt tai tehnyt itse tutkimukset eläinlääkkeen ympäristövaikutuksista.

Lainsäädännöstä huolimatta Euroopassa on edelleen käytössä paljon eläinlääkkeitä, joiden vaikutuksia ympäristöön ei ole tutkittu.  Tämä johtuu siitä, että eläinlääkkeet ovat tulleet myyntiin, ennen kuin määräykset ja ohjeet eläinlääkkeiden ympäristövaikutusten tutkimisesta tulivat voimaan 2000-luvun puolella.  Tukesin mielestä myös vanhoilta, pitkään myynnissä olleilta lääkkeiltä pitäisi vaatia ympäristöriskien arviointi.

Tukes ja UBA pitävät myös tärkeänä, että eläinlääkkeiden ympäristövaikutusten arvioinnissa tehoaineet arvioitaisiin perusteellisesti ja samoilla menetelmillä kuin useimmat muutkin kemikaalit. Tämän jälkeen niitä sisältävien eri valmisteiden hyväksyntä olisi yhdenmukaisempaa.

– Kun eläinlääkkeet arvioitaisiin tehoainekohtaisesti eikä valmisteittain, vähenisi tarvittavien eläinkokeiden määrä, ja sekä teollisuus että viranomaiset säästäisivät voimavaroja. Samalla arviointien taso ja julkisuus paranisi ja myös ympäristönsuojelun taso kohentuisi, Esa Nikunen sanoo.

Lisätietoja:

Johtaja Esa Nikunen, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes)

puh. 029 5052 107, sähköposti: [email protected]