Sähköturvallisuuden historiaa, osa V: ennakkotarkastuksesta markkinavalvontaan

 

Sähköturvallisuuden historiasarjassa on tultu jo 1980- ja 1990-luvuille. 1980-luvulla sähkölaitteet tarkastettiin ennakkoon ja FI-hyväksymismerkki oli pakollinen, mutta 1990-luvulla puhalsivat uudet tuulet. Suomi liittyi Euroopan unioniin, markkinat vapautuivat, tuli CE-merkki ja tuotteiden markkinavalvonta. Valvonta ja tarkastustoiminta erotettiin toisistaan, Sähkötarkastuskeskus lakkautettiin ja sen viranomaistoiminnat siirrettiin KTM:n alaiseen Turvatekniikan keskukseen (TUKES).


Kuluttajien turvallisuutta valvotaan. Sähkötarkastuskeskuksen laboratoriossa tutkitaan kotitalouden sähkökojeita.

1980-luku: FI-merkki ja pakollinen ennakkotarkastus

Uusi sähkölaki tuli voimaan 1.1.1980. Se antoi valtiovallalle suuremmat mahdollisuuden valvoa ja ohjata sähköhuollon kokonaisuutta. Lain säännöstössä erotettiin selvästi sähköturvallisuutta koskevat säännökset ja sähköhuollon organisaatiota ohjaava säännöstö.

Sähkölaitteiden suunnittelu, rakentaminen ja huolto määriteltiin luvanvaraisiksi toiminnoiksi. Valvontatehtävät annettiin Sähkötarkastuskeskukselle, joka jatkoi Sähkötarkastuslaitoksen toimintaa. FI-hyväksymismerkki tuli lakisääteiseksi.

Euroopan talousyhteisö käsitteli toiminnassaan sähköturvallisuutta. Myös Suomessa alettiin selvittää, miten yhteisön ns. pienjännitedirektiivin periaatteet olisivat sovellettavissa Suomessa sekä mitä vaikutuksia direktiivillä olisi. KTM asetti toimikunnan selvittämään asiaa 1986.

1990-luku: kansainvälisyys ja EU:n vaikutus

Suomi päätti liittyä Euroopan Unionin jäseneksi 1994 ja jäsenyys astui voimaan vuoden 1995 alusta. Tuolloin tuli myös voimaan laki tiettyjen tuotteiden varustamisesta eurooppalaisten vaatimusten mukaisesti CE-merkinnällä, jolla valmistaja tai maahantuoja vakuutti tuotteen täyttävän turvallisuusvaatimukset. Sähkölaitteiden pakollinen ennakkotarkastus poistui, samoin kuin FI-merkin pakollisuus. Siirryttiin uudentyyppiseen markkinavalvontaan, jossa viranomainen valvoo markkinoilla jo olevien tuotteiden turvallisuutta.


Kansainvälistä yhteistyötä EU-aikana: EMC-direktiivin valvontaviranomaisten yhteistyökokous Madridissa 1999. Suomen edustajina johtaja Pentti Lindfors, viestintävirasto ja yli-insinööri Reijo Mattinen, Turvatekniikan keskus.

 Valvonta ja tarkastustoiminta erotetaan toisistaan

Sähköturvallisuuden valvonta- ja tarkastustoiminta erotettiin toisistaan 1995 – 1996. Sähkötarkastuskeskus lakkautettiin ja sen viranomaistehtävät siirtyivät kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) alaiseen uuteen virastoon, Turvatekniikan keskukseen.  Sähkötarkastuksista tuli kaupallista yritystoimintaa. Lakien ja muiden sähköalan sitovien määräysten antaminen määriteltiin KTM:n tehtäväksi.

Sähkön turvallisuus

Vuonna 1996 annettiin uusi sähköturvallisuuslaki, joka korosti sähköalan ammattilaisten vastuuta toiminnastaan. Lain tavoitteena oli pitää sähkölaitteen ja -laitteiston käyttö turvallisena, estää sähkön käytöstä aiheutuvien sähkömagneettisten häiriöiden haitalliset vaikutukset sekä turvata sähkölaitteen tai -laitteiston välityksellä aiheutuneesta vahingosta kärsineen uhrin asema. CE-merkintä tuli pakolliseksi sähkötuotteisiin.

Sähköturvallisuuslain nojalla annettiin sähköturvallisuusasetus, jossa säädettiin pätevyyksistä tarkastus- ja arviointitehtäviin.

Sähkömarkkinat vapautettiin

Vuonna 1997 sähkömarkkinalakiin perustuvan sähkömarkkinoiden vapauttamisen myötä sähkön tuotanto ja siirto haluttiin eriyttää. Suomen suurimmat voimalaitokset merkittäviin kulutuskeskuksiin ja muuntoasemiin yhdistävä kantaverkko keskitettiin yhdelle valtakunnalliselle kantaverkkoyhtiölle Fingrid Oy:lle.

Miten sähköturvallisuutta valvotaan?




Sähkölaitteiden markkinavalvonta

Tukesin tarkastajat valvovat myytävinä olevien sähkölaitteiden vaatimustenmukaisuutta ja turvallisuutta mm. kiertämällä kodinkonemyymälöissä sekä muissa liikkeissä etsimässä epäilyttäviä tuotteita. Epäilyttävät laitteet testautetaan pätevässä testauslaitoksessa. Maahantuojalta voidaan myös pyytää selvitys tuotteen vaatimustenmukaisuudesta.

Jos testatuissa laitteissa ilmenee  puutteita, testien kustannukset voidaan veloittaa yritykseltä. Tällöin otetaan yhteyttä laitteen maahantuojaan tai kotimaiseen valmistajaan, jotta havaitut virheet korjataan tai laitteen myynti lopetetaan.

Sähköalan toimijoiden valvonta

Tukes valvoo myös mm. sähkölaitteistojen haltijoiden ja sähköurakoitsijoiden toimintaa. Mikäli turvallisuussäädöksiä rikotaan, voidaan määrätä esimerkiksi toimintakielto asennusliikkeelle tai käyttökielto sähkölaitteistolle.

Sähkötöiden pätevyysvaatimukset

Sähkötöiksi luetaan sähkölaitteistojen rakennustyöt sekä sähkölaitteiden ja -laitteistojen korjaus- ja huoltotyöt. Sähkötöiden tekemiseen tarvitaan pätevyystodistus, jonka saamiseen vaaditaan riittävä sähköalan koulutus ja työkokemus sekä turvallisuustutkintotodistus. Eri pätevyysluokat antavat mahdollisuuksia eri vaativuustason töiden tekemiseen. Tukes vastaa turvallisuustutkinnoista ja niitä järjestävät mm. AEL, aikuiskoulutuskeskukset ja ammattioppilaitokset.  Pätevyystodistukset myöntää pätevyydenarviointilaitos.


Kuolemaan johtaneet sähkötapaturmat

Sähköturvallisuuden kehittymisestä positiiviseen suuntaan kertovat mm. tapaturmatilastot. Kuolemaan johtaneita sähkötapaturmia on tilastoitu 1930-luvulta lähtien. 1930-1950-luvuilla sähköiskuun kuoli vuosittain viisinkertainen määrä ihmisiä nykypäivään verrattuna ja vielä 1970-luvullakin määrä oli kolminkertainen. 1990-luvulta lähtien kuolemantapausten määrä on laskenut keskimäärin neljästä noin kahteen  vuodessa. Sähköalan ammattilaisten tapaturmat ovat vähentyneet enemmän kuin ns. maallikoiden.

Juttusarjan aiemmat artikkelit:

http://verkkolehti.tukes.fi/sahkoturvallisuuden-historiaa-osa-iv/

http://verkkolehti.tukes.fi/sahkoturvallisuuden-historiaa-osa-3/

http://verkkolehti.tukes.fi/sahkoturvallisuuden-historiaa-osa-ii/

http://verkkolehti.tukes.fi/miten-sahkoturvallisuus-on-kehittynyt-suomessa/

Toim: Paula Kuusio

……………………….

Kerro meille millaisia muistoja sinulla on liittyen sähköturvallisuuteen? Mitkä seikat ovat mielestäsi vaikuttaneet sähköturvallisuuden edistymiseen? Millaisia riskejä sähköön liittyy nykypäivänä?

………………………..

Kuvat: Sähköturvallisuus 100 -sivusto, www.tukes.fi (2002) ja Vuosisata sähköä Suomessa, toim. Osmo Simola, Ilkka Pohjanpalo, Suomen Sähkölaitosyhdistys r.y. (1982)
Graafi: Tuuli Tulonen, Tukes, kalvosarjasta Toimialan onnettomuudet 2016, Kuolemaan johtaneet sähkötapaturmat 1945-2015, kymmenen vuoden liukuva keskiarvo.

Lähteet:
Sähköturvallisuus 100 vuotta –sivusto, www.tukes.fi (2002)
Timo Aarrevaara, Jari Stenvall: Sähköturvallisuuden hallintotapa Suomessa (2002), Tukes-julkaisu 10/2002
Erkki Yrjölä: Sähkötarkastuslaitoksesta Sähkötarkastuskeskukseen (1988)
Suomen Sähkölaitosyhdistys r.y.: Vuosisata sähköä Suomessa, toim. Osmo Simola, Ilkka Pohjanpalo,  (1982)