Ilotulitteista useita silmävammoja ja tulipaloja

Ilotulitteiden vaaroista on viestitty paljon ja turvallisuutta on yritetty edistää myös lainsäädännöllä, mutta valitettavasti vammoja ja vahinkoja tulee silti, toteaa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes). Ilotulitteet aiheuttivat jälleen uutenavuotena useita silmävammoja ja tulipaloja. Suomen Silmälääkäriyhdistyksen mukaan sairaalahoitoa vaativia silmävammoja oli 13. Pelastustoimen PRONTO-rekisterin mukaan vuodenvaihteessa syttyi 60 ilotulitteiden aiheuttamaa tulipaloa. Ilotulitteilla tehtiin myös paljon ilkivaltaa, esimerkiksi ampumalla niitä päin rakennuksia ja ihmisiä.

Suojalasit suojaisivat silmävammoilta, mutta niitä ei käytetä

Suomen Silmälääkäriyhdistyksen mukaan vuodenvaihteen kolmestatoista silmävammasta kolme oli vakavaa, kahdeksan keskivaikeaa ja loput lieviä. Vakavien silmävammojen määrä on viimeisen viiden vuoden ajan ollut keskimäärin 2–3. Loukkaantuneista 10 käytti itse ilotulitteita ja kolme oli ilotulitusten katsojia. Ainoastaan yksi silmävamman saanut oli käyttänyt suojalaseja. Neljä vammautuneista oli alaikäistä, heistä kaksi oli itse käsitellyt ilotulitetta ja kaksi oli sivustaseuraajia. Onnettomuuden syynä oli useimmiten ilotulitteen räjähtäminen heti sytytettäessä, sen kaatuminen tai lentäminen väärään suuntaan. Kahdeksassa tapauksessa onnettomuuden aiheutti ilotulitepata, kolme vammoista tuli raketeista ja kaksi vammaa aiheutti tähtipommi. Tarkempia tietoja silmävammoista saa Suomen Silmälääkäriyhdistykseltä.

– Silmävammojen määrä on pysynyt melko samana vuodesta 2013 alkaen lukuun ottamatta 31 vammaa vuodenvaihteessa 2015–2016. Viime ja edellisvuonna silmävammoja oli 12. Ennen lakiuudistuksia luvut olivat yli kaksinkertaiset, ja pahimpina vuosina 2007, 2008 ja 2009 silmävammoja oli yli neljäkymmentä, kertoo professori Tero Kivelä HYKSin Silmätautien klinikalta.

Suojalasit ovat olleet pakollisia ilotulitteen ampujalle jo lähes kymmenen vuotta. Tukes ja Suomen Silmälääkäriyhdistys suosittelevat suojalasien käyttöä myös katsojille, koska väärään suuntaan lentäneet ilotulitteet ovat aiheuttaneet joka vuosi silmävammoja sivullisille. Tänäkin uutenavuotena kaksi alaikäistä poikaa sai silmävammoja väärään suuntaan lentäneestä raketista seurattuaan sivusta ilotulituksia.

Ilotulitteet aiheuttivat kymmeniä tulipaloja ­­­– hälytystehtävien määrä väheni edellisvuosista

Uudenvuoden aikoihin pelastuslaitoksille tuli 60 hälytystehtävää tulipaloista, joiden syttymissyyksi arvioitiin ilotulitteet. Palojen määrä on vähentynyt jo kolmena vuonna peräkkäin, kertoo Pelastusopiston tutkimusjohtaja Esa Kokki.  Ilotulitteista aiheutuvia rakennuspaloja oli vuodenvaihteessa seitsemän. 

Tulipalotiedot ovat peräisin pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilastosta (PRONTO). 

Kuluttajien ilmoituksia viallisista ilotulitteista tuli aiempaa vähemmän

Tukesille tuli vuodenvaihteen jälkeen kuluttajilta kahdeksan ilmoitusta viallisesta tai väärin toimineesta ilotulitteesta. Ilmoituksista viisi koski ilotulitepadan virheellistä toimintaa, esimerkiksi pata oli syttynyt tuleen, ampunut väärään suuntaan tai räjähtänyt maassa. Aiempina vuosina tällaisia ilmoituksia on tullut huomattavasti enemmän. Edellisvuonna Tukesille tuli 73 ilmoitusta viallisesta ilotulitteesta ja toissa vuonna ilmoituksia oli peräti 232. Vikailmoitusten suuri määrä johtui tuolloin ilotulitepadan virheellisestä käyttöohjeesta, josta annettiin vaaratiedote.

Viallisista tai väärin toimineista ilotulitteista voi yhä ilmoittaa Tukesille. Ilmoituksen voi tehdä verkkolomakkeella.

Ilotulitteiden turvallisuudesta vastaavat maahantuojat. Tukes valvoo maahantuojien toimintaa ja testaa tuotteita riskiperusteisesti. Ilotulitteilla ei ole ennakkohyväksyntää. Kaikkien maahantuotujen ilotulitteiden on oltava CE-merkittyjä.

Ilotuliteonnettomuuksia on yritetty vähentää kampanjoilla ja lakimuutoksilla

Tukes kampanjoi ennen uuttavuotta ilotulitteiden turvallisen käytön puolesta sosiaalisessa mediassa ja tv:ssä. Kampanjaan osallistui useita järjestöjä ja viranomaisia, esimerkiksi Tulli, Silmä- ja kudospankkisäätiö, Suomen Silmälääkäriyhdistys ja Helsingin pelastuslaitos. Kampanjassa muistutettiin suojalaseista, padan tukemisesta sekä käyttöohjeiden noudattamisesta.

Ennen vuodenvaihdetta ilotulitteiden vaaroista uutisoitiin mediassa poikkeuksellisen paljon johtuen ilotulitteiden yksityiskäytön rajoittamista koskevasta kansalaisaloitteesta.

Ilotulitteiden käyttöä on rajoitettu lainsäädännöllä jo lähes kymmenen vuoden ajan. Vuosina 2009–2010 tuli voimaan erilaisia rajoituksia, joilla onnettomuuksia pyrittiin vähentämään, esim. suojalasipakko ilotulitteen ampujalle, 18-vuoden ikäraja ja ilotulitusajan rajoittaminen. Lisäksi kiellettiin eniten onnettomuuksia aiheuttaneet ilotulitteet, kuten pienet roomalaiset ja pikku raketit. Tulokset näkyivät ensimmäisen kerran vuodenvaihteessa 2010–2011, jolloin silmävammojen määrä laski lähes puoleen.

– Lakimuutoksilla ja kampanjoinnilla on saavutettu aiempaa parempi turvallisuustaso, mutta se ei riitä, sillä edelleen vakavia vammoja tapahtuu. Vastuu ilotulitteiden turvallisuudesta on ilotulitealan toimijoilla, jotka voivat tuotekehittelyllä edistää turvallisuutta, esimerkiksi niin etteivät padat kaatuisi niin helposti, Tukesin ryhmäpäällikkö Kurt Kokko sanoo.

– Lisäksi tarvitaan asennemuutoksia, jotta ilotulitteiden käyttäjät toimisivat vastuullisemmin ja ymmärtäisivät paremmin ilotulitteiden riskit.  Ilotulitteet ovat räjähteitä ja niihin liittyy aina onnettomuuden vaara. Ilotulitteet ovat myös arvaamattomia ja niitä saattaa lentää väärään suuntaan, tai tulite voi olla viallinen ja räjähtää jo sytytettäessä. Ilotulittajat eivät aina lue käyttöohjeita eivätkä osaa välttämättä sytyttää tulitetta oikein. Erityisen ikävää on, että vanhemmat antavat lasten sytyttää ilotulitteita, vaikka niiden käyttö on alaikäisiltä kielletty. Lisäksi uudenvuoden juhlintaan liittyy usein alkoholi, joka ei sovi lainkaan yhteen ilotulitteiden kanssa, Kurt Kokko toteaa.

Lisätietoja:
Ryhmäpäällikkö Kurt Kokko, Tukes (ilotulitteet), puh. 029 5052 128, [email protected]

Professori Tero Kivelä, Suomen Silmälääkäriyhdistys ry, HYKS Silmätautien klinikka (silmävammat), p. 050 525 2723, [email protected]

Tutkimusjohtaja Esa Kokki, Pelastusopisto (tulipalot) p. 029 5453 409, [email protected]

LIITE 1

Sairaalahoitoa vaatineiden silmävammojen määrä vuodenvaihteessa vuosittain 

2018-2019: 13

2017-2018: 12

2016–2017: 12

2015­‒2016: 31

2014‒2015: 17

2013‒2014: 11

2012−2013: 15

2011−2012: 19

2010−2011: 27

2009−2010: 47

2008−2009: 46

2007−2008: 44

2006−2007: 32

2005−2006: 22

2004−2005: 31

2003−2004: 32

2002−2003: 19

2001−2002: 36

2000−2001: 30

Lähde: Suomen Silmälääkäriyhdistys ry

LIITE 2

27.12.−5.1. välisenä aikana syttyneet tulipalot, jotka aiheuttivat hälytyksen ja joiden syttymissyyksi on arvioitu ilotulitteet 

2018–2019: 60

2017-2018: 67

2016–2017: 106

2015‒2016: 136

2014‒2015: 75

2013‒2014: 96

2012−2013: 44

2011−2012: 78

2010−2011: 69

2009−2010: 62

2008−2009: 236

2007−2008: 227

2006−2007: 155

2005−2006: 81

2004−2005: 84

2003−2004: 66

Lähde: Pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilasto (PRONTO).