Tillverkning, import, försäljning och upplagring av köldmedier

Tillverkning och import av köldmedier

Krävs det något tillstånd till tillverkning eller import av köldmedier?

Med import avses import från tredje länder till EU. Den reviderade F-gasförordningen 517/2014 trädde i kraft 1.1.2015 i alla EU-länder. Förordningen har fört med sig nya begränsningar och kvoter för företag som tillverkar HFC-föreningar och importerar sådana till EU. Ytterligare information lämnas av Finlands miljöcentral (SYKE).

Vem ska anmälan lämnas till i Finland?

Finlands miljöcentral SYKE övervakar försäljningen av köldmedier i egenskap av behörig myndighet som avses i EU-förordning 517/2014. Kontakta SYKE per e-post på adressen kirjaamo.syke (at) ymparisto.fi eller ods.f-kaasut (at) ymparisto.fi

Vilka krav gäller tillverkningen och importen av köldmedier?

Kylanordningar ska uppfylla kraven i EU:s tillämpliga produktdirektiv. Uppfyllandet av kraven visas med en CE-märkning. Tillämpliga direktiv är t.ex. lågspänningsdirektivet, EMC-direktivet om elektromagnetisk kompatibilitet, direktivet om tryckbärande anordningar och maskindirektivet.

Stora kylanordningar och -anläggningar som monteras på plats utgör aggregat som kräver separat bedömning om överensstämmelse.

Försäljning av köldmedier

Kan man sälja köldmedier till vem som helst?

Nej. Köldmedier som innehåller F-gaser får inte säljas till någon annan än kylanläggningsaffärer som har registrerats av Tukes. Bestämmelsen om detta finns i EU:s F-gasförordning 517/2014.  Företag som säljer F-gaser som t.ex. köldmedier ska föra bok över försäljningen av dessa. Av bokföringen ska följande framgå: (1) köparens namn, (2) behörighetsintygets nummer samt (3) vilket köldmedium som sålts och (4) i vilken mängd. Bokföringen ska sparas i fem år och lämnas över till myndigheterna på begäran.

Får köldmedier säljas i behållare som är avsedda för engångsbruk?

Nej. Köldmedier som innehåller F-gaser får inte säljas i behållare som är avsedda för engångsbruk, eftersom köldmediet skulle då komma ut i omgivningen vid bortskaffande av behållaren. Köldmedierester i påfyllbara behållare tas till vara innan behållaren fylls på nytt.

Vem i Finland övervakar försäljningen av köldmedier?

Finlands miljöcentral (SYKE) övervakar försäljningen av köldmedier i egenskap av behörig myndighet som avses i EU-förordning Nr 517/2014. Anmälan kan skickas till adressen ods.f-kaasut (at) ymparisto.fi eller kirjaamo.syke (at) ymparisto.fi

Upplagring av köldmedier

Krävs det ett tillstånd till upplagringen av köldmedier?

Köldmedier som innehåller F-gaser (t.ex. R134a eller R404A,) är inte farliga kemikalier, varför någon anmälan enligt kemikaliesäkerhetslagen inte behöver lämnas till räddningsväsendet om deras upplagring.

Vad ska man beakta vid upplagringen av köldmedier?

Behållare för köldmedier ska lagras och behandlas på samma sätt som gascylindrar. Behållare för köldmedier ska lagras i ett svalt utrymme med god ventilation och de får inte välta. Behållare får inte lagras i solljus eller i varma utrymmen eller i närheten av antändningskällor. Vid upplagringen av tomma behållare ska man iaktta samma noggrannhet som med fulla behållare.

Får behållare för köldmedier förvaras i maskinrum?

I maskinrum för kylanordningar får man endast förvara köldmedier som behövs för underhållet av anordningen.

Frågor och svar

  • Miten kylmälaiteliikkeen pätevyyden saa?

    Tukes rekisteröi yrityksen kylmälaiteliikkeeksi, kun yrityksellä on pätevä vastuuhenkilö ja henkilöstö sekä tarvittavat työvälineet. Pätevyys pitää osoittaa kylmäalan ammatti- tai perustutkinnon tai pätevyyskokeen suorittamisella toiminta-alan mukaisesti.

    Tukes pitää kylmäalan pätevyysrekisteriä vastuuhenkilön ja/tai asentajan pätevyyden saaneista henkilöistä.

    Katso myös vastuuhenkilöiden ja asentajien kylmäalan pätevyysvaatimukset

  • Onko kylmälaitteiden huollolle lakisääteisiä velvoitteita?

    F-kaasupohjaisia kylmäaineita sisältäviä kylmälaitteita saavat huoltaa vain Tukesin rekisterissä olevat kylmälaiteliikkeet.

    Suuremmille, pääasiassa kiinteistöjen, kaupan ja teollisuuden kylmälaitteille on säädetty vuototarkastusvelvoite. Laitteiden vuototarkastusvaatimus porrastetaan kylmäaineen ilmastoa lämmittävän vaikutuksen mukaan, eli vuototarkastustiheyteen vaikuttaa sekä laitteen sisältämä kylmäaineen määrä että kylmäaineen ilmastoa lämmittävä vaikutus.

    Kylmälaitteen haltijan ja omistajan on huolehdittava vuototarkastusten teettämisestä säädetyin määrävälein. Tukesin rekisterissä olevat kylmälaiteliikkeet saavat tehdä vuototarkastuksia. Vuototarkastukset kirjataan kylmälaitteen huolto- ja tarkastuspäiväkirjaan.

    ELY-keskukset ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiset valvovat vuototarkastusvelvoitteen noudattamista. Lisätietoja vuototarkastuksista YM:n sivuilta.

  • Mistä saa tietoa kylmäaineista ja niiden vaaroista?

    Kylmäaineiden vaaroista ja turvallisesta käsittelystä kerrotaan niitä koskevissa käyttöturvallisuustiedotteissa. Tiedotteita voi hakea netistä kylmäaineen tunnuksella (esim. R-134a tai R-404A).

    Kylmäkoneistoja ja lämpöpumppuja koskevan standardin SFS-EN 378 osan 1 liitteessä E on luettelo kylmäaineista. Standardi sisältyy SFS:n standardikäsikirjaan nro 65-1 Kylmälaitteet. Liitteessä E selvitetään mm. kylmäaineen kemiallinen kaava tai seosaineet, vaarallisuus-luokka ja ilmastovaikutusta kuvaava GWP-arvo.

  • Saako alle 3 kg:n pätevyydellä (e3) asentaa tai huoltaa vähintään 3 kg kylmäainetta sisältäviä laitteita?

    Ei. Vain silloin, kun laitteessa on useita erillisiä kylmäpiirejä, joissa jokaisessa kylmäainemäärä on alle 3 kg, voidaan laitteen asennus- ja huoltotöitä tehdä alle 3 kg:n pätevyydellä.

  • Ovatko turvallisuuskortit pakollisia kylmäalan töissä?

    • Työturvallisuuskortti on käytössä rakennusalalla, teollisuudessa ja julkisella sektorilla. Tilaajayritykset edellyttävät tavallisesti, että alihankkijoiden työntekijöillä on työturvallisuuskortti. Työturvallisuuskortilla ei ole lakisääteistä pakollisuutta.
    • Tulityökortti vaaditaan tilapäisellä tulityöpaikalla työskenteleviltä työntekijöiltä. Tulityöluvan myöntäjällä tulee myös olla tulityökortti. Tulityövartijan osalta suositellaan, että hänellä on tulityökortti. Tulityökortti perustuu pelastuslakiin 379/2011 (ks. lain 5 §).
    • Sähkötyöturvallisuuskortti (SFS 6002) on pakollinen sähköalan töissä. Sähkötyöturvallisuuskortti perustuu valtioneuvoston asetukseen sähkö- ja käyttötyöstä 1435/2016 (liite 3).
    • Ensiapu 1 / hätäensiapukoulutus on varautumista työtapaturmiin. Koulutuksella ei ole lakisääteistä pakollisuutta, mutta on suositeltavaa, että työpaikalla tai työvuorossa on ensiapukoulutettu työntekijä.
  • Kauanko turvallisuuskortit ovat voimassa?

    Työturvallisuuskortti, sähkötyöturvallisuuskortti ja tulityökortti ovat voimassa viisi vuotta. Ensiapu 1 / hätäensiapukoulutus on voimassa kolme vuotta. 

  • Vaaditaanko turvallisuuskortteja kylmäalan tutkinnoissa?

    Kylmäalan tutkinnon tai osatutkinnon suorittamisessa vaaditaan turvallisuuskortteja tutkinnon perusteiden mukaisesti. Esim. lämmityslaiteasentajan osatutkinnon "lämpöpumppulämmityslaitteistotyöt" suorittamisessa vaaditaan voimassa olevaa tulityökorttia. 

  • Mitä ovat tulityöt?

    Tulityöt ovat töitä, joissa käytetään liekkiä tai muuta lämpöä tai joista syntyy kipinöitä. Tulitöitä ovat hitsaus ja juottaminen, laikkaleikkaus, metallin hionta sekä kaasupolttimen, muun avoliekin tai kuumailmapuhaltimen käyttäminen.