Hoppa till innehåll

Suomen Seveso-laitosten turvallisuus hyvää tasoa – kehitettävääkin on

Tukes
Julkaisuajankohta 6.2.2017 16.05
Tiedote

 

Kaisa Kotisalon väitöstutkimuksessa vertailtiin prosessilaitosten turvallisuuskäytäntöjä ja kehitettiin Tukesin tarkastuksilla käyttämää arviointimallia.

Entinen tukeslainen Kaisa Kotisalo väitteli joulukuussa tohtoriksi aiheesta: Assessment of process safety performance in Seveso establishments. Kaisa aloitti tutkimuksensa Tukesissa työskennellään ja jatkoi sitä vapaa-ajalla vaihdettuaan työpaikkaa. Tukes saa tutkimuksesta hyödyllistä vertailutietoa Euroopan Seveso-laitosten turvallisuuskäytännöistä ja ideoita laitostarkastuksilla käytettävän arviointimallin kehittämiseen.

Kaisa
Kuva 1. Kaisa Kotisalo

Kertoisitko tutkimuksesi aiheesta?

- Tutkimus on kaksiosainen. Ensimmäisessä osassa vertaillaan prosessiturvallisuuden käytäntöjä ja tasoa kolmen yrityksen yhdeksässä Seveso-laitoksessa seitsemässä eri maassa. Toisessa osassa olen kehittänyt Tukesin tarkastuksillaan käyttämää arviointimallia sellaiseen muotoon, että tarkastuskohteet saisivat arvioinnista yksityiskohtaisempaa tietoa, ja uusien tarkastajien olisi helpompi ottaa se käyttöön. Mallia testattiin muutamilla Tukesin tarkastuksilla.

Miten tutkimus käytännössä toteutettiin?

-  Vertailututkimuksessa oli mukana kolme yritystä. Samat Tukesin asiantuntijat osallistuivat yrityksen kaikkien kohteiden käynneille. Käyntien jälkeen kohteet arvioitiin Tukesin tarkastuksilla käyttämän arviointimallin mukaisesti. Lisäksi keräsimme havaintoja hyvistä käytännöistä, kehittämistä vaativista osa-alueista sekä viranomaisten toimintatavoista.

- Arviointimallin kehittämistyö oli itsenäisempää, sillä olin ennen sen aloittamista vaihtanut työnantajaa. Kehitin arviointimallia uusien kysymysten avulla ja pidin Tukesin tarkastajille työpajan. Tämän jälkeen osa tarkastajista testasi kehittämääni mallia. Testauksesta sain tarkastajilta hyviä ideoita ja ehdotuksia, joiden avulla muokkasin hieman kysymyksiä.

tarkastus 2
Kuva 2: Anne-Mari Lähde Tukesista (vas.), Pieter-Jan Bots ja Juha Miettinen Kemiralta sekä Kaisa Kotisalo Tukesista menossa Kemiran laitokselle Leverkusenin Chemparkiin

Mitä kaikkea laitostarkastuksilla selvitettiin?

- Kuten Tukesin määräaikaistarkastuksilla, käynneillä käytiin läpi tuotantolaitoksen toiminnot ja prosessit, lainsäädännön vaatimusten seurantatavat, johdon ja henkilöstön sitoutumista, riskien arviointiin käytettäviä malleja, muutosten hallintaa, turvallisuusvaatimusten ottamista huomioon toiminnassa sekä poikkeamatilanteisiin varautumista. Nämä käsiteltiin pääasiassa keskustelemalla henkilöstön kanssa ja katsomalla dokumentteja. Näiden lisäksi kiersimme yleensä jonkun tietyn osan prosessi- ja varastotoiminnoista, jolloin pystyimme havainnoimaan, vastasiko käytäntö sitä, mitä meille oli kerrottu.

Millaisia hyviä käytäntöjä havaittiin?

- Kohteissa havaittiin paljon sellaisia hyviä käytäntöjä, joita olisi helppo ottaa käyttöön myös muilla laitoksilla. Hyviä käytäntöjä havaittiin mm. naapurien välisessä yhteistyössä, prosessiturvallisuutta kuvaavien mittareiden käytössä ja turvallisuuteen liittyvässä ohjeistuksessa.

Päällimmäisenä itsellä jäi mieleen teollisuuspuistoissa tehtävä yhteistyö yritysten kesken. Tähän ei Suomessa ole ehkä niin paljon tarvinnutkaan panostaa, sillä meillä ei ole ollut niin suuria ja tiiviitä teollisuuspuistoja, joissa olisi useita Seveso-laitoksia toistensa vaikutusalueilla.

Prosessiturvallisuutta kuvaavien mittareiden käyttö oli ainakin vierailujen ajankohtana Suomessa vielä aika vähäistä, lähinnä suurimmat ja edistyksellisimmät yritykset olivat näitä mittareita ottaneet käyttöön.

Vertailututkimukseen osallistuvat yritykset olivat kansainvälisiä, mutta silti paikallisesti toimittiin eri tavoin monissa asioissa. Näiden laitosten välillä hyvien käytäntöjen vieminen muihinkin laitoksiin olisi aika helposti toteutettavissa jo yhteisten johtamisjärjestelmienkin avulla.

Mitkä ovat tutkimuksen johtopäätökset?

- Vertailututkimus tukee olettamusta, että Suomessa olemme prosessiturvallisuuden osalta Euroopan keskitasoa. Paljon löytyy hyviä käytäntöjä, joiden avulla laitosten turvallisuuden tasoa voi vielä nostaa. Näitä hyviä käytäntöjä Tukes voi viestiä esim. tarkastuksilla tai ohjeistuksella.

Tukesin käyttämä tarkastusmalli mittaa mielestäni hyvin sitä, mihin se on tarkoitettu, eikä tarkastajien välillä ole suurta eroavaisuutta arviointiasteikon käytössä. Kuitenkin menetelmän hyödynnettävyydessä ja käytettävyydessä on parantamisen varaa. Tutkimuksessa kehitetyn menetelmän avulla tarkastuksista saataisiin yksityiskohtaisempaa tietoa sekä yritysten että viranomaisten käyttöön. Tutkimuksessa kehitetty ja testattu menetelmä vaatii kuitenkin vielä jatkokehitystä sekä käyttöohjeistuksen, jos Tukes ottaa sen käyttöönsä määräaikaistarkastuksilla.

……………
paivi_blogi
Teollisuusyksikön johtaja Päivi Rantakoski oli käynnistämässä väitöskirjaan johtanutta kansainvälistä vertailututkimusta.


- Useassa yhteydessä on tullut esiin, että kansainvälisten konsernien eri maissa sijaitsevissa tuotantolaitoksissa on eroja turvallisuustuloksissa. Tätä lähdimme todentamaan ja hakemaan syitä eroille. Tukesia kiinnostaa tietysti, miten voisimme kehittää turvallisuutta Suomessa ja suomalaisessa teollisuudessa, Päivi Rantakoski kertoo.

- Tukesissa on juuri alkamassa projekti, jossa kehitetään ja sujuvoitetaan teollisuuslaitosten valvontakäyntejä. Kaisan tekemän väitöskirjan oppeja sovelletaan käytäntöön, Päivi Rantakoski jatkaa.

tukes_emojit_14

Entiset työkaverit onnittelevat Kaisaa
lämpimästi hienosta saavutuksesta!

 
Linkit: Yliopiston tiedote väitöksestä ja väitöksen tiivistelmä

INFO
 

Seveso-laitos tarkoittaa teollisuuslaitosta, jossa on sellaisia määriä vaarallisia kemikaaleja, että laitoksen pitää noudattaa EU:n direktiiviä suuronnettomuuksien torjunnasta, eli Seveso-direktiiviä. Kutsumanimensä direktiivi sai Italian Sevesossa sattuneesta vakavasta dioksiinionnettomuudesta.


Kaisa Kotisaloa haastatteli Paula Kuusio

Tillbaka till toppen